Ketkä jäävät työttömyyskassojen ulkopuolelle?

Työpapereita 304 Terhi Maczulskij

Tiivistelmä

Ammatillinen järjestäytymisaste on laskenut Suomessa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan rinnalle on syntynyt ammattiliitoista riippumattomat työttömyyskassat. Työttömyyskassoihin kuuluvien osuus potentiaalisista jäsenistä on kuitenkin pysynyt melko muuttumattomana viimeisen 20 vuoden aikana, ollen noin 85 prosenttia. Toisin sanoen, noin 15 prosenttia työllisistä ei kuulu työttömyyskassaan. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa työttömyyden uhka on todellinen ja koskettaa aiempaa laajempaa joukkoa palkansaajia. Tässä raportissa pyritään selvittämään, mitkä palkansaajaryhmät jättäytyvät vapaaehtoisen ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen piirin ulkopuolelle.

Tutkimuksessa hyödynnetään Tilastokeskuksen vuoden 2013 Työolotutkimusta, joka on liitetty FLEED (Finnish Longitudinal Employer-Employee Data) aineiston tietoihin henkilön toimintahistoriasta. Empiiristen tulosten mukaan on joukko henkilöitä, jotka hyötyisivät kassajäsenyydestä merkittävästi, mutta jättäytyvät silti jäsenyyden ulkopuolelle. Kassaan kuulumattomat ovat tyypilliseltä profiililtaan nuoria, epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä ja matalasti koulutettuja miehiä. Näillä palkansaajaryhmillä on selvästi suuri työttömyysriski. Tulosten mukaan työssäoloehdon täyttymättömyydellä ei voida selittää kyseessä olevien palkansaajaryhmien kassajäsenyyden vähäisyyttä. Lisäksi kun otetaan huomioon, että nettokorvausaste on matalapalkkaisilla selvästi parempi korkeapalkkaisiin verrattuna, työttömyyskassan ulkopuolelle jättäytyminen kertoo epärationaalisesta päätöksenteosta.

Jatkotutkimuksena voisi keskittyä kassajärjestelmän ulkopuolelle jättäytyneeseen joukkoon ja tutkia mikä ajaa heidän motiiveitaan olla liittymättä kassaan. Onko kyse budjettirajoitteesta, ideologiasta, välinpitämättömyydestä, ryhmäpaineesta vai kenties tiedon puutteesta?