Esa Karonen tutki tulojen, varallisuuden ja kulutuksen suhdetta – 80-luvun sukupolvi erottuu joukosta

T&Y 1/2025 Väitöskirjat Mikko Pelttari
  • Väitöskalenteri

    KTM Maria Wang väitteli 5.12.2024 Hankenilla taloustieteen alalta aiheesta Essays on the competitiveness impacts of environmental and industrial policies.

    KTM Mikko Vaaramo väitteli 13.12. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa kauppatieteiden alalta aiheesta Tutkimuksia ammatinvalinnasta, temperamentista ja taloudellisista preferensseistä.

    VTM Esa Karonen väitteli 20.12.2024 Turun yliopistossa sosiologian alalta aiheesta Generational economic in­equality: life course approach to income, consumption and wealth between cohorts.

    LL Tuuli Varanka-Ruuska väitteli 10.1.2025 Oulun yliopistossa lääketieteen alalta aiheesta Työttömyys ja tyypin 2 diabetes.

    VTM Pauli Komonen väitteli 16.1.2025 Helsingin yliopistossa kuluttajatutkimuksen alalta aiheesta Anticipating futures during times of change: Empirical consumer research in corporate foresight.

    KTM Jaakko Markkanen väitteli 24.1.2025 Aalto-yliopistossa taloustieteen alalta aiheesta Industrial Organization Studies on Pharmaceutical Markets.

    DI Juuso Nissinen väitteli 24.1.2025 Aalto-yliopistossa rahoituksen alalta aiheesta Essays on Asset Pricing and Funding Conditions.

    M.Sc. (econ.) Timmy Thor väitteli 13.2.202 Hankenilla kirjapidon alalta aiheesta Essays on the Role of Corporate Culture in Accounting and Finance.

    KTM Niilo Noponen väitteli 14.2.2025 Jyväskylän yliopistossa johtamisen alalta aiheesta Algorithmic management and its individual, organisational and societal impacts.

Esa Karonen
VTM Esa Karonen (erikoistutkija, INVEST-lippulaivahanke, Turun yliopisto) väitteli 20.12.2024 Turun yliopistossa sosiologian alalta aiheesta "Generational economic in­equality: life course approach to income, consumption and wealth between cohorts".

Miten lähdit tutkimaan sukupolvien taloudellisia eroja väitöskirjassasi?

”Pääsin vuonna 2016 mukaan professori Mikko Niemelän tutkimuskonsortioon tutkimaan sukupolvien välistä eriarvoisuutta. Huomasin, että tutkimuksissa nostetaan usein esiin sukupolvien erot joko tuloissa tai varallisuudessa, mutta erikseen. Halusin lähteä tutkimaan niin tuloja, varallisuutta kuin kulutustakin, ja niiden suhdetta toisiinsa.”

Ensimmäisessä artikkelissa tarkastelet tulokehitystä. Mikä siinä on huomionarvoista?

”Minua kiinnosti selvittää taustatekijät, jotka ovat vaikuttaneet tulojen kehitykseen. Tärkein taustatekijä on koulutus. Ylipäätään taustatekijöiden vaikutus on ollut suurempi naisilla, mikä johtunee siitä, että he hyötyivät esimerkiksi koulutuksen ekspansiosta miehiä enemmän.”

Miten eri sukupolvet erosivat toisistaan?

”80-luvulla syntyneet erottuivat joukosta siinä, että tulokehitys ei noussut heidän kohdallaan samalla tavalla kuin aiemmilla sukupolvilla. Sillä on ollut kertautuvia vaikutuksia heidän kulutukseensa ja varallisuuteensa.”

Miten 80-luvun lapset väitöskirjan muissa tutkimuksissa pärjäävät?

”Sama kumma ero näkyy kaikissa artikkeleissani. 80-luvulla syntyneiden suhteelliset tulot ovat myös heikommat kuin aiemmilla polvilla. Ja kun verrataan ylimmän ja alimman 20 tuloprosentin vapaa-ajankulutusta, ero kasvaa jyrkästi nykypäi­vään­ asti. 80-lukulaisilla on myös vähemmän varallisuutta, he ottavat asuntolainaa myöhemmin ja enemmän, ja maksavat sitä pidempään. Iällä ei ole tässä merkitystä. Se, milloin synnyt ja millaisessa ajassa elät vaikuttaa talouteesi kaikkein eniten.”

Mistä tämä johtuu?

”Tietyllä tavalla Suomi on rikkaampi kuin koskaan, mutta esimerkiksi 80-luvulla syntyneistä iso osa siirtyi työelämään vuonna 2007 talouskriisin aikaan, ja kriittiseen työelämän vaiheeseen osunut lama saattaa tehdä tulokuopan jopa vuosikymmeneksi. Nämä sitten kertautuvat, ja saa nähdä, kääntyykö kehitys jossakin kohdassa.

80-luvulla syntyneistä iso osa siirtyi työelämään vuonna 2007 talouskriisin aikaan, ja kriittiseen työelämän vaiheeseen osunut lama saattaa tehdä tulokuopan jopa vuosikymmeneksi.

Toisaalta sitten suuret ikäluokat saivat parhaan edun koulutuksen laajentumisesta ja silloisesta talouskasvusta. 70-luvun öljykriisin aiheuttama inflaatio söi heidän asuntolainansa, kilpailu oli vähäisempää, ja lukiopapereilla saattoi päästä tehtaanjohtajaksi. Heillä oli myös mahdollisuus käyttää hyväkseen vuodesta 1993 keventynyttä pääomaveroa. Heidän tulonsa ja kulutuksensa on ollut suurinta, ja heille on kertynyt myös eniten varallisuutta.”