Maahanmuuttajien integraatiota tarvitaan muuallakin kuin työpaikoilla
Maahanmuuttajien kotoutumista haittaavat esimerkiksi mahdottomat kielivaatimukset, mutta myös se, että suomalaiset ovat tottuneet olemaan keskenään, Lubica Vysna sanoo.
Luit maahanmuuttoa käsittelevän kansijuttumme, mitä ajattelit siitä?
”Pidin siitä kovin. Opin paljon uutta, ja pystyin reflektoimaan asioita omiin kokemuksiini. Mieleen jäi varsinkin tutkija de Haasin pointti: maahanmuutto vain on, ja se pitää hyväksyä. Hän huomautti myös siitä tärkeästä asiasta, että ihmiset pelkäävät maahanmuuton aiheuttavan yhteiskunnan jakautumista, vaikka sosiaalinen koheesio on ennen kaikkea tulonjakokysymys.”
Mitä jutusta puuttui?
”Olisin halunnut, että integraation tavoitteita olisi painotettu selkeämmin. Mielestäni sen ei pidä olla assimilaatio vaan inkluusio ja osallistuminen yhteiskuntaan. Maahanmuuttovastaiset ryhmät vaativat usein, että maahanmuuttajien pitäisi kelvatakseen muuttua samanlaiseksi kuin kantaväestö on. Siihen ei mahdu ajatus, että maahanmuuttajat voisivat tehdä kulttuurista rikkaamman.”
Onko Suomi niin sulkeutunut maa kuin stereotypioissa?
”Yksittäisten ihmisten tasolla ei, mutta yleisesti ottaen kyllä. Suomalaiset ovat avoimia ja heiltä on helppo saada apua, mutta syvempiä ystävyyssuhteita on vaikea muodostaa. Toiset maat ovat ehkä yhteisöllisempiä.”
Olet asiantuntija monikulttuuristen järjestöjen Moniheli-verkostossa. Millaisiin integraatio-ongelmiin olet Suomessa törmännyt?
”Suomessa integraatiota määritellään usein kapeasti työllistymisen kautta. Syrjintä ja rasismi rekrytoinnissa ovat suurimmat ongelmat. Joskus kielivaatimukset ovat käytännössä mahdottomia. Anonyymi rekrytointi voisi auttaa rekrytointisyrjintään, mutta siitä huolimatta hakiessa näkee, ketkä ovat opiskelleet Suomessa ja ketkä eivät. Kyse on silti enemmän ihmisten asenteista ja ennakkoluuloista kuin politiikasta. Niitä on vaikeampi muuttaa.
Kolmas asia on, ettei työnhaussa tunnisteta aiemmissa kotimaissa hankittuja tutkintoja. Se on erittäin epäreilua, koska näiden tutkintojen vaatimustaso saattaa olla Suomea korkeampi.”
Sinulla on slovakialainen tohtorin tutkinto sosiaalityöstä. Oletko huomannut ilmiön henkilökohtaisesti?
”Kyllä. Kun muutimme Suomeen, käytännössä luovuin akateemisesta urastani ja kouluttauduin ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. En valita, koska se oli oma valintani, mutta luulin, että tutkintoni olisi kelvannut Suomessa paremmin.”
Mitä asioita haluaisit painottaa integraation osana?
”Sosiaalista integraatiota. Ihmisten pitäisi löytää paikka paikallisyhteisöistä ja kyetä luomaan merkityksellisiä suhteita vaikka naapureihinsa. Samalla heidän pitäisi voida ylläpitää paremmin omaa kulttuuriaan ja uskontoaan. Siltoja ei pitäisi rakentaa vain eri kulttuurien välille, vaan myös eri kulttuureista enemmistöön. Usein tuntuu, että suomalaiset ovat tottuneet olemaan keskenään.”
