Finanssikriisin seurauksia ei osattu nähdä

T&Y 3/2022 Ennusteen ruumiinavaus Janne Huovari

Syksyllä 2008 useimmat ennustajat povasivat Suomelle yli prosentin, osa jopa lähes kahden prosentin talouskasvua vuodelle 2009. PTT:n ennuste oli tätä pessimistisempi ja olimme ainoat alle prosentin talouskasvun ennustajat. Finanssikriisi iski kuitenkin koko voimallaan talouteen syksyn aikana ja talous kääntyi jyrkkään laskuun. Tuo ennuste on jäänyt kaivelemaan kahdesta syystä. Ensinnäkin ekonomistien yleisenä kyvyttömyytenä nähdä Yhdysvalloissa alkaneen kriisin seurauksia. Toiseksi oman rohkeuden puutteen takia. Ei meilläkään ollut eväitä nähdä talouden jyrkkää sukellusta, mutta eväitä paljon parempaan ennusteeseen oli kyllä.

Bruttokansantuote 2005:1–2010:4

Bruttokansantuote 2005:1–2010:4

Finanssikriisin ennustevirhettä puolustellaan yleensä finanssikriisien ajoituksen ennustamisen mahdottomuudella. Tämä pitää kyllä paikkansa. Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden ja niiden ympärille rakentuneiden johdannaismarkkinoiden ongelmat tunnistettiin hyvissä ajoin. Niistä kirjoitettiin meidänkin ennusteissamme jo monta vuotta ennen finanssikriisiä. Kuplan puhkeamisen ajankohtaa on kuitenkin mahdoton etukäteen nähdä.

Syksyn 2008 ennustevirheessä ei kuitenkaan ollut kyse tästä, sillä ongelmathan olivat jo alkaneet levitä käsiin, kun ennusteita tehtiin. Kesti pitkään vielä Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen ennen kuin seuraukset tajuttiin. Ja erityisen sokeita tässä tunnuimme olevan me ekonomistit.
Valtiovarainvaliokunnan kuuleminen

Muistan hyvin syksyltä eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kuulemisen. Asiantuntijoina olivat lisäkseni läsnä kaikkien keskeisten ennustajien (Suomen pankki, VM, ETLA, PT) edustajat. Esitysten jälkeen edustaja Kallis ihmetteli epäuskoisena puheenvuorossaan, että olemmeko me oikeasti sitä mieltä, että Yhdysvalloista alkaneet ongelmat aiheuttavat ainoastaan talouskasvun hidastumista. Vakuutimme näin olevan, vaikka toki korostimme riskejä.

Puita tuijottamalla ei näe metsää.

Omassa ennusteprosessissamme olimme kyllä tunnistaneet riskin talouden supistumisesta. Ensimmäinen ennusteversiomme, joka perustui kysyntäerien, viennin, kulutuksen ja investointien läpikäynnille oli selväsi negatiivinen. Talous tulisi supistumaan, koska finanssikriisi vaikuttaisi negatiivisesti kaikkiin kysyntäeriin.

Sen jälkeen tarkastelimme taloutta vielä tarjontapuolelta toimialoittain. Ja siellähän kaikki näytti edelleen hyvältä. Pitkän kasvukauden jäljiltä toimialoittainen tuotannon kasvu oli hyvässä vauhdissa eikä ongelmia pystynyt oikein identifioimaan toimialoille. Sen jälkeen ennustetta hiottiin ja jetsuteltiin, ja tuli vilkuiltua muidenkin edelleen positiivisia ennusteita. Lopulta päädyttiin positiiviseen, 0,9 prosentin BKT:n kasvuennusteeseen.

  • Miten meni?

    Päin mäntyä meni!

    Jo viimeisellä vuoden 2008 neljänneksellä tuotanto sukelsi Suomessakin ja vuoden 2009 BKT:n volyymi oli 8,1 prosenttia edellisvuotta pienempi. Ennustevirheet olivat siis noin 10 prosenttiyksikön luokkaa.

    Finanssikriisillä ja ennusteilla on ollut paljon vaikutuksia niin rahoitusmarkkinoiden riskien hallintaan, makrotaloustieteeseen kuin PTT:n ennusteprosessiinkin.

    Vuoden 2008 jälkeen PTT:ssä lopetettiin toimialoittaiset ennusteet. Totesimme, että puita tuijottamalla ei näe metsää. Talouden suuret tapahtumat koettelevat kaikkia toimialoja, ja toimialatarkastelu vain haittaa suuren kuvan muodostamista.

    Tämän jälkeen ennusteen tekemisen aikana myös kiellettiin muiden ennusteiden lukeminen. Tällä on pyritty vähentämään konsensushakuisuutta ja olemmekin yrittäneet sen jälkeen olla rohkeampia ennusteissa. Metsään on menty toki senkin jälkeen, mutta ainakaan vielä mikään ennuste vuoden 2008 syksyn jälkeen ei ole jäänyt kaihertamaan mieltä.

JANNE HUOVARI

Ekonomisti Janne Huovari on Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen (PTT) ennustepäällikkö. Huovari on toiminut pitkään Tilastokeskuksen kansantalou­den tilinpidon asiantuntijaryhmän jäsenenä.