1. T&Y-lehti
2. Paikkamme maailmassa määrää omapääoma

Paikkamme maailmassa määrää omapääoma

IHMINEN ON luokitteleva ja vertaileva olento. Laitamme jatkuvasti toisiamme, organisaatioita ja asioita erilaisiin kategorioihin. Vertailemalla kategorioita asetamme ne samalla hierarkkiseen järjestykseen.

Enenevässä määrin vertailemme myös valtioita tai poliitikkoja. Tiedämme siksi, että Suomi on sekä maailman onnellisin maa että menestyy parhaiten kestävän kehityksen mittauksissa. Kaikki tämä vertailu on kuitenkin laadullisessa muutoksessa, koska olemme enenevässä määrin algoritmeihin perustuvan jatkuvan arvioinnin ja vertailun kohteena.

Marion Fourcaden ja Kieran Healyn odotettu The Ordinal Society käsittelee algoritmien vaikutusta yhteiskunnan toimintaan. Nämä algoritmit läpäisevät yhteiskuntaa yhä uusilla alueilla. Heidän näkemyksensä mukaan kaikki nämä datapisteet kasautuvat viime kädessä yksilön omapääomaksi (eigencapital), joka mittaa yksilön arvon tai arvottomuuden yhteiskunnassa. Data kertyy yleensä ordinaalisessa muodossa, koska mikä tahansa asia voidaan laittaa järjestyslukuasteikolliseen hierarkiaan. Siksi yhteiskuntaa voi kutsua ”ordinaaliseksi”.

THE ORDINAL SOCIETY tarkastelee tämän ordinalisoitumisen historiaa, nykyisiä trendejä ja keskeisiä tulevaisuuden suuntia. Se kertoo, kuinka hakukoneiden taloudellinen ja toiminnallinen pohja rakentui oppimisen ja erehdyksen kautta ja kuinka käyttäjien datasta tuli ordinaalisessa muodossa oleva myytävä tuote.

Meistä jokaisesta kertyy jatkuvasti – aina kun selaamme nettiä, käytämme palveluja, kuuntelemme musiikkia, otamme lainaa, teemme ostoksia tai myymme jotain – lukemattomia yksilöön kytkettäviä datapisteitä, jotka ovat markkinoilla myyntikelpoisia. Samalla erilaiset sosiaalisen median alustat koukuttavat itse kunkin datan tuottajaksi ja jakajaksi. Joka kerran, kun painamme jotain Facebookin nappuloista, kerromme sille jotain itsestämme.

Dataa kertyy siis yhä enemmän, mutta sen puhdistaminen puutteellisesta datasta ja käsittely mielekkääseen muotoon on ollut haaste. Ratkaisevaan asemaan asettuvat algoritmit, jotka ovat vaiheittain muuttuneet tehokkaaksi tavaksi puhdistaa ja käsitellä yhteiskunnassa hajallaan olevaa informaatiota: ne ovat väitetysti tehokkaampia kuin hintasignaaliin nojaavat markkinat.

Parin viime vuoden aikana tekoäly on olennaisesti lisännyt algoritmien kykyä tulkita tuota lähes rajattomasti kasvavaa dataa sekä muokata sitä käyttökelpoiseen ja myyntikelpoiseen muotoon.

Algoritmien käsittelemään dataan perustuva omapääoma muokkaa ihmisten ja ryhmien elämänmahdollisuuksia uudella tavalla. Se voi myös lisätä eriarvoisuutta. Omapääoma määrittää esimerkiksi luottokelpoisuutta, pääoma-, työ- ja asumismarkkinoita (mihin voit sijoittaa, mistä saat töitä ja mihin pääset asumaan) sekä kohdentaa markkinointia ja poliittista viestintää.

Algoritmit myös läpäisevät erilaisten riskien laskennassa tärkeät luokat, sukupuolet ja etniset ryhmät sekä poistavat organisaatioiden antaman suojan. Algoritmit vaikuttavat myös tulonsiirto- ja palvelujärjestelmässä, jossa muun muassa valvonnan määrä on kytköksissä riskinarviointiin.

Korkea omapääoma mahdollistaa mitä erilaisimpia asioita. Se luo elämänmahdollisuuksia. Puuttuva tai ikävistä asioista kertova omapääoma puolestaan altistaa näiden mahdollisuuksien menettämiselle.

Korkea omapääoma mahdollistaa mitä erilaisimpia asioita kaikilla markkinoilla ja suhteessa julkisen vallan palveluihin ja tulonsiirtoihin. Se luo ihmisille elämänmahdollisuuksia. Puuttuva tai ikävistä asioista kertova omapääoma puolestaan altistaa näiden mahdollisuuksien menettämiselle. Siten kansalaisuuskin muuttuu ordinaaliseksi.

MYÖS HAASTEET ovat ilmeisiä. Eksponentiaalisesti kasvava data sisältää edelleen virheitä, jolloin algoritmien tekemät päätökset voivat olla vääriä. Algoritmit eivät myöskään tunteile tai harkitse. Siten tapauskohtainen tarkastelu jää puuttumaan myös silloin, kun sille on perusteltua kysyntää.

Palveluntuottajat ovat puolestaan enenevässä määrin riippuvaisia asiakkaiden antamista arvioinneista muun muassa kuljetus-, ravitsemus- ja majoituspalveluissa. Pisteluvun lasku on tuhoisaa elinkeinolle, kuten kirjassa olevat esimerkit osoittavat: esimerkiksi homokielteisten (tai -myönteisten) ryhmien masinoimat kielteiset arviot saattavat tuhota ravintolan muutamassa päivässä. Sama koskee tietysti tavaroita, joissa joukkoistamalla tuotetut kielteiset arviot saattavat romauttaa tuotteen myynnin.

Fourcade ja Healy argumentoivat esimerkkien avulla, kuinka tämä muutos etenee eri alueilla. Samalla he pohtivat tulevaisuuden trendejä. Kiinassa yksilöiden arviointiin käytetty sosiaalinen luottoluokitusohjelma on yksi esimerkki siitä, miten algoritmit mahdollistavat valvonnan, joskin samalla se osoittaa valvonnan rajat ja datankäsittelyn ongelmat. Länsimaissa ehkä merkittävämpi muutos on kansalaisuuden muuttuminen ordinaaliseksi ja omapääoman keräämiseen keskittyväksi.

KAIKEN KAIKKIAAN The Ordinal Society on hyvin kirjoitettu teos ajankohtaisesta aiheesta. Se tasapainoilee teknologian tuomien mahdollisuuksien ja tunnistettujen ongelmakohtien välillä. Kirjoittajat eivät kuitenkaan epäile, etteikö algoritmien merkitys tulevaisuudessa korostuisi. Monessa tapauksessa huominen alkaa olla täällä jo tänään.