Varhaiskasvatuksen rahoitus riittämättömällä tasolla
Viime aikoina olemme saaneet lukea mediasta varhaiskasvatuksen työvoimapulasta ja sen rahoituksen liian alhaisesta tasosta Suomessa. Kysynkin, onko päivähoito tosiaankin oikea kohde säästää? Keskusteluun liittyy monia tärkeitä näkökohtia, kuten varhaiskasvatuksen psykologiset ja kasvatukselliset vaikutukset, mutta en käsittele niitä tässä kirjoituksessa. Varhaiskasvatuksen räikeä resurssipula huolestuttaa oikeutetusti alle kouluikäisten lasten vanhempia, ja monissa tapauksissa se saattaa estää sekä työnhakua että palaamista työmarkkinoille. Tällöin jäädään vanhempainvapaalle. Liian pitkä aika pois työmarkkinoilta voi kuitenkin olla haitallista työuran kannalta. Vanhempainvapaalle jääminen vaikuttaa tutkitusti kielteisesti tulevaisuuden palkkakehitykseen.
Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi käyttää perhe-etuuksiin vähän rahaa, 2,9 % BKT:sta (kuva 1). Esimerkiksi Ruotsi käyttää niihin 3,4 % BKT:sta. Suomi käyttää puolestaan muihin verrattuna suuremman osuuden (43 %) perhe-etuuksistaan tulonsiirtoihin. Suomessa myös varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus on alhaisin, alle 40 prosenttia yksivuotiaista lapsista (kuva 2). Osuus nousee 70 prosenttiin kaksivuotiaiden ja 82–89 prosenttiin 3–5-vuotiaiden kohdalla.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen julkinen sektori käytti vuonna 2021 yhteensä 3,21 miljardia euroa (tai 581 euroa asukasta kohden) varhaiskasvatukseen sekä esi- ja alemman perusasteen koulutukseen. Varhaiskasvatuksen ja myöhemmän koulutuksen rahoituksen välillä on kuitenkin ero. Yhden vanhemman, yleensä äidin, on oltava pois työelämästä alle 6-vuotiaan lapsen jäädessä kotiin varhaiskasvatuksen sijaan. Siksi varhaiskasvatuksen kustannukset kompensoituvat vanhempien työstä maksamilla veroilla. Lisäksi kotiin jäävät vanhemmat voivat saada vanhempainrahaa tai kotihoidontukea, mikä lisää julkisen sektorin kustannuksia ja vähentää vanhempien kannustimia palata työhön.
Varhaiskasvatuksen rahoituksen lisääminen ei hyödyttäisi vain jo varhaiskasvatuksessa olevia lapsia, vaan se loisi vanhemmille kannustimia palata työmarkkinoille. Tämä puolestaan nostaisi työllisyysastetta ja saisi talouden kasvuun. Näin ollen varhaiskasvatuksen alirahoittaminen ei ole talouspoliittisesti järkevää. Sen sijaan rahoitusta tulee lisätä ja palveluja parantaa ja laajentaa.
Blogikirjoituksen on suomentanut Essi Lindberg.
The underfunding of daycare
Several news outlets have reported recently about the lack of workers and funding in daycare services in Finland. This text asks whether it makes sense for the government to spare money on this kind of expenditure? There are important aspects of this discussion like the psychological and educational effects of early childhood education that will not be discussed here. Issues in the supply of daycare services can be worrisome to parents and be a disincentive to find work or to return to the labor market, making them choose to extend their parental leave. Staying away from the labor market for too long can have detrimental effects on people’s careers, resulting in smaller future wages.
When compared to other Nordic countries(fig1), Finland spends less in relation to GDP in family benefits, 2.9%, while countries like Sweden spend 3.4% of their GDP in family benefits. Finland also spends 43% of its family benefits budget to cash transfers, the highest ratio among the selected countries. Finland also has the smallest enrollment rate of children in daycare (fig 2). Less than 40% of children at age 1. This figure goes to 70% at age 2 and goes from 82 to 89 from ages 3 to 5.
According to Statistics Finland, the Finnish government spent in 2021 3.21 billion euros (or 581 euros per capita) on early childhood and primary education. However, there is a difference between the funding of these two types of education. One parent, usually the mother, must stay out of the workforce if a child under school age stays at home. Therefore, the child enrollment in daycare has its cost offset by the tax income by their parents being able to work. Furthermore, parents that stay at home can receive parental leave benefits or home care allowance, which would increase the costs for the government and decrease the incentives for parents to return to work.
Increasing the funding for daycare services would not only benefit the children who are already enrolled, but it would also create incentives for parents to return to the labor market. This would increase the employment rate and make the economy grow. Therefore, it makes no fiscal sense to underfund daycare services. Early childhood education should be improved and expanded.
