Iso lasku
Vuonna 1993 palkansaajien ammatillinen järjestäytymisaste oli Suomessa lähes 84 prosenttia. OECD:n tuoreimpien tilastotietojen mukaan se oli vuonna 2012 68,6 prosenttia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Ruotsissa järjestäytymisaste laski vuosina 1999–2013 80,6 prosentista 67,7 prosenttiin.
Järjestäytymisasteen laskuun on Suomessa kaksi toisiinsa kietoutuvaa syytä. Ensinnäkin ammattiliitoista riippumaton Yleinen työttömyyskassa on kasvattanut nopeasti jäsenmääräänsä. Työttömyyskassoihin kuuluvien palkansaajien osuus ei ole tämän vuoksi muuttunut juuri lainkaan. Toiseksi 1960-luvun alkuvuosien jälkeen syntyneet eivät jostakin syystä ole yhtä halukkaita liittymään ammattiliittojen jäseniksi kuin vanhemmat ikäpolvet. Heidän syrjäyttäessään eläkkeelle jääviä ikäluokkia järjestäytymisaste alenee. Se on haaste.
Kuvio. Palkansaajien ammatillinen järjestäytymisaste Suomessa
