Miksei Itä-Suomen pojista puhuta samaan sävyyn kuin maahanmuuttajanuorista?
TILASTOKESKUKSEN TUOREIDEN ennusteiden mukaan Suomen väkiluku romahtaisi parissa vuosikymmenessä ilman maahanmuuttoa. Tämä on tosiasia, joka vanhenevassa maassa olisi kaikkien syytä tunnustaa, sillä tarvitsemme monenlaisia ihmisiä monenlaisiin tehtäviin.
Samalla poliittinen keskustelu maahanmuutosta keskittyy lähinnä siihen liitettyjen ongelmien ylikorostamiseen tai niin sanottujen huippuosaajien houkuttelemiseen, vaikka hedelmällisempää olisi pureutua tarkemmin erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kotoutumisen esteisiin.
TUORE ESIMERKKI tästä on keskustelu tuoreesta Pisa 2022 -tutkimuksesta. Julkisuudessa nostettiin tikun nokkaan heikkojen osaajien merkittävä osuus maahanmuuttajataustaisista nuorista niin lukutaidossa kuin matemaatiikassakin. Tällaisia työelämässä tai jatko-opinnoissa oletettavasti vaikeuksia kokevia nuoria oli noin 60 prosenttia. Otsikot olivat raflaavia, ja taas kerran maahanmuuttajat esitettiin kauttaaltaan negatiivisessa valossa – vaikka tuloksia olisi voinut pohtia myös ratkaisukeskeisesti.
Tulokset koskivat ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajia, eli lapsia ja nuoria, jotka eivät ole syntyneet Suomessa. He ovat itse muuttaneet tänne, eikä tutkimuksessa eritelty maassaolon kestoa. Kyse voi olla nuoresta, joka on vasta teini-iässä viettänyt pari kolme vuotta Suomessa. Onko yllättävää, että heidän kielitaitonsa ei ole samalla tasolla kuin koko ikänsä Suomessa ja suomenkielisessä ympäristössä kasvaneilla? Ei ole.
Tutkimuksen johtopäätöksissä tuodaan myös selvästi esille, että maahanmuuttajatausta itsessään ei johda heikkoon osaamiseen, vaan siihen liittyy kielitaidon lisäksi matala sosioekonominen asema. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista nuorista reilusti yli puolet kuuluu alimpaan sosioekonomiseen neljännekseen – kantaväestössä vastaava osuus on vajaa neljännes.
Toisen sukupolven maahanmuuttajista heikkojen osaajien osuus on noin 40 prosenttia. Heitä ovat ne lapset ja nuoret, joiden vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen. Kantaväestössä heikkojen osaajien osuus on noin 20 prosenttia. Molemmissa ryhmissä tuloksia selittää vahvasti sosioekonominen asema.
Pisa-tuloksissa nousevat esille myös Itä-Suomen pojat.
Pisa-tuloksissa nousevat esille myös Itä-Suomen pojat, joiden osaaminen on huomattavasti heikompaa kuin muualla maassa sekä kotiseutunsa tytöillä. Kun huomioidaan laajemmat alueelliset ongelmat työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksissa, piirtyy monien nuorten tulevaisuudesta huolestuttava kuva. Heistä ei kuitenkaan revitä raflaavia otsikoita.
OPPIMISTULOSTEN HEIKENTYMINEN ja yhä vahvempi eriytyminen luokkataustan mukaan on megaluokan haaste suomalaiselle yhteiskunnalle. Sitä emme ratkaise kohtelemalla tiettyjä ihmisiä pelkkinä ongelmina.
Tarvitsemme panostuksia koulutukseen sekä tukitoimien vahvistamista erityisesti varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa. Isoissa kaupungeissa on tehtävä enemmän segregaation purkamiseksi ja erityisesti maahan muuttaneiden naisten työllistymiseksi. Lukutaidon ja koulutusmyönteisyyden edistäminen erityisesti matalammin koulutetuissa perheissä ovat koko yhteiskunnan haasteita, joita ei ratkaista vain lakimuutoksilla.
Eniten tarvitsemme päättäjiltä ja opetus- ja kasvatusalan ammattilaisilta herkkyyttä ja hienojakoista ymmärrystä maahanmuuttokysymysten todellisuudesta – siten rakennamme parhaiten kestävää ja tasa-arvoista yhteiskuntaa.
LI ANDERSSON
europarlamentaarikko (vas.)
