Esimerkkiperheet 2024–2026: Ostovoima kasvuun synkän kauden jälkeen
Labore seuraa esimerkkiperhelaskelmissa kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ansiotason ja inflaation kehityksessä hyödynnetään Laboren ennusteen arvoja. Perhekohtaisen inflaatiovauhdin laskemiseen hyödynnetään Tilastokeskuksen kulutustutkimusta.
Laboren syksyn 2024 esimerkkiperhelaskelmassa tarkastelun kohteena on aiemmista vuosista tuttujen perheiden lisäksi uusi perhetyyppi: yksinasuva korkeakoulutettu. Loput seitsemän perhettä ovat totutusti hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, työmarkkinatukea saava yksinasuva työtön, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava työtön sekä eläkeläispariskunta.
Esimerkkiperheiden ostovoima kääntyy kasvuun melkein kaikilla perheillä kuluvan vuoden aikana. Pääsyynä tähän on inflaation tuntuva hidastuminen. Yleisen asumistuen ja ansiopäivärahan leikkaukset iskevät kipeästi kyseisiä etuuksia saaviin.
Hyvätuloisen perheen ostovoima palautuu nousu-uralle kahden heikon vuoden jälkeen. Korkojen nousun taittuminen tuo helpotusta toimihenkilöperheelle. Työntekijäperheen ostovoima kehittyy esimerkkiperheistä parhaiten. Yleisen asumistuen leikkaus kurittaa yksinhuoltajaperhettä. Korkojen kasvu näkyy etenkin yksinasuvan palkansaajan kokemassa inflaatiossa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus vaikuttaa ostovoimaan negatiivisesti. Eläkeläispariskunnan ostovoima kasvaa kuluvana vuonna parhaiten.
LABOREN OMIA JULKAISUJA
-
Alemmilla nuorisopalkoilla ei ole työllistävää vaikutusta
Vuosina 1993–1998 Suomen kaupan alalla toteutettiin työllistämiskokeilu, jossa työnantajille annettiin mahdollisuus maksaa uusille, alle 25-vuotiaille työntekijöille 80 prosenttia alan alimmasta taulukkopalkasta. Kokeilun tavoitteena oli parantaa nuorten, kokemattomien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia. Vain pieni osa kaupan alan yrityksistä hyödynsi mahdollisuutta maksaa alle 25-vuotiaille alennettua nuorisopalkkaa, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Tulos kertoo, että vahvat palkkanormit ohjaavat yritysten palkkakäytäntöjä.Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin, Työn ja talouden tutkimus LABOREn, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopiston tutkijat vertailivat palkkojen ja työllisyyden kehitystä kokeilun aikana kaupan alalla muihin vastaaviin toimialoihin. Tutkimuksen perusteella kokeilulla oli vain vähäinen vaikutus palkkoihin ja työllisyyteen.
Julkaisu
Böckerman, P., Juuti, T., Kosonen, T. & Keränen, H. (2024), Are Firms Willing to Pay Lower Wages? A Quasi-Experiment on Subminimum Wage Policy, Labore Working Papers 348.
-
Koulutus kohentaa perheiden terveyttä
Suomessa, kuten kaikkialla maailmassa, korkeasti kouluttautuneet ihmiset ovat keskimäärin matalasti kouluttautuneita selvästi terveempiä, mittaustavasta riippumatta. Tämän perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, että koulutus parantaa ihmisten terveyttä, koska jo lähtökohtaisesti terveemmät yksilöt voivat valikoitua suorittamaan useampia tutkintoja. Yksilöiden koulutusasteen ja terveyden välisen tilastollisen yhteyden tarkastelu ei myöskään kerro siitä, voiko panostuksilla yksilöiden koulutukseen olla heijastusvaikutuksia muiden ihmisten terveyteen.Tuore tutkimus kysyy, mikä vaikutus koulutustason kasvulla on yksilöiden ja heidän vanhempiensa mielenterveyteen ja elinikään. Tutkimuksessa hyödynnettiin Suomen yliopistojärjestelmän alueellisen laajenemisen synnyttämää luonnollista koeasetelmaa. Tulosten mukaan koulutus vähentää merkittävästi yksilöiden mielenterveysongelmia ja pidentää erityisesti heidän äitiensä elinikää.
Julkaisun tiedot
Dang, T., Haapanen, M. & Suhonen, T. (2024), The Causal Effects of Education on Family Health: Evidence from Expanding Access to Higher Education, Laboren Työpapereita 347.
LABOREN TUTKIJOIDEN MUITA JULKAISUJA
-
Lukion ja ammatillisen koulutuksen vaikutus perustaitoihin – uutta tutkimustietoa koulutuspolitiikan tueksi
Arvostetussa Economics of Education Review -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan suuret tasoerot perustaidoissa lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden välillä johtuvat oppilaiden valikoitumisesta, eivät itse koulutuksen vaikutuksista. Tutkimuksessa tarkasteltiin lukioon sisäänpääsyn vaikutusta kognitiivisiin kykyihin ja sosiaalisiin taitoihin Puolustusvoimien peruskokeiden perusteella. Tulokset osoittavat, että suuret tasoerot lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden testituloksissa johtuvat oppilaiden valikoitumisesta, eivät itse koulutuksen vaikutuksista. Tutkimuksen tulokset pätevät nimenomaan sisäänpääsyrajan tuntumassa oleviin hakijoihin. Näin ollen ei voida poissulkea, että lukion käymisellä voisi olla myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi huippuoppilaiden kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Tulokset tuovat uutta tietoa koulutuksen roolista perustaitojen kehittäjänä.Julkaisun tiedot
Ollikainen, J.-P., Pekkarinen, T., Uusitalo, R. & Virtanen, H. (2024), Effect of secondary education on cognitive and non-cognitive skills, Economics of Education Review, Volume 103.
-
Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Alueellisella ja ammatillisella kohtaanto-ongelmalla vähäinen yhteys työttömyyteen
Tuoreen tutkimuksen mukaan esteet työttömien työnhakijoiden maantieteellisessä tai ammatillisessa liikkuvuudessa eivät ole viime vuosina merkittävästi hidastaneet työpaikkojen täyttymistä tai nostaneet työttömyyttä Suomessa. Taustalla näyttää olevan työnhakijoiden ja työmahdollisuuksien lisääntynyt keskittyminen samoille alueille ja ammatteihin.Julkaisun tiedot
Uusitalo, V., Kauhanen, M., Nivala, A. & Suhonen, T. (2024), Geographical and Occupational Mismatch in Finland over the Recent Era of Economic Crises: Estimates Using an Interconnected-Markets Approach, Memorandum 1/2024, The Finnish Economic Policy Council.
