1. Julkaisuhaku
2. Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa

Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa

Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.

Tutkimuksen tavoite ja näkökulma

Laboren johtava tutkija Paolo Fornaron tuore tutkimus tarkastelee, miten palkkaerot jakautuvat yritysten sisällä ja välillä, ja kuinka nämä erot ovat muuttuneet parin vuosikymmenen aikana. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan toimialojen, alueiden ja ammattien välisiä vaikutuksia palkkahajontaan.

Jatkoa aiemmalle palkkatutkimukselle

Palkkaerot ovat tärkeä yhteiskunnallinen kysymys, ja Labore on aiemmissa tutkimuksissaan keskittynyt muun muassa eri väestöryhmien palkkakehityksen tutkimiseen. Tämä tutkimus syventää ymmärrystä palkkadynamiikasta keskittymällä erityisesti palkkaerojen taustoihin, lähteisiin ja kehityssuuntiin.

Tutkimusmenetelmät ja analyysi

Analyysi perustuu vakiintuneisiin hajotelmatekniikoihin, joilla määritetään, kuinka suuri osa palkkavaihtelusta johtuu esimerkiksi saman yrityksen sisällä olevista eroista verrattuna eri toimialojen tai yritysten välisiin eroihin. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin edistyneempiä menetelmiä, joilla arvioitiin palkkapreemioiden ja valikoitumisen – eli korkeapalkkaisten työntekijöiden hakeutumista korkean keskipalkan yrityksiin – vaikutuksia.

”Vaikka palkkaerojen kasvu ei ole ollut räjähdysmäistä, se on silti merkittävää. On kiinnostavaa huomata, että analyysin keskeiset löydökset – kuten toimialojen välisten erojen kasvu ja sen keskittyminen harvoihin toimialoihin – ovat samansuuntaisia muissa maissa, kuten Italiassa ja Yhdysvalloissa”, tiivistää Fornaro tutkimuksen keskeisimmät tulokset.

Aineistot ja rahoitus

 

Tutkimuksen aineistona käytettiin pääasiassa Tilastokeskuksen Palkkarakenne-aineistoa ja muita mikroaineistoja. Hanke on osa ”Innovaatiot, tuottavuus ja talouskasvu” -tutkimuskokonaisuutta, ja sitä rahoittaa Palkansaajasäätiö.

Tutkimus: Paolo Fornaro: Drivers of wage dispersion in Finland. Laboren työpapereita 353. Helsinki 24.4.2025.