Veroreformit eivät työntäneet suomalaisia ulkomaille, Salla Kalin havaitsi

T&Y 3/2024 Väitöskirjat Mikko Pelttari
  • Väitöskalenteri

    M.Sc. Habeeb Yahya väitteli Turun yliopistossa 24.5.2024 laskentatoimen ja rahoituksen alalta aiheesta ESG and Financial Performance of Firms: Nordic Evidence.

    FM Pasi Pohjolainen väitteli Turun yliopistossa 7.6.2024 taloussosiologian alalta aiheesta Consumer perceptions on meat consumption and the potential for reduction in Finland.

    KTM Sami El Geneidy väitteli Jyväskylän yliopistossa 11.6.2024 kauppatieteiden alalta aiheesta Integrating financial, carbon and biodiversity footprint accounting in organizations.

    KTM Outi Blackburn väitteli LUT-yliopistossa 28.6.2024 kauppatieteen alalta aiheesta Circular Economy Platforms: Enablers and Organizers of Economic and Environmental Value Creation.

    KTM Salla Kalin väitteli Helsingin yliopistossa 16.8.2024 taloustieteen alalta aiheesta Essays on the Impact of Taxes and Transfers on Labor Supply and Migration.

    LL Johanna Suur-Uski väitteli Helsingin yliopistossa 24.8.2024 kansanterveystieteen alalta aiheesta The development of working hours and sickness absence in midlife and later careers: an occupational cohort study.

    M.Sc. Jessica Jungell-Michelsson väitteli Helsingin yliopistossa 30.8.2024 ympäristötieteiden alalta aiheesta Sufficiency in Food Business: A Strong Sustainability Perspective.

    DI Oskar Niemenoja väitteli Aalto-yliopistossa 30.8.2024 tuotantotalouden alalta aiheesta Changes in private healthcare supply, demand, and service utilisation during the COVID-19 pandemic.

    M.Sc. Moses Osoero väitteli Hankenilla 5.9.2024 yrittäjyyden, johtamisen ja organisaatioiden alalta aiheesta Understanding entrepreneurship in the informal economy: Theories, justifications, and motivations.

    VTM Hanna Rättö väitteli Turun yliopistossa 6.9.2024 sosiologian alalta aiheesta Impacts of policy changes and the role of institutional structures in healthcare: Exploring outcomes related to the pharmacological care of type 2 diabetes.

    M.Sc. Wuraola Falana väitteli Hankenilla 6.9.2024 markkinoinnin alalta aiheesta Brand spillover effects of unconventional innovations.

    M.Phil. Kwabena Adu-Abadio väitteli Helsingin yliopistossa 13.9.2024 kansantaloustieteen alalta aiheesta Essays on Social Assistance and Tax Administration in Selected Developing Economies.

    YTM Laura Haapala väitteli Helsingin yliopistossa 13.9.2024 sosiaalipolitiikan alalta aiheesta Itsensätyöllistäjän työelämän laatu.

    M.Sc. Alexander Back väitteli Hankenilla 18.9.2024 sijoittamisen alalta aiheesta Essays on volatility modeling.

Salla Kalin
Salla Kalin (erikoistutkija, Labore) väitteli Helsingin yliopistossa 16.8.2024 taloustieteen alalta aiheesta "Essays on the Impact of Taxes and Transfers on Labor Supply and Migration".

Miten päädyit tutkimaan sitä, mitä tutkit?

Aika tavallista tietä, eli harjoittelijana VATT:ssa pääsin työskentelemään kiinnostavien aiheiden parissa. Minua kiinnostaa soveltaa taloustiedettä yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin. Sellaisia aiheeni ovat. Kun puhun ihmisille väitöskirjastani, useimmilla on jotain sanottavaa.

Väitöskirjan ensimmäisessä esseessä tutkit sitä, miten työttömyysturvan suojaosan uudistus vaikutti työnhakijoihin. Mitä tarkkaan ottaen tutkit?

Vuonna 2015 työtön työnhakija sai tienata kuukaudessa 300 euroa ilman, että se vaikutti tukiin. Tällä pyrittiin kasvattamaan kannustimia tehdä osa-aikaista tai pienimuotoista ansiotyötä.

Mitä tutkimuksesta selvisi?

Suojaosalla oli aika iso vaikutus. 28 prosenttia työttömyyspäivärahaa saavista ja 16 prosenttia ansiosidonnaiseen oikeutetuista ottivat vastaan osa-aikaista tai satunnaista työtä. Sen sijaan kokoaikaiseen työllistymiseen suojaosalla ei ollut vaikutusta, ei positiivista eikä negatiivista.

Toisessa esseessä tutkit opiskelijoiden siirtymistä yleisen asumistuen piiriin. Kerro tästä.

Siirtyminen opiskelijoiden asumislisästä yleiseen asumistukeen vaikutti eri opiskelijoihin eri tavoin. Jos asui yksin ja esimerkiksi Helsingissä, asumistuki nousi. Työssäkäyvän kumppanin kanssa asuva saattoi menettää koko tuen. Vertasin niitä opiskelijoita, joiden tuet nousivat, niihin, jotka saivat vähemmän. Suurempaa asumistukea saavat tekivät hieman vähemmän töitä, mutta vaikutus oli rahallisesti keskimäärin 450 euroa vuodessa. Opiskeluaikoihin uudistuksella ei ollut vaikutusta.

Tutkimuksesi on ajankohtainen, koska nykyhallitus on päättänyt poistaa sekä työttömyysturvan suojaosan että opiskelijoiden oikeuden yleiseen asumistukeen. Mitä tutkijana ajattelet tästä?

Tutkijana minulla ei ole agendaa, vaan toivon päättäjien tekevän mahdollisimman hyvin informoituja päätöksiä. Koska esimerkiksi suojaosalla ei ollut nähtävissä negatiivisia työllistymisvaikutuksia, päätöksen taustalla lienee arvovalinta. Suojaosan kustannuksia pitää verrata osa-aikaisen työn lisääntymisen hyötyihin.

Tutkijana minulla ei ole agendaa, vaan toivon päättäjien tekevän mahdollisimman hyvin informoituja päätöksiä.

Tutkit myös sitä, miten muutokset verotuksessa vaikuttavat maastamuuttopäätöksiin. Ajavatko veronkorotukset ihmisiä ulkomaille?

Tutkin kaikkien suomalaisten muuttopäätöksiä usean eri veroreformin yhteydessä. Muuttojousto on yleisesti ottaen hyvin pieni, ja aineiston mukaan veroreformeilla ei ollut muuttopäätöksiin vaikutusta. Suurituloisilla reformien yhteys muuttoon oli hiukan muita tulodesiilejä suurempi, mutta tulos oli silti lähes nolla, eikä taloudellisesti merkittävä. Ajattelen, että tällaisia kysymyksiä on valtiontalouden kannalta tärkeä tutkia nimenomaan koko populaation tasolla.