1. T&Y-lehti
2. Miten estää ilmastonmuutos?

Miten estää ilmastonmuutos?

Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet eivät ole syyllisiä energiakriisiin, muistuttaa Silvia Modig, Euroopan parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan jäsen. Modig toki myöntää, että ilmastopäätökset ovat vaikuttaneet energian hintaan, kun saastuttaminen on laskettu hintaan mukaan.

— Mutta tämän mittaluokan kriisissä me emme olisi ilman Venäjän luomaa energiakriisiä. Lääke energia­kriisiin ei kuitenkaan ole vihreän siirtymän hidastaminen, päinvastoin. Mitä nopeammin pääsemme irti fossiilisista polttoaineista, sitä nopeammin ete­nemme kohti energiaomavaraisuutta ja strategista autonomiaa. Sodan vaatimien toimien ja vihreän siirtymän välillä on vahva synergia, jos niin halu­taan. Ja on rehellisyyden nimissä myönnettävä, että jos olisimme tehneet aiemmin enemmän, emme olisi nyt niin vaikeassa tilanteessa. Jos olisimme kasvattaneet uusiutuvien energialähteiden osuutta voimakkaammin, emme olisi nyt niin haavoittuvia kuin olemme. Fossiilikapitalismi on kriisissä ja vihreä siirtymä on meidän keinomme siitä pois.

Modig muistuttaa ilmastonmuutoksen etenevän koko ajan: nykyisillä globaaleilla päätöksillä ollaan menossa kohti jopa kolmen asteen lämpenemistä. Vaikutukset olisivat niin inhimillisesti kuin taloudellisesti katastrofaaliset. Lämpenemisen edetessä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja voimistuvat. Tänä kesänä Euroopassa oli historialliset helteet, joihin kuoli ihmisiä, ja metsäpalojen määrä kasvaa joka vuosi uusiin ennätyksiin.

— On selvää, että vaikka meitä nyt kohtaa monta kriisiä samaan aikaan, ilmastokriisiä emme voi jättää huomiotta, koska se on edelleen eksistentiaalinen uhka meille. Mitä pidemmälle päästämme lämpenemisen ja mitä pidempään viivyttelemme tarvittavia ratkaisuja, sitä kalliimpaa ja vaikeampaa muutoksesta tulee meille kaikille. Niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.

Euroopan vihreän kasvun ohjelma

Modig vakuuttaa, että vihdoin on onneksi ryhdytty toimeen, ja että EU tekeekin tällä hetkellä enemmän kuin koskaan ilmaston eteen. Mutta se, että tehdään enemmän kuin aiemmin, ei vielä tarkoita, että tehtäisiin tarpeeksi. Missä siis mennään EU:n vihreässä siirtymässä?

— Tämän kauden alussa komissio antoi esityksensä Euroopan vihreän kasvun ohjelmaksi, joka tunnetaan nimellä European Green Deal (EGD). Se on valtava kokonaisuus, jonka voima on sii­nä, että ilmastopolitiikka ei ole enää erillinen oma politiikan sektorinsa, vaan se lähestyy asiaa kokonaisvaltaisesti ja läpileikkaavasti tunnistaen kaikkien sektoreiden mahdollisuuksia, haasteita ja tarpeita. Se sisältää uusia lainsäädäntöehdotuksia, strategioita ja olemassa olevan lainsäädännön päivittämistä vastaamaan uudistettuja tavoitteita.

Hiilineutraali 2050 mennessä

EGD:n tärkein yksittäinen laki on ilmastolaki. Se asettaa EU:lle sitovan tavoitteen olla hiilineutraali viimeistään 2050. Tavoite hyväksyttiin viime vuonna, ja tämän vuoden alussa komissio valmisteli Fit for 55 -nimellä kulkevan paketin, jonka on tarkoitus jalkauttaa ilmastolain tavoite käytäntöön luomalla polku seuraavaan välitavoitteeseen, eli vähentää päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Hiilineutraali ei tarkoita päästötöntä vaan päästöjen ja nielujen tasapainoa.

— Suurimpina asioina Ff55 -kokonaisuudessa mai­nitsisin muun muassa päästökaupan uudistamisen ja laajentamisen. Päästökauppa on EU:n yksittäisenä keinona tehokkain päästövähennysten aikaansaaja. Se tarkoittaa, että saastuttaja maksaa, ja tämä ohjaa ja kannustaa toimijoita etsimään vähäpäästöisiä ratkaisuja. Sanonkin usein, että ilmastotyössä meidän tulee käyttää hyödyksemme kapitalistin ahneutta. Kapitalismissa pääomat ohjautuvat hyvin vikkelästi sinne, missä voitot ovat suurimpia. Kun luomme sääntelyllä ympäristön, jossa suurimmat voitot löytyvät puhtaista ratkaisuista, saamme valjastettua sen ahneuden, joka meidät tähän kriisin on johtanut, auttamaan meidät siitä ulos.

Ff55 sisältää niin sanotun taakanjakosektorin eli päästövähennystavoitteet niille aloille, jotka eivät kuulu päästökauppaan, ja maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF) koskevan asetuksen (EU) 2018/841, joka määrittelee laskentasäännöt sille, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa. Laskentaan sisältyvät metsistä, viljelysmaasta, ruohikkoalueista sekä metsityksestä ja metsien siirtymisestä muuhun maankäyttöön (metsäkato) aiheutuvat päästöt ja nielut. Eri maankäyttömuodoille käytetään erilaisia laskentasääntöjä. Suomelle olennaista on hiilinielujen sääntely, jota tarvitaan, koska hiilineutraali ei tarkoita päästötöntä vaan päästöjen ja nielujen tasapainoa.

— Ff55 sisältää uusiutuvan energian direktiivin, josta syyskuun puolivälin täysistunnossa äänestimme. Se on iso kokonaisuus, jossa muun muassa määritellään, mikä luetaan uusiutuvaksi, oli se sitten metsien biomassa tai vety, ja mikä on uusiutuvien tavoitetaso, Modig sanoo.

— Siihen kuuluu Carbon Border Adjustment Mechanism (CBAM) eli hiilirajamekanismi, jota myös kansankielessä hiilitulliksi kutsutaan. Se on suomalaisen teollisuuden kannalta olennainen, koska se on keinomme ehkäistä hiilivuotoa eli sitä, että tuotanto karkaa meiltä sinne, missä saastuttamisesta ei tarvitse maksaa, ja missä siten voi tuottaa halvemmalla.

Hiilirajamekanismi varmistaa, että Euroopan markkinoilla ei saa epäreilua kilpailuetua tuotteelle, joka on valmistettu alhaisilla ympäristökriteereillä. Se antaa suojan eurooppalaiselle tuotannolle päästövähennysten ja päästökaupan kiristyessä. Samalla se on yksi unionin keinoista vaikuttaa Euroopan ulkopuoliseen tuotantoon. Jos EU:n ulkopuolinen toimija halajaa Euroopan markkinoille, sen kannattaa tuottaa tuotteensa ilmastokestävästi. Tämä koskee niin sementtiä, alumiinia, lannoitteita, terästä kuin sähköäkin.

— Nämä ovat esimerkkejä sääntelykokonaisuudesta, joka asettaa reunaehdot sille, miten ja mistä uutta kestävää kasvua löytyy. Tärkeää tässä sääntelykokonaisuudessa on se, että tavoitteet asetetaan nyt oikealle tasolle, jotta rajuja korjausliikkeitä ei tulevina vuosina tarvita. Kaikki toimijat — niin teollisuus kuin koko elinkei­noelämä — tarvitsevat tiedon siitä, millainen sääntely-ympäristö tulevina vuosina on, jotta investoinnit osataan suunnata oikein. Hukkainvestointeihin meillä ei ole varaa, koska siirtymä tulee vaatimaan historiallisen suuret investoinnit, jotta systeeminen muutos saadaan aikaan. Mutta investoinnit tarjoavat myös paljon mahdollisuuksia uuteen kasvuun ja uuteen työhön, Modig linjaa.

— Hiilirajamekanismi korvaa päästökaupan ilmaisjaot. Kahta päällekkäistä keinoa hiilivuodon torjumiseen ei voi olla, siitä älähtäisi jo WTO.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportista selviää, että ilmaisjaot ovat hidastaneet siirtymistä vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Kun ilmaisjako on mahdollistanut entisenlaisen saastuttamisen, ei kannustinta etsiä viisaampia ratkaisuja ole ollut. Monissa jäsenmaissa, myös Suomessa, ilmaisjakoja on jaeltu keinona tukea niitä teollisuuden aloja, jotka ovat suurimman murroksen ja haasteen edessä.

Hiilirajamekanismi korvaa päästökaupan ilmaisjaot.

— Mutta se on ollut lähes karhunpalvelus! Jos ja kun tukea on tarvittu ja tarvitaan, sen kannattaa olla sellaisessa muodossa, joka tukee ja auttaa kyseessä olevan teollisuuden alan siirtymässä, ja joka tukee investointeja puhtaisiin tekniikoihin ja viisaampiin tapoihin tehdä, ei shekki, jolla katetaan vain saastuttamisen lasku, Modig painottaa.

Euroopan unioni tukee siirtymää monin tavoin. Jäsenmaat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa: toiset ovat jo pitkään tehneet oikeita investointeja ja vihertäneet talouttaan, toiset ovat vasta lähtökuopissa.

— Suomen asema on hyvä. Meillä on oma hiilineut­raaliustavoitteemme vuodelle 2035, joten olemme jo itsenäisesti tehneet päätöksen lähteä toteuttamaan vihreää siirtymää ja sen vaatimia investointeja. Meillä on kaikki mahdollisuudet olla siirtymän voittajia, jos niin valitsemme. Meillä on osaamista niin puhtaista teknologioista, kestävästä biotaloudesta kuin kiertotalousratkaisuista. Me olemme tulevaisuuden voittajia, jos päätämme olla etujoukossa kehittämässä niitä ratkaisuja, joita tulevina vuosina koko maailma tarvitsee.

Modig kehottaa lopettamaan jarruttelun ja turhan pelottelun, jotta Suomi voisi olla etujoukossa.

— Ei vihreä siirtymä ole se, joka duunarin toimeentuloa uhkaa, vaan se on ilmastonmuutos. Jos jarrutamme ilmastotoimia suojellaksemme fossiilisiin nojautuvaa työpaikkaa, emme itse asiassa suojele ketään. Saatam­me onnistua keinotekoisesti tekohengittämään pienen hetken, mutta samalla kasvatam­me kokonaisuuden laskua itsellemme. Teemme siirtymästä kalliimman ja rajumman. Suomalainen työntekijä ansaitsee työpaikan, joka on kestävä, ja joka säilyy myös irtauduttuamme fossiilisista ja tehtyämme tämän välttämättömän siirtymän.

Siirtymä tarkoittaa myös vanhojen työpaikkojen häviämistä ja uusien syntymistä tilalle. Se ei tietenkään lohduta niitä ihmisiä, joitten työpaikka häviää.

— Heitä pitää politiikan keinoin auttaa. Se on sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtymän ytimessä, Modig korostaa.

Kiertotalous luo työpaikkoja

Kiertotalous on hyvä esimerkki siirtymän tuomasta muutoksesta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Kiertotaloudessa raaka-aine ja sen arvo säilyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Nykyään vielä suurimmaksi osaksi kulutustuote valmistetaan neitseellisestä luonnonvarasta, ja kun kuluttaja on käyttänyt tuotteen loppuun, se on jätettä. Kiertotaloudessa se olisi uutta raaka-ainetta. Kiertotalous auttaa meitä elämään planeetan kantokyvyn rajoissa ja tarjoaa mahdollisuuden luoda uutta työtä. Ennen kaikkea kiertotalous mahdollistaa uusien työpaikkojen luomisen sellaisille alueille, jotka tällä hetkellä menettävät työpaikkoja.

Tarvitsemme merkittäviä panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen.

— Infinited Fibre Companyn investointi Kemiin on esimerkki loistavista uutisista, joita kiertotalous meille mahdollistaa, Modig sanoo.

Infinited Fibre Company valmistaa vaatejätteestä uutta tekstiiliä. Yhtiö rakentaa Kemiin 400 miljoonan euron tehtaan Stora Enson sulkeman Veitsiluodon paperitehtaan tiloihin. 2025 aloittavan tehtaan tuotannosta 60 prosenttia on jo myyty sitovilla sopimuksilla. Kemiin syntyy satoja työpaikkoja.

— Investoinnin julkaisun yhteydessä yhtiön toimitusjohtaja kommentoi, että Kemissä on saatavilla paljon ammattitaitoista henkilökuntaa, jolla on osaamista prosessiteollisuudesta. Kemi ei ole ainoa paikka, joka täyttää nämä kriteerit, joilla tämä investointi päätyi Kemiin. Tässä todella on valtava potentiaali! Meillä on mahdollisuus saada paljon tällaisia iloisia uutisia, Modig sanoo.

Jotta vihreä siirtymä pystyy luomaan Suomeen uutta työtä, tarvitaan merkittäviä panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen. Suomella on paljon osaamista, jonka päälle rakentaa uusia ratkaisuja ja uusia innovaatioita. Erityisesti Suomi tarvitsee puhtaan teknologian ratkaisuja, kuten koko maailma tulee tarvitsemaan tulevina vuosina.

— Haluammeko me olla etujoukossa kehittämässä näitä ratkaisuja ja myymässä niitä muille, vai haluammeko jäädä odottamaan, että muut tekevät työt puolestamme ja myös korjaavat hedelmät puolestamme? Myös osaaminen ja koulutus ovat keskeisiä. Tulevaisuuden osaamistarpeet ovat erilaisia kuin nyt ja niihin vastaaminen vie vuosia. Mielestäni on paikallaan kysyä, tunnistammeko tulevaisuu­den osaamistarpeet riittävän hyvin? Tämä on aivan keskeistä, jotta kuulumme tulevaisuuden voittajiin.

Kiertotalous ei tule tarkoittamaan valtavaa määrää uusia ammatteja vaan sitä, että olemassa olevat ammatit muuttuvat. Uuden tuottamisesta siirrytään vanhan korjaamiseen. Tarvitaan ymmärrystä siitä, millaista päivittämistä osaaminen missäkin vaatii.

— Tämä on asia, jossa ay-liikkeen apua ja osaamista tarvitaan. Ja tämä on se keino, miten autamme sitä harvaan asutun seudun ihmistä, jonka työpaikka hävisi. Tämä kaikki pitää tehdä yhdessä työntekijöiden kanssa, koska se tulee tarkoittamaan myös työikäisten uudelleen kouluttamista ja osaamisen uudelleen kohdentamista ja syventämistä, Modig tähdentää.