1. T&Y-lehti
2. Koulutuksessa katse tulevaisuuteen päin!

Koulutuksessa katse tulevaisuuteen päin!

Pyysin ChatGPT-tekoälyä kirjoittamaan minulle pääkirjoituksen koulutuksesta ja osaamisesta. Pyysin suomen kielellä. Sain kieliopillisesti melkein moitteettoman tekstin, jossa oli 1295 merkkiä välilyönteineen. Se oli melkein riittävän pitkä pääkirjoitukseksi.

Myös sisältö oli melkein kelvollinen. Aluksi todettiin, että ”koulutus ja osaaminen ovat tärkeitä tekijöitä, jotka auttavat ihmisiä saavuttamaan tavoitteensa ja kehittymään elämässään”. Heti perään tähdennettiin myös laajempaa näkökulmaa: ne ”auttavat yhteiskuntaa kehittymään ja edistämään taloudellista kasvua”. Muistutettiin, että koulutus on ”elämän pitkä prosessi, joka alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkuu aikuisiälle asti”. Tämän jälkeen alkoi tulla toistoa ja jaarittelua. Mutta välissä korostettiin tasa-arvon merkitystä.

Lopussa muistutettiin myös siitä, että koulutusjärjestelmää on jatkuvasti kehitettävä, ”jotta se vastaa yhä muuttuviin tarpeisiin”. Ihan tähdellinen huomio! Sen tämä kokeilunikin paljasti. Ihan vielä ei voi lehtien pääkirjoituksia jättää tekoälyn tehtäväksi, mutta joskus lähitulevaisuudessa kenties hyvinkin. Toki juridisen vastuun vuoksi päätoimittajan kannattaa varmasti ainakin lukaista tekstit läpi ennen julkaisemista. Mutta ”ainekirjoitusosaamiselle” on lehdissä tulevaisuudessa vähemmän kysyntää kuin nyt.

Tätähän teknologinen kehitys on ollut iät ja ajat — työt voidaan tehdä aikaisempaa nopeammin. Tällä tavalla ihmiset vapautuvat tekemään sellaisia asioita, joissa heillä on suhteellinen etu. Näyttää siltä, että toimittajien työ muuttuu tulevaisuudessa. Tekoäly tekee sujuvasti juttuja aiheista, joista on tietoa internetissä. Toimittajalla on suhteellinen etu ainakin silloin, kun käsitellään asioita, joita ei internetistä löydy. Tutkivan journalismin roolin luulisi vahvistuvan.

Tekoäly näyttää olevan myös yllättävän heikko loogisissa päätelmissä sekä syy-seuraussuhteiden analysoinnissa. Aalto-yliopiston taloustieteen professori Marko Terviö testasi, kuinka hyvin tekoäly olisi pärjännyt taloustieteen tentissä. Tulos: surkeasti. Näyttää siltä, että taloustieteen välineistön käyttäminen ongelmien analysoinnissa ja ratkaisemisessa jää vielä ekonomistien harteille. Myös sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja muiden ihmisten tarpeiden ymmärtämisessä ihminen luultavasti päihittää koneen myös tulevaisuudessa.

Tekoälyn huomio siitä, että maailma muuttuu, on Suomessa koulutuspoliittisesti ajankohtainen. Eteenpäin kulkiessa katse usein jämähtää metrin päähän varpaista, vaikka olisi tärkeää tähytä kauemmaksi. Myös koulutusjärjestelmän kehittäjien on tärkeää muistaa nostaa katsettaan.

Nykyisillä työnantajilla on tietysti juuri nyt konkreettisia ja akuutteja työvoimatarpeita. Verstaalla seisovalle sorville tarvittaisiin osaava koneenkäyttäjä. Luonnollisesti yritys haluaisi sorvaajan heti – ja yhteiskunnan kouluttamana. Ja yritys pystyy tuon tarpeensa konkreettisesti ja äänekkäästi kuuluttamaan.

Vastuullisessa koulutuspolitiikassa pitäisi varautua myös tulevaisuuden yritysten tarpeisiin.

Mutta työntekijä pitäisi varustaa ei vain seuraavaan työsuhteeseen vaan useiden vuosikymmenien työuralle. Vastuullisessa koulutuspolitiikassa pitäisi varautua myös tulevaisuuden yritysten tarpeisiin, vaikka ne eivät tämän päivän koulutuspoliittisiin neuvottelu- ja suunnittelupöytiin pääse. Toki jatko- ja täydennyskoulutuksella voidaan osaamista uudistaa, mutta usein sillekin tarvitaan vankka koulutusperusta.

Modernissa talouden kasvututkimuksessa tähdennetään sitä, että mitä vauraampi maa, sitä tärkeämpää on, että uutta teknologiaa luodaan ja otetaan käyttöön intensiivisesti. Ja sitä tärkeämpää on, että maassa on paljon korkeasti koulutettuja työntekijöitä. Korkeasti koulutetut pystyvät sekä kehittämään uutta teknologiaa että ottamaan uusinta teknologiaa käyttöön yrityksissä. Tällä tavalla syntyy uusia, aikaisempaa korkeamman tuottavuuden työpaikkoja myös koko työvoimalle. Tälle rakentuu pitkän aikavälin tuottavuuskasvu ja talouskasvu.

Valitettavasti tässä suhteessa Suomessa on otettu traagisia taka-askeleita – korkeakouluista valmistuu aikaisempaa vähemmän väkeä, vaikka olisi pitänyt valmistua enemmän. On korkea aika ottaa pitkiä askeleita eteenpäin ja tällä tavalla vahvistaa edellytyksiä vauraan maan vahvalle pitkän aikavälin talouskasvulle. Siinä uusin teknologia jatkuvasti tuhoaa työpaikkoja, mutta luo uusia tilalle. Ja työntekijät siirtyvät osaavasti uusiin tehtäviin.