1. Julkaisuhaku
2. Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta

Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta

Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren tutkimusraportin ja kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta. 

Vaikka Suomen bruttokansantuotteen kehitys on ollut vaimeaa, miltei pysähtynyttä, finanssikriisistä lähtien, on samaan aikaan tapahtunut jo pitkään innovatiivisten yritysten nousua. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoista jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tämä selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Työn ja talouden tutkimus LABOREn julkaisemasta tutkimuksesta “Kansantalouden ja yritysten kasvuharppaus: Innovoinnissa ja rahoituksessa aihetta rationaaliseen optimismiin”. Nyt julkaistu kirja kokoaa yhteen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittaman kaksivuotisen tutkimushankkeen tulokset.

Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi: korkea koulutustaso, vakaat instituutiot ja vahva luottamuksen kulttuuri, kirjoittavat Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen ja Laboren johtaja Mika Malirantakirjassa.

• Kasvun eväät ovat jo olemassa, mutta varsinaiset ”pankin räjäyttävät” globaalit yritysten skaalautumiset puuttuvat vielä. Meillä on kuitenkin syytä rationaaliseen optimismiin, jos onnistumme poistamaan kasvun esteet. Uuden ajan talouskasvu syntyy luovan tuhon kautta ja Suomen tie kestävään kasvuun kulkee osaamisen, aineettoman pääoman ja aktiivisen omistajuuden kautta, sanoo Laboren Mika Maliranta.

Kasvuloikan ytimessä ovat nuoret, alle kymmenvuotiaat, innovatiiviset ja kasvuhakuiset yritykset. Ne tuottavat Suomessa suhteellisesti eniten patentteja sekä uusia tuotteita markkinoille ja ovat ketterimpiä omaksumaan uutta teknologiaa. 

Kasvu vaatii veturikseen pääomarahoitteisuutta

Yksi Suomen talouskasvun pullonkauloista on ollut rahoitusjärjestelmän vahva pankkikeskeisyys tai tarkemmin turhan kapea ammattimainen ja osaava omistaminen, joka liittyy oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Tulevan kasvun on perustuttava entistä enemmän aineettomiin investointeihin, ja ne vaativat erilaista rahoituspohjaa kuin perinteiset aineelliset investoinnit. Siksi Suomen on siirryttävä kohti monipuolisempaa, markkinaehtoista ja osaavaa omistajuutta korostavaa järjestelmää. 

Innovaatiovetoisen kasvun elinehtoja ovat venture capital -markkina ja laajemminkin pääomasijoittaminen. 

• Uuden kasvun keskeinen tekijä on osallistuva omistajuus. Rahoittajan roolina ei ole vain tarjota pääomaa vaan myös valikoida, ohjata, valvoa ja auttaa yrityksiä kasvun skaalaamisessa. Kansantalouden tuottavuusloikka onnistuu vain, jos rahoittajat osaavat ja haluavat skaalata parhaimmiston tuosta sadoista yrityksistä muodostuvasta joukosta, pohtii Etlan Petri Rouvinen.

Kilpailuympäristöä vahvistettava ja panostettava osaamiseen

Tutkijoiden mukaan kilpailua on vahvistettava ja markkinoille tulon esteitä purettava, jotta luova tuho voi siirtää resursseja tehottomista yrityksistä tuottavampiin. Menestyksekäs luova tuho tarvitsee rinnalleen toimivat dynaamiset työmarkkinat, tehokkaita työvoimapoliittisia toimia sekä kannustavan sosiaaliturvan.

Tuottavuusloikka vaatii myös osaavaa työvoimaa, joka edellyttää panostusta korkea-asteen koulutukseen sekä erityisesti STEM-osaamiseen (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka). Tutkijat korostavat myös kireän kilpailun sekä liikkuvuuden ja yhteistoiminnan merkitystä työmarkkinoilla.

Suositukset kasvuharppauksen tukemiseksi:

1. STEM-osaaminen kärkeen: Koulutus- ja tiedepolitiikan painopisteen on oltava korkea-asteen osaamisessa ja perustutkimuksessa sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan osaamisessa.
2. Kilpailun vahvistaminen: Markkinoille tulon esteitä on madallettava, jotta luova tuho voi siirtää resursseja tehottomista yrityksistä tuottavimpiin.
3. Rahoitusjärjestelmän remontti: Siirryttävä pankkikeskeisyydestä kohti riskinottokykyistä markkinaehtoista rahoitusta. Yritysrahoitus ja erityisesti osallistuvan omistajuuden yhteiskuntapolitiikan keskiöön.
4. Työmarkkinoiden dynamiikka: Innovaatiot vaativat työvoiman liikkuvuutta ja samalla hyvää paikallista yhteistoimintaa.
5. Aktiivisen ja osaavan omistajuuden edistäminen: Sääntelyllä ja verotuksella on houkuteltava osaavia yksityisiä sijoittajia.
6. Kulttuurinen muutos: Valtioriippuvuudesta on siirryttävä kohti kokeilukulttuuria, jossa myös epäonnistumiset hyväksytään osana oppimista.

Julkaisu: Maliranta, Mika & Rouvinen, Petri: Kansantalouden ja yritysten kasvuharppaus: Innovoinnissa ja rahoituksessa aihetta rationaaliseen optimismiin.Etlatieto Oy, Helsinki 2026. 

Lisätietoja:
Johtaja Mika Maliranta, LABORE, p. 050 369 8054, mika.maliranta@labore.fi
Tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen, ETLA, p. 050 367 3474, petri.rouvinen@etla.fi