1. T&Y-lehti
2. ”Kokoomus on loppujen lopuksi se vähäosaisemman ystävä.”

”Kokoomus on loppujen lopuksi se vähäosaisemman ystävä.”

Petteri Orvon toivemaailmassa talous ja työllisyys ovat niin hyvällä mallilla, että hyvinvointiyhteiskuntaan on varaa, vaikka verotus on kevyttä.

Mihin suuntaan toivoisit Suomen työmarkkinoiden neuvottelumallin kehittyvän?

Toivoisin, että vahvistettaisiin paikallista sopimista eli sopimista vietäisiin lähemmäs työpaikkoja. Rakenteellisesti työmarkkinat eivät ole sopeutuneet 2020-luvun avoimeen, kansainväliseen toimintaympäristöön. Jos työmarkkinat eivät jousta, se hidastaa talouskasvua, työn tuottavuuden parantamista ja kilpailukykyä sekä vaikuttaa investointeihin. Meillä on hyvin koulutettu väki Suomessa, ja iso osa pystyy ja haluaa neuvotella omista työehdoistaan.

Mutta entä nämä, jotka eivät pysty?

Heitä varten pitää olla työlainsäädäntö, joka turvaa palkansaajan oikeudet. Jos paikallista sopimista lisätään, myöskin työntekijöiden asemaa voidaan vahvistaa yritysten sisällä nimenomaan lainsäädännöllä – vähimmäisehdot. Alakohtaisia työsopimuksia tehdään niiden puitteissa. Niiden pitäisi sisältää paljon enemmän mahdollisuuksia paikalliselle sopimiselle.

Hyvin monet edut, joita työntekijällä nykyisin on, perustuvat ei lainsäädäntöön vaan ovat ammattiliittojen neuvottelemia…

Mikä estää, ettei niitä voitaisi jatkossa paikallisesti neuvotella? Etlan tutkimusten mukaan paikallinen sopiminen on yhteydessä korkeampaan palkkatasoon, kun voidaan mennä yksilötasolle ja palkitsemiseen.
Näkisin, että tessien puitteissa on oleellinen sana, ja tessejä pitäisi kaikkien päästä hyödyntämään. Järjestäytymättömällä kentällä pitäisi olla oikeus paikalliseen sopimiseen. Nyt on toisin sopimisen kieltoja, ja järjestäytymättömät eivät voi hyödyntää tessejä. Tämähän on ikiaikainen kiistakysymys, voidaanko järjestäytymättömälle kentälle antaa oikeus paikalliseen sopimiseen, ja siihenhän ei ole sopua löytynyt.

Jos me haluamme, että Suomessa on korkea työllisyys ja investointeja, olisi ennen kaikkea työmarkkinajärjestöjen asia sopia tästä.

Suomalaiset työehtosopimuksetko uhkaavat ulkomaisia investointeja ja työpaikkojen syntymistä?

Tessit eivät uhkaa vaan jäykät työmarkkinat. Kansainvälisten tutkimusten mukaan olemme työmarkkinoiden joustossa eli nykyaikaisuudessa ihan siellä häntäpäässä. Se on yleisesti tiedossa, ja kun yritykset ja investoijat miettivät, mihin sijoittua, ne ottavat myöskin työmarkkinat huomioon.

Toisaalta onhan Suomessa paljon helpompi irtisanoa ihmisiä…

Se on myöskin siellä vaakakupissa. Työmarkkinoiden pitää kehittyä. Enemmän yrityskohtaista sopimista, kuitenkin työlainsäädännön ja tessien puitteissa, mutta siihen suuntaan pitää päästä.

Eli ikään kuin jäädyttäisit tessit nykytasolle?

Niillä aloilla, millä tessejä vaaditaan, niitä pitää kehittää niin, että ne sisältävät aitoja mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen.

Uskotko, että kokonaisveroastetta alentamalla voidaan saada sellaisia dynaamisia, talouskasvua vahvistavia vaikutuksia, jotka tuottaisivat enemmän verotuloja myöhemmin? Mikä olisi tarkempi mekanismi, jonka ansiosta näin tapahtuisi?

Hyvä verojärjestelmä koostuu matalasta verokannasta, laajasta veropohjasta ja on mahdollisimman neutraali. Neutraalius tarkoittaa, että verotus mahdollisimman vähän vaikuttaa ihmisten päätöksiin työnteosta, yrittäjyydestä ja investoinneista. Suomen korkea työhön ja yrittämiseen kohdistuva verotus vähentää työntekoa ja kannusteita ja sitä kautta verokertymää.

Kun aikanaan yhteisöveroa alennettiin paljonkin Kataisen hallituksessa, se johti korkeampiin verotuottoihin. Kokoomus haluaa tehdä kestävän verouudistuksen, jossa huolehditaan verokertymästä, mutta verotuksen painopistettä siirretään työstä ja yrittämisestä kuluttamiseen, haittaveroihin ja ympäristöveroihin. Ei ole tarkoitus rapauttaa verojärjestelmää, veroja täytyy jatkossakin kerätä.

Nyt tulee tärkeä asia: Suomalainen hyvinvointi syntyy suomalaisesta työstä ja yrittämisestä. Sitä, mistä hyvä syntyy, pitäisi verottaa kevyemmin.

Ei ole tarkoitus rapauttaa verojärjestelmää.

Keskituloisen 3 000 euroa kuussa ansaitsevan suomalaisen marginaaliverot ovat jo lähempänä viittäkymmentä prosenttia, mikä tappaa ahkeruuden. Pienten ansiotulojen verotusta on Suomessa paljonkin kevennetty, mikä on ihan oikein, koska se kannustaa työntekoon.

Tuleeko julkista taloutta tasapainottaa verotusta kiristämällä? Jos korkeasuhdanteenkaan aikana ei voi kiristää verotusta, milloin sitten?

Ei ole minkäänlainen poliittinen tavoite kiristää verotusta. Tavoite on hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito. Se syntyy ei verotuksella vaan korkealla työllisyysasteella ja tuottavuudella, jotta on sitä verotettavaa.

Suomessa kokonaisveroaste on niin korkea, että sitä ei voi kiristää. Verotuksen rakenteelliset uudistukset ovat tärkeä asia, ja uskon tähän kuvailemaani kestävään verouudistukseen.

Tarkoitin kysymykselläni sitä, että jos kerätään ylijäämää julkiselle taloudelle, jotta laskukauden aikana voidaan elvyttää, niin nousukaudenhan aikana se olisi tehtävä.

Jos kiristetään veroja, se on poissa talouskasvusta ja työllisyydestä ja edelleen syventää ahdinkoa. Kyllä talouden kuntoon saattaminen on ykkösasia, millä pystytään varautumaan heikkoihin aikoihin. Jos talous on hyvä, voidaan ainakin teoriassa ajatella, että veropolitiikkaa käytetään suhdannepolitiikkana.

Talous muuttuu jatkuvasti, ja verotuksen pitää elää mukana. Pitää huolehtia siitä, että veropohja kestää, ettei siellä ole aukkoja eikä verotusta voi kiertää. Kansainvälinen työskentely sen eteen on tärkeätä. Talous ja verotus ovat globaaleja. Veronkiertäjät keksivät jatkuvasti uusia keinoja.

Entä yhteinen kansainvälinen minimivero yrityksille?

Haitallinen verokilpailu globaalissa taloudessa pitäisi kieltää, veroparatiisit eivät kuulu oikeudenmukaiseen maailmaan. Ei ole hyvä, että pystytään välttelemään verojen maksua. Varsinkin EU-alueella liian pitkälle menevä verokilpailu on haitallista.

Tuleeko julkista taloutta tasapainottaa menoja leikkaamalla?

En ole koskaan pitänyt kysymyksestä korottaako veroja vai leikata, koska siitä puuttuu aina kolmas vaihtoehto, joka on talouskasvun ja työllisyyden vahvistaminen, jotta syntyy enemmän jaettavaa.

Joka paikkaan ne rahat eivät kuitenkaan riitä.

Julkista taloutta tulisi tasapainottaa tuloja lisäämällä ja tuottavuutta parantamalla. Julkisen sektorin koko on kasvanut erittäin paljon, mutta tuottavuus ei ole kehittynyt juuri mihinkään, ja se ei ole toimivan, terveen talouden merkki.

Sen tiedän entisenä valtiovarainministerinä, että joka vuosi pitää kehittyä: jokin asia ei enää vaadi niin paljon panostuksia, mutta toisaalla tarve kasvaa. Valtion talouden hoito on myös jatkuvaa priorointia, koska joka paikkaan ne rahat eivät kuitenkaan riitä.

Tulisiko silloin mieluummin käyttää juustohöylää vai kohdennettuja leikkauksia?

Kohdennetut leikkaukset ajassa.

Mihin?

En lähtökohtaisesti halua leikata, haluan kasvattaa tuloja ja pitää yllä tärkeitä hyvinvointipalveluja. Mutta esimerkiksi: eduskunnassa olemme esittäneet vaihtoehtobudjetissamme ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, koska haluamme kannustaa työntekoon. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tällä hetkellä Suomessa on paljon työtä tarjolla.

Missä tätä työtä sitten on tarjolla, kun työttömiä on paljon ja avoinna olevia työpaikkoja paljon vähemmän?

Meillä on kymmeniätuhansia avoimia työpaikkoja. Meillä on hoitajapula, pelastajapula, hitsaajapula. Meillä on pulaa siivoojista, meillä on pulaa insinööreistä.

Ongelma on kohtaanto. Meillä on samaan aikaan sadoin tuhansin työttömiä. Työstä pitää jäädä enemmän käteen kuin jos eläisi sosiaaliturvalla. Minä en moiti ihmistä, joka ei lähde töihin, jos ei siitä jää hänelle juuri enemmän käteen, se on tämän järjestelmän vika. Meidän tehtävämme on muuttaa verojärjestelmää ja sosiaaliturvaa niin, että se työnteko on ensisijaista ja se kannattaa.

Talouskasvun suurin hidaste on työvoimapula.

Talouskasvun suurin hidaste on työvoimapula. Sen takia ammattiyhdistysliikekin puhuu, että tarvitsemme kymmenissä tuhansissa työperäistä maahanmuuttoa. Sitäkin, mutta minä mielelläni näkisin, että suomalaisten työttömien kannattaisi lähteä töihin ja ottaa työtä vastaan. Se olisi kaikkien etu.

Miksi kenenkään, joka ansaitsee alle 200 000 euroa vuodessa, kannattaisi äänestää Kokoomusta?

Jokaisen, joka haluaa pelastaa hyvinvointipalvelut ja nostaa Suomen ja suomalaisten elintasoa, kannattaa äänestää Kokoomusta. Kokoomus on loppujen lopuksi se vähäosaisemman ystävä, sillä meidän politiikallamme myöskin on varaa pitää huolta köyhistä ja pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa. Köyhyys ei poistu sillä, että kasvatetaan tulonsiirtoja. Sillä se poistuu, että annetaan ihmisille omaan elämään liittyviä rakennuspalikoita omiin käsiin.

Köyhyys ei poistu sillä, että kasvatetaan tulonsiirtoja.

Minusta on väärin, että suomalaista keskiluokkaa, joka monella tavalla kannattelee tätä maata, verotetaan lujaa ja palvelut heikkenevät. Keskituloiselle koulutetulle ihmiselle pitää jäädä yhtä paljon rahaa käteen kuin ruotsalaisella kollegalla.

Olet esittänyt, että soten rahoja jakaessa ei tulisi palkita asiansa huonosti hoitaneita alueita…

Ei, vaan jos jokin alue hoitaa asiansa hyvin ja saisi vaikka säästymään rahaa vuosibudjetista, se ei välttämättä saa sitä tässä rahoitusmallissa takaisin. Rahoitusmalli ei myöskään kannusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ennalta ehkäisyn kautta. Hyte-rahoituksen osuus on hyvin pieni.

Ehdottomasti tarvitaan alueitten välisiä tulonsiirtoja edelleenkin, jotta jokaisen ihmisen peruspalveluista pystytään pitämään huolta riippumatta siitä, missä he elävät. Järjestelmässä on vahvasti mukana sairastavuus, mutta sen rinnalle tarvitaan myös hyvinvointi.

Erityisesti Helsingistä ja Uudeltamaalta on tehty ja jatkossakin tehdään merkittäviä tulonsiirtoja muualle maahan. Se on tietenkin johonkin rajaan hyväksyttyä ja ymmärrettävää, koska maassa on eri alueilla erilaiset lähtökohdat, mutta siinäkin täytyy joku tolkku olla. Kyllähän tämä hallituksen sote-malli lähtökohtaisesti heikentää rahoitusmallinsa puolesta helsinkiläisten ja uusmaalaisten palveluita.

Terveyspalvelut eivät tähänkään asti ole olleet kovin hyvät Helsingissä…

Eivät ne täydelliset olekaan. Mutta Uudeltamaalta löytyy paljon loistavia esimerkkejä asioitten hyvästä hoidosta. Täytyy muistaa, että isoilla kaupungeilla on myöskin omat haasteensa, jotka lisäävät sosiaali- ja terveyspalveluitten kysyntää ja vaativuutta.

Et siis lupaa, että helsinkiläiset koskaan saisivat kunnollisia terveysasemia, jonne saisi aikojakin?

Sen eteen tietenkin lupaamme tehdä töitä, mutta ei tämä hallituksen sote-uudistus itsessään paranna yhtään kenenkään palveluita. Ne pitää rakentaa tulevilla hyvinvointialueilla, ja Helsingissä sen eteen on samalla lailla tehtävä töitä.

Pitääkö sotessa hyödyntää myös yksityisiä terveysalan pk-yrityksiä eikä vain terveysjättejä?

Totta kai. Suomessa on 18 000 sosiaali- ja terveysalan yritystä, ja niissä työskentelee 80 000 ihmistä. Niistä suuri osa on pieniä ja tärkeitä. Meidän ei pidä päästääkään sotea vain suuryritysten käsiin. Terveet markkinat, terve kilpailu, se on kokoomuslaisuutta.

Miten pidetään huoli siitä, että harvainvaltaa ei tule?

Hankintaosaaminen on hyvinvointialueille tärkeää. Tämä on yksi uuden mallin mahdollisuuksista. Kun alue on isompi, se toivottavasti pystyy eri tavalla resursoimaan hankintatoiminnan ja saamaan osaamista.

Ulkoistettujen palveluitten hankinnat pitää mitoittaa niin, että pienemmätkin, paikalliset yritykset pärjäävät tarjouskilpailuissa. Laadun pitää tietenkin olla kohdallaan.

Suomen pitäisi olla Naton jäsen.

Pitäisikö Suomen liittyä Natoon, ja millä aikataululla?

Kokoomus on ollut 15 vuotta sitä mieltä, että Suomen pitäisi olla Naton jäsen. Se lisäisi Suomen ja lähialueitten turvallisuutta. Nato on läntisen Euroopan ja suurimman osan EU:n jäsenmaista turvallisuusratkaisu. Siihen tarvitaan eduskunnan enemmistö ja kansalaisten tuki. Varsinkin tässä tilanteessa, kun maailma on levoton, meidän on syytä arvioida yhdessä asia uudelleen. Kokoomus ei yksin voi asiaa ratkoa. Se on vaativa prosessi; siihen pitää todellakin olla valmis.