1. T&Y-lehti
2. Kilpailukyvyn säilyttäminen tärkeää

Kilpailukyvyn säilyttäminen tärkeää

Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum näkee, että finanssikriisin jälkeen koetun kaltaista kilpailukykyongelmaa ei nyt ole muodostunut. Kustannuskilpailukyvyn mittareiden tulkinnassa pitää kuitenkin olla varovainen korona-aikana.

Harmittaako korjata ennustetta?

Ei harmita. Ennusteen tarkentuminen ajan mittaan kerääntyvän uuden tilastotiedon ja talouteen vaikuttavien ajurien perusteella on ennustetyön ytimessä. Niin kauan kuin tarkentuminen on järkevässä mittakaavassa eikä aina samansuuntaista, se on luonnollinen osa hyvin ja perusteellisestikin tehtyjä ennusteita. Kun koronakriisi iski, talouden äkkipysähdys pelästytti ja ennustajat arvioivat melko yksimielisesti siitä seuraavan pitkän ja syvän taantuman. Talous on kuitenkin toipunut nopeasti ja konkursseilta ja suurtyöttömyydeltä on vältytty. On pelkästään iloinen asia, että kriisin alkuajan ennusteita on saatu korjata.

On pelkästään iloinen asia, että kriisin alkuajan ennusteita on saatu korjata.

Miltä Suomen kilpailukyky näyttää tällä hetkellä?

Suomen Pankin juuri julkaiseman artikkelin (Lauri Kajanoja: Ennusteet viittaavat kustannuskilpailukyvyn pysyvän ennallaan – Euro ja talous) perusteella Suomen kustannuskilpailukyky olisi tänä vuonna ennusteiden mukaan suunnilleen samalla tasolla kuin ennen koronakriisiä. Koronakriisin alkuvaiheessa otettiin monissa maissa poikkeuksellisessa mittakaavassa käyttöön erilaisia lyhennetyn työajan järjestelmiä, jotka aiheuttivat jyrkkiä muutoksia varsinkin henkeä kohden lasketuissa työtunneissa ja heiluttivat voimakkaasti kustannuskilpailukyvyn mittareita. Näiden vaikutukset ovat nyt pääosin hävinneet ja kilpailukyky siis päätymässä lähelle pandemiaa edeltänyttä tasoaan. Eurojärjestelmän joulukuussa julkaistujen ennusteiden perusteella Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa euroalueeseen säilyy myös lähivuosina jotakuinkin ennallaan.

Miten pandemia vaikuttaa talouteen senkin jälkeen, kun se on päättynyt?

Pandemia ei pääty ennen kuin se on saatu hallintaan kaikkialla maailmassa. Riski uusista virusmuunnoksista ja tartunta-aalloista vaikuttaa myös taloudelliseen toimeliaisuuteen. Pullonkaulat maailman tavarantuotannossa ja ongelmat logistiikkaketjuissa hidastavat kasvua ja kiihdyttävät inflaatiota. Bruttokansantuote tai työllisyys eivät ole kärsineet pysyvästi, mutta julkinen talous on selvästi velkaisempi.