Johtamisen laatu, talouden uudistuminen ja tuottavuus: arvioita Suomen tilasta

16.6.2017 Vertaisarvioidut julkaisut Mika Maliranta

Suomen ”tuottavuuskuopan” syyt kadoksissa

Talouspoliittisessa keskustelussa on etsitty syitä Suomen heikolle talouskehitykselle. Varsinkin tuottavuuden pitkittynyt alamäki on herättänyt suurta hämmennystä (Maliranta 2011). Tuottavuuden heikko kehitys on heijastunut kustannuskilpailukyvyn ongelmiin, jotka puolestaan näyttävät olevan yhteydessä muun muassa siihen, että suomalaiset yritykset ovat menettäneet markkinaosuuksiaan kansainvälisillä vientimarkkinoilla (Kajanoja 2012; Maliranta ja Vihriälä 2013; Maliranta 2014). Toisaalta talouden kasvupotentiaalia mittaavien pitkän aikavälin kasvukilpailukykymittarien perusteella ongelmaa ei pitäisi olla talouden perustekijöissä; talouden ja yhteiskunnan instituutiot ovat toimivat, työvoiman koulutustaso korkea ja innovaatioihin panostetaan edelleen paljon (Pajarinen ja Rouvinen 2014, s. 17). Nuo tekijät ovat tuottaneet tulosta aikaisemmin – ennen nykyistä kriisiä tuottavuuden kasvu oli kansanvälisesti vertaillen ripeää monilla aloilla (Maliranta, Rouvinen ja Ylä-Anttila 2010).

Kilpailukykyongelmiemme yhdeksi selitykseksi on esitetty johtamistaitojen puutteita (Haaparanta 2013). On luontevaa ajatella, että hyvää johtamista tarvitaan erityisesti muutostilanteissa; esimerkiksi tilanteissa, jossa yrityksen tuotantoa, tehtävärakenteita ja työn organisointia uudistetaan. Johtamisen merkitystä korostetaan myös modernissa talouden kasvuteoriassa (Acemoglu, Aghion ja Zilibotti 2006). Empiirisessä tuottavuustutkimuksessa johtamisen laadun on havaittu selittävän tuottavuuseroja niin maiden välillä (Bloom, Sadun ja Van Reenen 2016) kuin yritysten ( ja toimipaikkojen/organisaatioiden) välillä saman maan sisällä (Bloom, Brynjolfsson, ym. 2013; McCormack, Propper ja Smith 2014). Talouden kasvua saadaan aikaan lisäämällä panosten käyttöä (työn ja pääoman määrää) tai parantamalla tuottavuutta. Pitkällä aikavälillä tuottavuuden kasvu on ratkaisevassa asemassa. Tuottavuuden kasvu pohjautuu teknologiseen kehitykseen. Teknologisen kehityksen ansiosta samalla työ- ja pääomapanoksen määrällä saadaan aikaisempaa suurempi tuotos. Teknologia ja johtamiskäytännöt kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa ja siksi on tärkeää tutkia niitä rinnakkain (Bloom, Sadun, ym. 2016).