Innovaatioista hyvinvointia
Taloustieteessä ollaan pohjimmiltaan kiinnostuneita ihmisten, nykyisien ja tulevien sukupolvien, hyvinvoinnista. Talouskasvu ei siis ole itseisarvo. Talouskasvu on seurausta siitä, että ihmiset säästävät osan tämän periodin tuotoistaan tulevaisuuttaan varten, ja ennen kaikkea siitä, että he käyttävät luovuuttaan kehittäessään uusia tuotteita ja tuotantotapoja eli innovoivat. Ihmiset investoivat ja innovoivat siksi, että seuraavallakin periodilla he pystyisivät toteuttamaan itselleen arvokkaana pitämiään asioita.
Itse asiassa kaikki lähtee uusista ideoista ja innovaatioista. Niiden ansiosta aina rajallisilla resursseilla saadaan aikaisempaa paremmin tyydytettyä ihmisten materiaalisia tarpeita. Tämä tarkoittaa, että tiettyä panosmäärää kohti saadaan tuotettua aikaisempaa suurempi reaalinen tuotos eli tuottavuus kasvaa.
Kasvuteoria kertoo, että pitkän aikavälin talouskasvu perustuu ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvu puolestaan pohjautuu innovaatioiden kautta syntyvään teknologiseen kehitykseen. Investoinnit ja pääomakannan kumuloituminen ovat tärkeä osa talouskasvua, mutta nekin ovat loppujen lopuksi lähinnä teknologisen kehityksen seurauksia. Kun yritys on onnistunut innovoimalla kehittämään aikaisempaa edistyksellisemmän teknologian, sille syntyy taloudellinen kannustin investoida koneisiin, laitteisiin, rakennuksiin ja rakennelmiin. Näiden investointien avulla uusi teknologia otetaan taloudellisesti kannattavaan tuotannolliseen käyttöön.
Innovaatiot ovat siis tuottavuuden kasvun, talouden kasvun ja hyvinvoinnin kehityksen lähde. Taloustieteessä on viime vuosikymmeninä alettua tutkia aikaisempaa huolellisemmin tekijöitä, jotka selittävät yritysten innovaatiotoimintaa. Innovaatioperusteisessa schumpeteriläisessä luovan tuhon teoriassa korostetaan yritysten välisen kilpailun merkitystä. Kun kilpailu on niin sanotusti täydellistä, yrityksillä ei ole puhtaita voittoja. Silloin yrityksillä ei ole mahdollisuuksia eikä kannusteita panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan ja siis innovoida. Todellisuudessa onnistunut innovaatio tarjoaa yritykselle kilpailuedun ja taloudellisia voittoja. Schumpeteriläisen kasvuteorian mukaan kilpailuedun tarjoamat voitot kannustavat yrityksiä innovoimaan. Innovoimalla yritykset ikään kuin koettavat ”paeta kilpailua”.
Empiirinen taloustieteellinen tutkimus tarjoaa tukea teoreettiselle ennusteelle, että useissa tilanteissa kilpailun kiristyminen johtaa innovoinnin ja sitä kautta tuottavuuden kasvun kiihtymiseen. Näin ollen uuden kasvuteorian yksi politiikkasuositus on, että julkisen vallan on syytä pyrkiä edistämään yritysten välistä kilpailua ja markkinoiden toimivuutta, ja tällä tavalla vahvistamaan innovaatioperusteista, tuottavuuden kasvun kautta tulevaa talouskasvua. Sen lisäksi on tärkeää panostaa perustutkimukseen sekä korkea-asteen koulutukseen. Kannusteiden lisäksi yritykset nimittäin tarvitsevat myös edellytyksiä menestykselliseen innovaatiotoimintaan. Niitä ovat tieteellinen tieto ja osaavat innovaattorit.
Kirjoittaja Mika Maliranta on Laboren johtaja ja Jyväskylän yliopiston professori. Blogikirjoitus on julkaistu samansisältöisenä 29.8.2024 YKAn verkkosivuilla.