Koronakriisin ikäryhmittäiset vaikutukset

Viime vuoden keväällä käynnistynyt koronapandemia iski suomalaiseen talouteen ja työmarkkinoille voimallisesti. Työmarkkinoilla koronan aiheuttamat yhteiskunnan sulkutoimet näkyivät eritoten niistä kärsineiden alojen työntekijöiden lomautuksina. Lomautusten määrä nousi voimakkaasti viime keväänä, ja lomautettuja oli enimmillään noin 164 000 viime vuoden huhtikuun lopulla, mikä oli 14-kertainen määrä verrattuna vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan. 

Kokonaisuudessaan pandemian vaikutukset niin bruttokansantuotteen kasvuun kuin työmarkkinalukuihinkin jäivät pelättyä pienemmiksi. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2020 bruttokansantuote supistui 2,8 prosentilla ja työttömyysaste nousi vuoden 2019 6,7 prosentista 7,8 prosenttiin, ts. ainoastaan 1,1 prosenttiyksiköllä. Työllisten määrä laski 38 000:lla edellisvuodesta.  

Tiedämme, että pandemian vaikutukset näkyivät hyvin epätasaisesti eri toimialoilla. Epätasaisuutta oli myös siinä, kuinka vaikutukset näkyivät eri ikäryhmien työmarkkina-asemassa. Tässä artikkelissa tarkastelun kohteena on, kuinka eri ikäryhmät kärsivät koronapandemiasta sen ensimmäisenä vuonna. Tarkastelua varten kuvioon 1 on koottu ikäryhmittäisesti ja sukupuolen mukaan työllisten, työttömien ja työvoiman määrien muutokset vuodesta 2019 vuoteen 2020. 

Nuorten työllisyys heikkeni eniten

Kaikkein voimakkaimman iskun otti nuorten, 15–24-vuotiaiden työllisyys. Koko työllisten määrän 38 000:n laskusta 25 000 tapahtui nuorten ikäryhmässä vuonna 2020. Toisin sanoen liki 67 prosenttia työllisyyden laskusta selittyi nuorten työllisyyden laskulla. 25-54-vuotiaiden työllisyys väheni 16 000:lla, ja 55-74-vuotiaiden ikäryhmässä työllisten määrä oli jopa hieman suurempi (+3000) kuin vuonna 2019. Työllisten määrä suhteutettuna samanikäiseen väestöön väheni nuorilla 3,6 prosenttiyksikköä, 25–54-vuotiailla 0,8 prosenttiyksikköä ja 55–74-vuotiailla 0,04 prosenttiyksikköä. 

Sukupuolen mukaan katsottuna miehillä työllisten määrä supistui sekä 15–24- että 25–54-vuotiailla, mutta kasvoi vanhimmassa 55–74-vuotiaiden ikäryhmässä. Naisilla työllisyys sen sijaan väheni kaikissa ikäryhmissä. Sekä naisilla että miehillä työllisyyden aleneminen oli suurinta nuorten ikäryhmässä. Nuorten naisten työllisyysaste supistui vuodesta 2019 3,7 prosenttiyksikköä ja nuorten miesten 3,6 prosenttiyksikköä. 

Kun katsotaan työttömyyden kehitystä, havaitaan, että nuorten ikäryhmässä työttömien määrä kasvoi vuonna 2020 13 000:lla, mikä on selvästi vähemmän kuin nuorten työllisyyden lasku. Nuorten työvoiman tarjonta reagoi vanhempia ikäryhmiä herkemmin työvoiman kysynnän muutoksiin, ja koronapandemia sai monet nuoret vetäytymään työvoiman ulkopuolelle. Siksi työllisyyden heikkeneminen ei näkynyt täydellä painollaan nuorten työttömyyden kasvuna. Siitä huolimatta nuorten työttömyysaste nousi 4,2 prosenttiyksiköllä ja oli vuonna 2020 21,4 prosenttia eli selvästi korkeampi kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Vanhemmissa ikäryhmissä työttömyysasteen nousu jäi kussakin 0,7 prosenttiyksikköön. Lukumääräisesti mitattuna vähiten työttömyys kasvoi ikääntyneiden ryhmässä. 

Vaikka nuorten naisten työllisyys heikkeni miehiä enemmän, nuorten miesten työttömyys kasvoi naisten työttömyyttä enemmän, koska miehet poistuivat naisia vähemmän työvoiman ulkopuolelle. Vanhemmissa ikäryhmissä naisten työttömyys kasvoi selvästi miesten työttömyyttä enemmän.

Nuoret kärsivät siis pandemiakriisistä muita ikäryhmiä enemmän ensimmäisenä pandemiavuonna. Selitys on se, että nuoret työskentelevät suhteessa enemmän yksityisillä palvelualoilla kuten vähittäiskaupan ja majoitus- ja ravitsemisalalla, joihin pandemian sulkutoimet ja ihmisten kulutuskäyttäytymisen muutokset vaikuttivat eniten ja joissa toimialoittainen työllisyyden lasku oli suurinta. Nuorten työ on myös selvästi enemmän osa- ja määräaikaista työtä, johon kriisi osui voimallisesti.

Huolestuttavaa on, että kriisi lisäsi eniten työttömyyttä juuri nuorten ryhmässä. Työuraansa aloitteleville nuorille työttömyydellä, erityisesti jos se pääsee pitkittymään, voi olla hyvin haitallisia vaikutuksia myöhempää työuraan.  On kuitenkin hyvä muistaa, että 15–24-vuotiaista työttömistä noin 59 prosenttia oli vuonna 2020 päätoimisia opiskelijoita, jotka etsivät työtä tehdäkseen sitä opintojen ohessa mutta eivät saaneet työtä. 

Valtaosa lomautettujen kasvusta 25-54-vuotiaiden ikäryhmässä

Edellä esitetty ikäryhmittäinen tarkastelu perustui Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tilastoihin, joissa lomautetut voivat luokittua joko työllisiksi, työttömiksi tai työvoiman ulkopuolella oleviksi. Jos lomautus on sovittu määräajaksi ja kestää enintään kolme kuukautta, henkilö luokitellaan edelleen työlliseksi. Työttömiksi luokitellaan toistaiseksi lomautetuista ne, jotka täyttävät työttömyyden kriteerit eli ovat etsineet uutta työtä ja olisivat työhön käytettävissä. Myös määräajaksi lomautettu voidaan luokitella työttömäksi, jos poissaolo työstä on kestänyt yli kolme kuukautta ja työttömyyden kriteerit täyttyvät. Jos lomautetun työttömyyden kriteerit eivät täyty, hänet luokitellaan työvoimaan kuulumattomaksi. 

Viime vuonna määräaikaiset lomautukset toimivat puskurina sille, että työttömyysluvut eivät heikentyneet enempää. Kokoaikaisesti lomautetuilla työnteko on kuitenkin keskeytyksissä, ja heidän täytyy ilmoittautua työttömiksi työnhakijoiksi saadakseen työttömyyskorvausta lomautuksen ajalta, millä on merkitystä toimeentulon kannalta. Siksi on hyvä katsoa myös lomautusten kehitystä ikäryhmittäin.

Työ- ja elinkeinoministeriön luvuista käy ilmi, että yhteensä kokoaikaiset lomautukset kasvoivat vuonna 2020 65 363:lla edellisvuodesta. Suurin osa lomautusten kasvusta paikantui 25–54-vuotiaiden ikäryhmään, jossa lomautettuja oli keskimäärin noin 47 470 enemmän. Lukumääräisesti lomautukset kasvoivat vähiten nuorten ikäryhmässä (noin 6 640), mutta heidän osuutensa kaikista kokoaikaisista lomautetuista nousi vuoden 2019 noin viidestä prosentista yli yhdeksään prosenttiin vuonna 2020.

KUVIO. TYÖLLISYYDEN, TYÖTTÖMYYDEN JA TYÖVOIMAN MUUTOKSET IKÄRYHMITTÄIN JA SUKUPUOLEN MUKAAN 2019–2020