Lapsi myy lapsille
Somen ”influenssereissa” on myös paljon alaikäisiä. Moni heistä mainostaa yritysten tuotteita muille lapsille. Tällainen vaikuttajamarkkinointi on todettu erityisen tehokkaaksi. Usein kaupallisen yhteistyön takapiruina ovat vaikuttajalasten vanhemmat.
EU-maissa keskeisenä huomioon kohteena on ollut suojata lapsuutta. Lasten yksityisyyttä suojataan, samoin varmistetaan, että lapsi välttyy näkemästä sopimattomia sisältöjä, ja ettei lasten kognitiivisten taitojen kehittymättömyyttä käytetä hyväksi.
Lasten suojelun nimissä myös mainontaa rajoitetaan. Vaikka markkinointia on joka puolella ympärillämme, yhteinen halu on kuitenkin asettaa tietyt rajat lapsiin vaikuttamiselle.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajapolitiikasta vastaava kuluttaja-asiainneuvos Anja Peltonen näkee nykyisten toimien jättävän katvealueita.
– Näkökulma lasten suojaamisesta aikuisten toteuttamalta markkinoinnilta ei ota huomioon muuttuvaa maailmaa, jossa lapset itse tuottavat sisältöjä ja jakavat niitä samanikäisille. Kun lapsi vetoaa lapseen, viesti vaikuttaa vastaanottajaan aivan eri lailla kuin aikuisen suusta.
Osa jaetuista sisällöistä on kaupallista yhteistyötä ja myynninedistämistarkoituksessa toteutettua. Suositut lapsitoimijat saavat lisää erilaisia yhteistyötarjouksia ja näin harrastuksesta tulee vähitellen taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Nuoria ja lapsiakin on ollut tapana kehua toimeliaisuudesta ja yrittämisestä.
Vanhemmat managereina
Lasten yrittäjyyttä yleensä kannustetaan – lapsi ansaitsee tekemällä itseään kiinnostavia asioita. Toisaalta on muistettava, että lapsi itse ei tee sopimuksia yritysten ja brändien kanssa vaan vanhemmat toimivat managereina. Someyrittäjyydessä on kyse hieman enemmästä kuin siitä, että lapsi pikkurahasta kävelyttäisi naapurintädin koiraa.
On naiivia kuvitella, että sosiaalisen median sisällöt leviäisivät vain niille asetettujen ikärajojen mukaan. Lapsi brändin tunnettuuden edistäjänä vaikuttaa tehokkaasti siihen saman ikäisistä koostuvaan fanikuntaan, joka samaistuu sympaattiseen sisällöntuottajaan.
Tämä havaittiin kokeessa, jossa 9–11-vuotiaat katsoivat tekaistuja vaikuttajien Instagram-profiileja. Aineistossa oli kuvattuna sekä terveellisiä että ravintoarvoltaan huonompia välipaloja. Jälkeenpäin havaittiin, että lapset, joiden näkemissä aineistoissa oli epäterveellisiä välipaloja, lisäsivät näiden kulutusta selvästi.
Lapsi ei ole medialukutaitoinen
Vaikka lapset ovat monien mielestä diginatiiveja, ei kaupallisen sisällön tunnistaminen ole kuitenkaan vaivatonta eikä erityisesti sen oivaltaminen, että tavoitteena on markkinoida tiettyä brändiä tai tuotetta ja lisätä sen kulutusta. Siksi merkintä kaupallisesta yhteistyöstä ei välttämättä avaudu lapselle. Mediakasvatus on tässäkin suhteessa tärkeää. Lasten ja vanhempien keskusteluja sosiaalisen median sisältöjen eroista tarvitaan.
Ranskassa katsottiin asiaa myös lapsivaikuttajan näkökulmasta. Työlainsäädännön suojelu ulotettiin ahkeriin lapsiin, jotka ansaitsivat paljon rahaa managereina toimiville vanhemmilleen. Laissa turvataan lasten oikeudet omiin ansioihinsa ja säännellään kaupalliseen yhteistyöhön käytettävää aikaa – perinteistä lasten suojelua työelämässä.
Peltonen painottaa, että periaatteena markkinoinnin digitalisoitumisessa on, etteivät pelisäännöt vaihtele sen mukaan, onko ympäristö perinteinen fyysinen tai digitaalinen. Kuluttaja-asiamies ja Mainonnan eettinen neuvosto ovat johdonmukaisesti ottaneet huomioon mainonnan ja kaupallisen vaikuttamisen tunnistettavuuden myös sosiaalisessa mediassa.
– Keskustelua on syytä käydä myös alaikäisten harjoittaman kaupallisen yhteistyön vaikutuksista vaikuttajan omaan arkeen.
KKV:n linjaus ja EU:n kanta
Kilpailu- ja kuluttajavirasto linjasi 2019, että myös somen vaikuttajamarkkinoinnissa on merkittävä selvästi, jos kyseessä on kaupallinen yhteistyö. Vaikuttajamarkkinointia tekevien yritysten on yhteistyötahoja, markkinointitapaa ja markkinoitavaa tuotetta valitessaan huomioitava myös vaikuttajan kohdeyleisön ikä.
Erityistä huomiota vaikuttajan ohjeistamiseen pitää kiinnittää silloin, jos vaikuttajamarkkinointi tavoittaa yleisesti alaikäiset ja sen sisältö kiinnostaa heitä.
Lapsilla ei ole samanlaista kykyä ymmärtää mainonnan tarkoitusta kuin aikuisella. Alaikäisen kykyyn ymmärtää markkinointia vaikuttaa olennaisesti alaikäisen kehitystaso ja ikä. Havaitessaan mainontaa aikuiset kykenevät tekemään tietoisen ratkaisun siitä, tutustuvatko mainoksiin vai eivät. Mainonnan tunnistamiseen heikommin pystyvä lapsi ei kykene tekemään samanlaista valintaa, eikä näin ollen myöskään kykene tietoisesti päättämään, joutuuko kaupallisen vaikutuksen piiriin vai ei.
Vanhemmilla on lastensa kasvattajina oikeus päättää perheen hankinnoista ilman, että markkinoinnissa vedotaan suoraan lapseen ja yritetään saada lapsi vaikuttamaan vanhempiensa päätöksiin.
Vanhemman kasvatusoikeutta rikotaan, jos mainoksessa pääsanomana on tuotteen sijaan voimakkaasti lapsen tunteisiin vetoava peli, sarjakuvahahmo, kylkiäislelu tai kilpailu.
EU-direktiivi sopimattomista kaupallisista menettelyistä kieltää myös esimerkiksi sen, että mainoksiin sisällytetään lapsiin kohdistuva suora kehotus ostaa tai suostutella heidän vanhempiaan tai muita aikuisia ostamaan mainostettuja tuotteita lapsille.
Audiovisuaalisia palveluja koskevassa direktiivissä taas todetaan, että ei saa suoraan kehottaa alaikäisiä ostamaan tai vuokraamaan tuotetta tai palvelua käyttämällä hyväksi heidän kokemattomuuttaan tai hyväuskoisuuttaan, rohkaista suoraan heitä suostuttelemaan vanhempiaan tai muita henkilöitä ostamaan mainostettuja tavaroita tai palveluja.
Tähdet väistyvät tubettajien tieltä
Internet ja sosiaalinen media ovat saaneet aikaan sen, että mainonnassakaan ei enää ole portinvartijoita. Ennen vaikuttajamarkkinointia harkitsevan yrityksen oli pakko palkata poptähti, urheilijakuuluisuus, suosikkinäyttelijä tai muu julkkis. Nykyään somessa on vaikuttajia kuin tähtiä taivaalla.
Mikrovaikuttajien markkinaosuus oli 91 prosenttia.
Markkinointi- ja viestintätoimisto Meltwaterin julkaisemien tietojen mukaan mainostajien huomio on siirtymässä julkkiksista nano-, mikro- ja makrovaikuttajiin kohdennetumpaan ja toivottavasti autenttisempaan viestintään. Johan 70 prosenttia teini-ikäisistä YouTube-tilaajista sanoo, että he samaistuvat enemmän YouTuben sisällöntuottajiin kuin julkkiksiin. Jopa 60 prosenttia kuluttajista sanoo, että he ovat ostaneet tuotteen sen jälkeen, kun ovat etsineet sitä verkosta. Ero on huomattava verrattuna siihen vaivaiseen 3 prosenttiin, joka luottaa julkisuuden henkilön mainokseen.
70 prosenttia teineistä samaistuu enemmän tubettajiin kuin julkkiksiin.
Vaikuttajamarkkinointi perustuu siihen, että ihmiset uskovat parhaiten ystäviensä ja omaistensa suosituksia siitä, mikä tuote on hyvä ja mitä kannattaa ostaa. Somen lapsivaikuttaja voi tuntua lapsiyleisölleen yhtä läheiseltä kuin oikea ystävä.
Influencer Marketing Hubin vuonna 2022 tekemän tutkimuksen mukaan peräti 90 prosenttia markkinoijista uskoo, että vaikuttajamarkkinointi on tehokasta. 72 prosenttia markkinoijista on samaa mieltä siitä, että vaikuttajamarkkinoinnin avulla saadaan laadukkaampia asiakkaita. On siis odotettavissa, että yritysten kiinnostus vaikuttajamarkkinointiin ei ainakaan laske.
Markkinoinnin vaikuttavuuden mittaamisessa on tapahtunut suuri muutos. Nykyään näyttökertoja ei pidetä niin tärkeänä mittarina kuin sitoutumista, joka johtaa varmemmin seuraajiin, klikkauksiin, verkkoliikenteeseen ja – myyntiin. Vähemmän, mutta sitoutuneempia silmäpareja. Nano-, mikro- ja makrovaikuttajilla on tyypillisesti vahva suhde yleisöönsä.
Mikrovaikuttajien markkinaosuus oli 91 prosenttia vuonna 2021. Vuonna 2020 se oli jo 89 prosenttia. 90 prosenttia markkinoijista ilmoittaa olevansa kiinnostuneimpia työskentelemään mikrovaikuttajien kanssa.
Missä myydään?
Influencer Marketing Hubin mukaan 67 prosenttia brändeistä käyttää Instagramia vaikuttajamarkkinointiin. SocialPubli puolestaan kertoo, että 96 prosenttia markkinoijista pitää Instagramia ensisijaisena verkostona vaikuttajille.
Meltwaterin mukaan Twitter on havainnut, että vaikuttajien twiitit lisäsivät ostoaikeita 5,2 prosenttia enemmän kuin brändien tai yritysten twiitit.
TikTokin suosio kasvoi markkinoijien keskuudessa ilmiömäiset 325 prosenttia vuosina 2020–2021. Markkinoijista 45 prosenttia ilmoitti käyttävänsä TikTokia jo silloin vaikuttajamarkkinointiin. TikTokin sitoutumisasteet kasvavat tasaisesti, ja ylittivät Instagramin ja YouTuben vuonna 2021 erityisesti mikrovaikuttajien osalta peräti 17,96 prosentilla.
Sosiaalisen median suosituimmat alustat pyrkivät itse voimakkaasti kannustamaan sisällöntuottajia luomaan sisältöä alustoilleen. Nämä kannustimet tulevat suurelta osin rahastojen ja sertifikaattien muodossa:
- TikTok on perustanut 1 miljardin dollarin Creator Fund -rahaston, jonka tarkoituksena on kasvattaa vaikuttajayhteisöä.
- Pinterest on esitellyt Creator Code -rahaston, jonka tarkoituksena on nostaa aliedustettuja sisällöntuottajayhteisöjä esiin.
- Meta-yhtiö Oculus ilmoitti vuonna 2021 perustavansa VR Creator -rahaston, jonka tarkoituksena on laajentaa virtuaalitodellisuusominaisuuksia.
- Snapchat loi sertifiointiohjelman auttaakseen mainostajia menestymään alustallaan.
- YouTube on lisännyt luomistyökaluihinsa uuden Media Kit -ominaisuuden, jonka avulla sisällöntuottajien on helpompi esitellä yleisö- ja sitoutumismittareitaan sekä demografisia tietojaan mahdollisille brändikumppaneille.
Kirjoittaja
- Susanna Bell
- T&Y-lehden toimituspäällikkö
- Puh. +358-40 940 2833
- susanna.bell@labore.fi