Hyvinvointivaltio ja julkisen sektorin kasvu Pohjoismaissa
Johdanto
Skandinaavisesta hyvinvointivaltiosta puhutaan yleensä tavalla, joka luo kuvan näille maille yhteisestä ja yhtenäisestä ”mallista” julkisen sektorin kasvussa ja sosiaaliturvan kehityksessä. Eri Pohjoismaiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja niin hyvinvointivaltion kehityksessä kuin harjoitetussa yleisessä talouspolitiikassakin. Missä määrin yleensäkään voidaan puhua pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, mikäli kansalliset erot ovat suuria? Mitkä tekijät toisaalta yhdistävät Pohjoismaita ja oikeuttavat rinnastamaan niiden hyvinvointivaltiokehityksen toisiinsa? Mihin hyvinvointivaltiokehitys on johtanut eli onko pohjoismainen hyvinvointivaltio kriisissä?
Tässä kirjoituksessa tarkastellaan toisaalta sitä, missä määrin erilaiset poliittiset tekijät – kuten esimerkiksi työväenpuolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen asema – sekä kussakin maassa omaksuttu talouspoliittinen ajattelutapa ovat vaikuttaneet pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden syntyyn ja kehitykseen. Toisaalta luodaan katsaus pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kehitykseen julkisen sektorin budjettitalouden ja sosiaalimenojen kasvun näkökulmasta. Hyvinvointivaltion kehitystä selvitellään tässä kaikkien viiden Pohjoismaan osalta, joskin Islantia koskevat tiedot ovat paikoitellen hyvinkin puutteellisia.
- ISSN: 0357-9603
- ISBN: 951-9281-54-1
