1. T&Y-lehti
2. Kaksi todellisuutta

Kaksi todellisuutta

Suomen Pankki julkaisi pandemian edessä vaihtoehtoiset ennusteurat.

Suomen Pankin väliennuste julkaistiin 18. maaliskuuta 2020. Vähän ennen ennustejulkaisua oli käynyt selväksi, etteivät Suomen talous ja yhteiskunta säästyisi koronaviruksen aiheuttamilta vakavilta seurauksilta. Pandemian talousvaikutusten arvioinnin tueksi ei kuitenkaan vielä ollut paljoakaan tilastoja, joten taantuman syvyyden arvioiminen oli vaikeaa. Lisäksi pandemiatilanteen etenemisen arvioiminen oli haastavaa, joten ennusteessa tukeuduttiin sen hetkisiin asiantuntija-arvioihin, joiden perusteella pandemian uskottiin jäävän lyhytaikaiseksi. Yhden ennusteuran sijaan päätettiin julkaista kaksi vaihtoehtoista ennusteuraa.

Ennustepäivitys pohjautui tavalliseen tapaan edelliseen ennusteeseen, joka päivitettiin uusimmilla neljännesvuositilinpidon tiedoilla. Ennustetta päivitettiin myös Euroopan keskuspankista saatavilla ajankohtaisilla oletuksilla Suomen ulkoisesta toimintaympäristöstä ja keskeisten rahoitusmarkkinamuuttujien kehityksestä. Ennustejakson lopussa eli vuonna 2022 talouden arvioitiin päätyvän takaisin pitkän aikavälin kasvu-uralle.

Suomen toteutunut bruttokansantuote ja Suomen Pankin ennusteet

Skenaariolaskelmia varten oli lisäksi tarpeen määritellä kehityskulut maailmantaloudelle ja pandemialle. Lievemmän laskelman päätettiin kuvaavan tilannetta, jossa viruksen maailmanlaajuisesta leviämisestä huolimatta pandemia saadaan pääosin hallintaan ja sen vaikutuksia talouskasvuun rajattua. Oletukset kansainvälisen talouden ja maailmankaupan kehityksestä pohjautuivat OECD:n arvioihin koronapandemian vaikutuksista maailmankaupan kasvuun.

Pandemian vaikutuksia arvioitiin käyttämällä Aino-mallia.

Vakavamman skenaarion haluttiin kuvaavan tilannetta, jossa virus leviää maailmalla nopeasti, ja pandemian seurauksena taloudellinen toiminta supistuu selvästi kaikkialla maailmassa. Tässä laskelmassa oletettiin, että alkuvuodesta Kiinassa nähty talouden äkkipysähdys toteutuu hieman lievempänä euroalueella ja Suomessa. Laskelmissa pandemian vaikutuksia Suomen talouteen arvioitiin lähinnä vientikysynnän kautta käyttämällä apuna Aino-mallia, eli dynaamista yleisen tasapainon (DSGE) mallia.