OTM Tellervo Ala-Lahti väitteli 9.1.2026 Helsingin yliopistossa ympäristöoikeuden alalta aiheesta The Role of Environmental Law in European Industrial Innovation Policy.
TtM Essi Kalliolahti väitteli 9.1.2026 Itä-Suomen yliopistossa terveystieteen alalta aiheesta Active commuting for a healthier workforce. Associations of active commute with self-rated health, work ability, and sickness absence.
KTM Petteri Arinen väitteli 9.1.2026 Hankenilta rahoituksen alalta aiheesta Studies on Cross-Prediction.
KTM Joni Heikkinen väitteli 10.1.2026 Jyväskylän yliopistosta taloustieteen alalta aiheesta Essays on Expectations and Communication in Macroeconomics.
DI Minna Heikinheimo väitteli 10.1.2026 Itä-Suomen yliopistossa kansainvälisen liiketoiminnan ja myynnin johtamisen alalta aiheesta Platformization of service sales: transforming value chains and capabilities.
MA Areen Nassar väitteli 17.1. Jyväskylän yliopistosta sosiaalityön alalta aiheesta In Pursuit of Well-being: Examining the Capability to Live Well in the Lives of Forced Migrants in Finland.
KTM Peter Elmgren väitteli 23.1.2026 Helsingin yliopistossa taloustieteen alalta aiheesta Essays on Structural Change with Labour Market Frictions.
YTM Jere Immonen väitteli 23.1.2026 Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntapolitiikan alalta aiheesta Unveiling Platform Work in the Context of the Nordic Model: Insights from Online Labour Platform Operations and Perceptions of Fairness.
YTM Erkki Mervaala väitteli 23.1.2026 kello 13 Helsingin yliopistossa viestinnän alalta aiheesta Decoupled Temporal Tensions – Evolving Articulations of Climate Change and Economic Growth in Finnish Media.
VTM Jonne Lehtimäki väitteli 23.1.2026 Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta taloustieteen alalta aiheesta Essays on European Economic Integration, Institutions and Fiscal Rules.
KTL Pauliina Havakka väitteli 23.1.2026 Tampereen yliopistosta vakuutustieteen alalta aiheesta Työeläkeuudistuksista käyty keskustelu eduskunnassa. Näkemykset työeläkejärjestelmän sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä sekä sosiaalisista riskeistä ja niiden vakuuttamisesta vuosina 1990–2022.
M.Sc. Kennedy Chifundo Adamson väitteli 29.1.2026 Itä-Suomen yliopistossa ympäristöpolitiikan alalta aiheesta Mining for Resilience: Exploring artisanal and small-scale mining as a pathway for climate change adaptation in rural Malawi.
YTM Fanni Moilanen väitteli 30.1.2026 Helsingin yliopistossa n valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Workers’ knowledge and participation in workplace sustainability transitions.
M.Sc. Alberto Gonzalez-Cristiano väitteli 30.1.2025 Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa kansainvälisen liiketoiminnan alalta aiheesta The art of customer knowledge transfer in creative work – Customer involvement in freelancer-led projects in creative industries.
M.Sc. Karin Torpan väitteli 30.1.2026 Turun yliopistossa ihmismaantieteen ja aluesuunnittelun alalta aiheesta Tenure transitions and residential mobility of migrants: evidence from three welfare states.
”Tutkin ympäristöoikeuden roolia EU:n teollisessa innovaatiopolitiikassa. Teollisille hankkeille myönnetään tietyin ehdoin ympäristölupia, mutta samalla pyritään tukemaan innovatiivisuutta. Pohdin näiden yhteensovittamista.”
Millaisia nämä reunaehdot ovat?
”Esimerkiksi varovaisuusperiaate sanelee, että teollisen innovaation tulisi olla korkealla valmiusasteella, jotta sitä voidaan tieteellisesti arvioida lupaprosesseissa. Epävarmuus teollisen innovaation ympäristövaikutuksista voi siis estää luvan saannin. Toisaalta esimerkiksi EU:n teollisuuden nettonolla-asetus pyrkii tukemaan hiilipäästöjä vähentävien teknologioiden valmistusta Euroopassa. Sen tavoitteen ja paikallisen ympäristönsuojelun välille voi syntyä ristiriitoja. Esimerkiksi käy vaikka kaksinkertaisesti suojellulle Viiankiaavalle suuniteltu Sakatin kaivos. Koska se on määritelty strategisesti tärkeäksi teollisuushankkeeksi, syntyy kannuste perustaa teollisuushankkeita jopa suojelualueille.”
Jos ympäristölainsäädäntö on liian innovaatiomyönteistä, se joustaa minkä tahansa innovaation edessä.
Voiko ristiriitaa ratkaista?
”Jos ympäristölainsäädäntö on liian innovaatiomyönteistä, se joustaa minkä tahansa innovaation edessä. Toisaalta vihreä siirtymä edellyttää uusien, vielä testaamattomien teknologioiden käyttöönottoa. Yksi vaihtoehto uusien teknologioiden testaamiselle olisi sandbox-sääntely, jossa ympäristölupa myönnettäisiin määräajaksi, ja teknologia saavuttaisi hallitussa ympäristössä riittävän valmiusasteen. On tärkeätä, että testattavat teknologiat valittaisiin niin, että ne edistäisivät EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteita.”
Onko esimerkkejä onnistuneesta sääntelystä?
”Mielestäni uusi teollisuuden päästödirektiivi on hyvin laadittu. Siinä sallitaan joitakin joustoja, mutta innovaatioihin kannustetaan tiukentamalla päästörajoja ja velvoittamalla käyttämään parasta mahdollista teknologiaa. Uskon, että se voi tehokkaasti käytettynä mahdollistaa paikallisen ympäristönsuojelun ja innovaatiotavoitteiden yhteensovittamisen. Pitää olla sopivassa suhteessa porkkanaa ja keppiä.”
Minkälainen tilanne on Suomessa?
”Suomalainen hallintotuomioistuin ei ota tulkinnoissaan kantaa innovatiivisuuteen, vaan tutkii edellytykset ympäristölainsäädännön nojalla, mitä pidän hyvänä asiana. Ajattelen, että ympäristölain ei tulisi liiaksi joustaa edes vihreän siirtymän mukaisiksi määriteltyjen hankkeiden kohdalla, kuten akkumateriaalitehtaiden.”
Jos laki ei ota kantaa, mikä sen rooli on ympäristötavoitteiden saavuttamisessa?
”Vaikka ympäristölaki ei nykyisellään sisällä riittäviä sanktioita, vain lailla on voimaa ohjata suuryrityksiä kohti kestävää liiketoimintaa. On väliä, miten lakeja laaditaan ja tulkitaan. Ympäristönsuojelussa ei kuitenkaan ole kyse taloudellisesta kannattavuudesta vaan välttämättömyydestä.”
