Ketkä eivät kuulu työttömyyskassaan?

5.11.2021 Muut julkaisut Raportteja 44 Merja Kauhanen

Tiivistelmä

Suomessa ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen edellyttää työssäoloehdon täyttämisen lisäksi vapaaehtoista työttömyysvakuutusta, ts. että henkilö kuuluu työttömyyskassaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, keitä ovat työttömyyskassaan kuulumattomat palkansaajat. Lisäksi tarkastellaan palkansaajien liikkuvuutta työttömyyskassan jäsenyyteen ja pois jäsenyydestä sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuksessa analysoidaan myös työttömyyskassaan kuulumattomien alaryhmien merkitystä havaitulle muutokselle työttömyyskassaan kuulumisessa aineiston alku- ja loppuvuosien välillä. Tutkimuksen aineistona käytetään Tilastokeskuksen laajoja yksilötason rekisteriaineistoja vuosilta 2004-2017.

Yksi keskeinen kysymys työttömyyskassaan kuulumisessa koskee työttömyysriskin merkitystä työttömyyskassan jäseneksi valikoitumiseen. Positiivisten korrelaatiotestien perusteella lisävakuutetuilla palkansaajilla on korkeampi työttömyysriski verrattuna niihin, joilla lisävakuutusta ei ole. Havaittuun riskiin voivat vaikuttaa myös työntekijän kannustimet, joita tutkimuksessa ei tarkasteltu. Työttömyyskassaan kuulumattomuutta selittävissä tilastollisissa malleissa havaittiin, että henkilön korkeampi työttömyysriski on myös yhteydessä pienempään todennäköisyyteen olla kuulumatta työttömyyskassaan. Mallien tulosten mukaan miehillä, nuorilla, vähemmän koulutetuilla, ulkomaalaista syntyperää olevilla ja kaupungissa asuvilla on suurempi todennäköisyys olla kuulumatta työttömyyskassaan verrattuna naisiin, vanhempiin, koulutetumpiin, suomalaista syntyperää oleviin ja maaseudulla asuviin. Työhön ja työpaikkaan liittyvien ominaisuuksien osalta alempi palkkataso, työsuhteen osa- ja määräaikaisuus, toimipaikan pienempi koko, yksityisellä sektorilla työskentely ja yksityisillä palvelualoilla kuten majoitus- ja ravitsemisalalla työskentely oli myös yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen olla työttömyyskassaan kuulumaton verrokkiryhmiin verrattuna.

Liikkuvuutta koskevien tulosten mukaan siirtyminen työttömyyskassan jäsenyyteen kahden vuoden välillä on keskimäärin selvästi suurempaa kuin jäsenyydestä poistuminen. Liikkuvuudessa työttömyyskassan jäsenyyteen ja jäsenyydestä pois havaittiin selkeitä eroja mm. ikäryhmän ja koulutustason mukaan.

Työttömyyskassaan kuuluminen on hieman laskenut aineiston alku- ja loppuvuosien välillä. Dekomponointiin perustuvan analyysin perusteella valtaosa havaitusta muutoksesta selittyy ei koskaan työttömyyskassaan kuuluneiden osuuden kasvulla.