Laboren Raportit-sarjan 45. julkaisu, Merja Kauhasen ja Eero LehdonKilpailukykysopimus ja sosiaaliturvan jakautuminen, tarkastelee kilpailukykysopimuksessa muutettujen sosiaaliturvamaksujen palauttamisen vaikutuksia sekä yleisemmin sosiaaliturvamaksujen käyttöä talouspolitiikan välineenä. Lisäksi raportissa esitetään vertailu sosiaaliturvamaksujen jakautumisesta työnantajien ja palkansaajien välillä Suomessa ja Suomen keskeisissä verrokkimaissa Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Saksassa.
Raportin laskelmien mukaan sosiaaliturvamaksujen palautus vuoden 2016 tasolle alentaisi vakuutettujen maksuja 1,7 prosenttiyksiköllä. Verotus kiristyisi vajaalla miljardilla eurolla niin, että nettovaikutus olisi vajaat 700 miljoonaa euroa.
Sosiaaliturvamaksujen palautus vuoden 2016 tasolle ja maksuperusteisiin vahvistaisi julkista taloutta 723 miljoonalla eurolla. Maksuperusteet tarkoittavat niitä periaatteita, joiden mukaan sosiaaliturvamaksut kerätään.Sosiaaliturvamaksujen jakautuminen työnantajien ja palkansaajien kesken vaihtelee eri maiden välillä. Saksassa jakautuminen on tasaisinta ja Ruotsissa epätasaisinta. Suomi ja Norja sijoittuvat näiden kahden maan välille maksujen jakautumisessa. Tanskassa sosiaalimenot rahoitetaan pääsääntöisesti yleisillä verotuotoilla.
Raportti tarkastelee myös aiemman tutkimuksen pohjalta maksujen taloudellista kohtaantoa.
Suomen yrityssektorin työmarkkinoilla on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosina 2003–2020, kirjoittavat Paolo Fornaro ja Mika Maliranta tuoreessa Laboren Analyysi-julkaisussa Työntekijöiden palkat yritysten myllerryksissä.
Yritykset ovat luoneet uusia työpaikkoja ja kehittäneet uusia tuotteita ja tuotantotapoja. Uusien korkean tuottavuuden työpaikkojen luonnissa tarvitaan erityisesti STEM-koulutettujen osaamista. Tämä näyttää heijastuvan STEM-koulutettujen viimeaikaisessa palkkakehityksessä. Jatkuva panostus koulutukseen ja innovointiin on tärkeää, jotta Suomen yrityssektori pysyy kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa.
Julkaisu aloittaa Laboren uuden Analyysit-sarjan, jossa julkaistavat raportit ovat tiiviitä tutkimuskatsauksia erilaisiin ajankohtaisiin yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin ja teemoihin.
Eläketurvakeskus myönsi pro gradu -palkinnon tänä vuonna kauppatieteiden maisteri Ozan Yanarille. Hän on tutkinut opinnäytetyössään Takuueläkeuudistus köyhimpien eläkeläisten toimeentulon parantajana vuoden 2011 takuueläkeuudistusta. ETK:n palkinto myönnetään vuosittain ansiokkaalle pro gradu -tutkielmalle.
Palkinnon saaneessa, Aalto-yliopistoon tekemässään opinnäytetyössään Yanar tutkii takuueläkkeen kohdentumista. Lisäksi hän analysoi, kuinka uudistus näkyi takuueläkkeen saajien eläketuloissa, keskeisissä tuissa ja käytettävissä olevissa tuloissa.
”Takuueläke kohdistuu sille joukolle, jolle sen oli tarkoituskin kohdistua eli köyhimmille eläkeläisille. Takuueläke on tuonut merkittävän lisän saajiensa toimeentuloon ja tarjonnut kaikkein köyhimmille eläkeläisille aiempaa korkeamman tulotason”, Yanar summaa tutkielmassaan.
Eläketurvakeskuksen tiedotteen mukaan Yanarin tutkielma tuo merkittävän lisän niukahkoon takuueläketutkimukseen ja sen erityisenä ansiona on takuueläkkeen tarkastelu osana tulonsaajien tulonmuodostuksen kokonaisuutta.
Tällä hetkellä Ozan Yanar työskentelee tutkijana Laboressa ja tekee väitöskirjaa Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselle. Väitöskirjassaan hän tutkii muun muassa takuueläkkeen tuoman tulojen lisäyksen vaikutusta saajien terveyteen ja eläköitymiseen.