1. T&Y-lehti
2. Valtavirta vie

Valtavirta vie

Taloustieteilijöinä meidät asetetaan monenlaisen syynin ja monien syytöksien kohteeksi. Tämä on ymmärrettävää. Näyttää, että me olemme soluttautuneet kaikkialle: virkakoneistoon, lehtien haastateltavaksi, TV-vieraiksi, kansanedustajiksi ja eduskunnan valiokuntien kuultavaksi. Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa ei sentään ole vielä ekonomisteja nähty.

Meillä on vaikutusvaltaa. Valta tuo vastuuta. Ja vastuunkantajia pitää valvoa ja haastaa.

Huomion skaala on laaja. Toisessa ääripäässä ovat sijoitusvinkkien utelijat, jotka uskovat, että ekonomisteilla on jotain salaista tietoa osakemarkkinoiden tulevasta kehityksestä. Talouskasvun reseptejäkin meiltä kysytään.

Toisessa ääripäässä ovat ärtyneet ilkkujat. Heidän sanastossaan olemme wannabe-luonnontieteilijöitä, jotka eivät ymmärrä, että ihminen on tiedostava olento, jolla on käyttäytymistä ohjaavia tunteita. Heidän silmissään olemme myös teknokraatteja, jotka luulevat, että tärkeintä on mahdollisimman nopea talouskasvu. Matkimme fyysikoita, kun teemme talouden ennustemalleja, mutta ne ennustavat kuitenkin tosi huonosti.

Väärinkäsitysten oikominen olisi kokopäivätyö. Taloustieteessä ollaan pohjimmiltaan kiinnostuneita ihmisten hyvinvoinnista. Se keskittyy maallisiin asioihin, joita analysoidaan johdonmukaisesti ja perusteellisesti, joskus suorastaan filosofisesti. Robert Heilbroner käyttääkin taloustieteilijöistä osuvaa englanninkielistä ilmaisua worldly philosophers. Harvardin yliopiston taloustieteen professori Dani Rodrik puolestaan kuvaa taloustiedettä työkalupakiksi, josta löytyy erilaisia työkaluja erilaisten käytännöllisten asioiden analysointiin ja ratkomiseen.

Talousteoria ei ole talousarvaus tai taloususkomus. Se on talouden ajattelumalli, jonka toimivuutta testataan jatkuvasti empiirisesti, ja taloustieteessä empiiristä analyysiä tehdään paljon ja jatkuvasti yhä enemmän. Talousennustaminen on pikkuriikkinen osa taloustiedettä. Itse asiassa taloustiede tarjoaa parhaan selityksen sille, miksi talouden ennustaminen on niin vaikeaa.

Taloustieteeseen on muodostunut vahva valtavirta. Se näkyy siinä, että laadukkaiden yliopistojen taloustieteen laitoksissa opetetaan samoja asioita. Tässä suhteessa taloustieteen valtavirta muistuttaa koululääketiedettä.

Mutta aivan kuten lääketiedekin, taloustiede on dynaaminen. Taloustieteen valtavirta vyöryy eteenpäin, kehittyy ja tulvii monille elämänalueille. Se haukkaa uusia lähestymistapoja ja välineitä sisäänsä. Se rikastuu niin, että yhä useampia maallisia ongelmia voidaan ratkoa entistä paremmin tuloksin.

Koululääketiede ei hyväksy helposti uusia hoitomuotoja. Niille on asetettu todistamisen taakka. Myös valtavirran taloustieteessä kynnys päästä mukaan virtaan on korkealla. Se on välttämätöntä, sillä tarjokkaita on valtavasti. Mutta historia todistaa, että työkalupakkiin on mahdollista päästä ja näin taloustiede täydentyy.

Aikanaan niin sanottu monetarismi ja rationaalisten odotusten koulukunta toivat taloustieteeseen arvokkaita uusia näkökohtia, jotka ovat nyt menestyksellisesti integroituneet aikaisempaan keynesiläisyyteen. Taloustieteen valtavirta on haukannut ja sulattanut menestyksellisesti myös monia käyttäytymistieteen oppeja.

 

Taloustieteen työkalupakin vanhoja työkaluja täytyy parannella. Ehkä tarvitaan myös uusia työkaluja.

Taloustieteen täytyy kuitenkin täydentyä edelleen. Yhteiskunnassa on vielä monia hyvinvoinnin ongelmia ratkaisematta, ja uusia murheita puskee jatkuvasti esiin. Taloustieteen työkalupakin vanhoja työkaluja täytyy parannella. Ehkä tarvitaan myös uusia työkaluja. Valtavirran taloustiede kaipaa uusia haastajia, jotta kehitys jatkuu. Mutta sulauttamisessa kynnys on edelleen pidettävä korkealla. Haastajien testaus tapahtuu tieteellisessä keskustelussa: seminaareissa ja korkeatasoisissa tieteellisissä aikakauskirjoissa, ei yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Talous & Yhteiskunta -lehti pyrkii pitämään lukijansa ajan tasalla taloustieteen kehityksen tilasta. Miten yhteiskunnallisia ongelmia on pystytty ratkomaan taloustieteen analyysejä hyödyntämällä? Mitkä taloustieteen välineet näyttävät tällä hetkellä erityisen hyödyllisiltä? Mitkä ovat taloustieteen vahvuudet ja missä on kehittämistarpeita?

Tässä numerossa kerrotaan valtavirtataloustieteen haastajista. Jotkut heidän ajatuksistaan ehkä sulautuvat valtavirtaan tulevina vuosina.

Pääkirjoitus on kirjoitettu elokuun alussa.