HTM Nadja Nordling väitteli 11.10.2024 Tampereen yliopistossa aluetieteen alalta aiheesta Transformative Innovation Ecosystems: Fostering Innovation to Address Grand Challenges.
KTM Riina Hiltunen väitteli 11.10.2024 Turun yliopistossa terveystaloustieteen alalta aiheesta Tutkimuksia yksityisen terveysmarkkinan kilpailusta.
KTM Tuomas Tervasmäki väitteli 8.11.2024 Tampereen yliopistossa kasvatustieteen alalta aiheesta Tracing Ideology in Education – Investigations in Discourse Theory.
KTM Henriikka Seittu väitteli 8.11.2024 Aalto-yliopistossa markkinoinnin alalta aiheesta From Touch to Tech – Essays on the Implementation of Person-Centered Care.
DI, KTM Klaus Breitholtz väittelee 14.11.2024 Turun yliopistossa tuotantotalouden alalta aiheesta Motivating Boards for Sustainability: The Role of Member’s Motivation and Diversity in Board Social Responsibility.
KTM Hilla Back väitteli 15.11.2024 Aalto-yliopistossa kansainvälisen liiketoiminnan alalta aiheesta Skilled yet minoritized: An equality, diversity, and inclusion perspective on skilled migrants in multilingual organizations.
YTM Juha Kotilainen väitteli 22.11.2024 Itä-Suomen yliopistossa ympäristöpolitiikan alalta aiheesta Emerging forms of collaborative mineral governance – Analyzing preconditions for community benefit argeements in Finland.
YTM Kaisa Murtoniemi väitteli 22.11.2024 Tampereen yliopistossa kulttuurintutkimuksen alalta aiheesta Kamppailuja kulttuurista: kulttuurin arvon artikulaatioita 2010-luvun Suomessa.
YTM Matti Laukkarinen väittelee 22.11.2024 Jyväskylän yliopistosta sosiologian alalta aiheesta From networking to matchmaking: Labor matching and proactive candidate search in the age of algorithmic curation.
M.Sc. Helleke Heikkinen väitteli 22.11.2024 Hankenilla tuotantoketjujen hallinnan ja sosiaalisen kestävyyden alalta aiheesta Last but not Least: A Paradoxical Sustainability Exploration in Last Mile Delivery and City Logistics.
Ph.D. Enrico Nichelatti väitteli 25.11.2024 Helsingin yliopistossa sosiaalipolitiikan alalta aiheesta Taxation and Social Protection in the Global South – evidence from Sub-Saharan Africa.
VTM Minna Joensuun väitteli 29.11.2024 Itä-Suomen yliopistossa sosiaalihallintotieteen alalta aiheesta Poliittista tilaa rakentamassa. Rakenteet, toimijat ja toimijuus kunnallisen viranhaltijan ja luottamushenkilön välisessä suhteessa.
M.Econ. Luca Esposito väitteli 29.11.2024 Itä-Suomen yliopistossa ympäristöpolitiikan alalta aiheesta An analysis of renewable energy policies, markets, and resources, through an econometric approach: A comparative study on Italy and Finland.
KTM Daria Hakola väitteli 5.12.2024 Jyväskylän yliopistossa strategian ja yrittäjyyden alalta aiheesta Beyond Business Growth: Unpacking the Determinants and Limitations.
KTM Maria Wang väitteli 5.12.2024 Hankenilla taloustieteen alalta aiheesta Essays on the competitiveness impacts of environmental and industrial policies.
KTM Sami Jysmä (tutkija, Labore) väittelee 17.1.2025 Tampereen yliopistossa kauppatieteiden alalta aiheesta "Essays on Economics of Taxation". Kuva: Laura Oja.
Mitä tutkit väitöksessäsi?
”Väitöskirjani kolme artikkelia tutkivat verotusta laajasti ja monipuolisesti. Yksi artikkeleista on teoreettinen, ja kaksi empiiristä artikkelia tarkastelevat työnantajamaksujen muutosten ja makeisveron vaikutuksia.”
Tarkastelet muun muassa työnantajamaksujen porrastuksen reformia vuonna 2009. Mitä uudistus sai aikaan?
”1970-luvulla työnantajamaksuihin säädettiin sellainen porrastus, että kun yrityksen poistot ylittävät tietyn rajan, yrityksen pitää maksaa korkeampaa maksua kaikista palkkasummista. Tämä porrastus poistui vuonna 2010. Perinteiset tilastomenetelmät eivät huomanneet vaikutuksia, mutta luomallamme menetelmällä havaitsimme, että vaikutukset yritysten työntekijöiden, tuotannon ja pääoman määrään olivat huomattavia. Moni yritys oli tietoisesti pysytellyt poistorajan alla ennen porrastuksen poistoa.”
Miksi tällainen raja oli alun perin säädetty?
”En tarkkaan tiedä. Ilmeisesti tällä tapaa haluttiin kohdistaa maksuja pääomavaltaisille yrityksille.”
Kolmas artikkeli oli taas ihan eri aiheesta. Se käsitteli makeisveroa. Mitä tutkit?
”Makeisvero tuli voimaan vuonna 2011, sitä korotettiin kiinteillä makeisilla 2012, sokerilimuilla 2014 ja poistettiin kiinteiltä 2017. Saimme S-ryhmältä tarkkaa myyntidataa, jonka perusteella totesimme, että verolla ei ollut juuri vaikutusta kiinteiden makeisten myyntiin. Sen sijaan sokerilimujen kulutukseen makeisvero iski.”
Mitä tästä voi päätellä?
”Teimme kyselyn, jossa selvitimme kuluttajilta, kuinka korvaavina he pitävät eri hyödykkeitä. Makeisten käytöstä ei siirrytty alhaisemmin verotettujen keksien kulutukseen, vaikka tätä ennakkoon pelättiin. Sen sijaan sokerilimujen korkeampi verotus ohjasi selkeästi kulutusta keinomakeutettujen juomien suuntaan. Loimme mallin, jolla voi arvioida sitä, miten verotus voi ohjata korvaavien tuotteiden käyttöön. Se voi auttaa ennakoimaan, onko veromuutoksilla haluttuja vaikutuksia.”
Sokerilimujen korkeampi verotus ohjasi selkeästi kulutusta keinomakeutettujen juomien suuntaan.
Teoreettisessa artikkelissa tarkastelet hyvätuloisten korkeamman tuloveron hyväksyttävyyttä amerikkalaisella aineistolla. Mitä haluat siitä sanoa?
”Tarkastelen verotusta tuloja yli ajan tasaavana vakuutuksena. On mielenkiintoista tutkia verotuksen hyväksyttävyyttä siitä näkökulmasta, kuinka paljon ihmiset olisivat valmiita maksamaan vastaavasta vakuutuksesta. Verotus näyttäytyy näin asetetun kysymyksen valossa eri tavoin. Ajatus tuloverosta vakuutuksena on ollut esillä taloustieteen piirissä, mutta ei niinkään julkisessa keskustelussa. Mielestäni olisi tärkeätä yleisestikin puhua monipuolisemmin ja laajemmin eri verojen vaikutuksista.”
