Valtionrautateiden tuottavuus 1945–1989
Johdanto
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Valtionrautateiden toimintaa sodanjälkeisellä jaksolla. Tutkimuksen pääpaino on tuottavuuden kehityksen arvioinnissa ja tuottavuuteen vaikuttavien tekijöiden analyysissa.
Tutkimus asettuu ajankohtaan, jossa Valtionrautateiden tulevaan kehitykseen liittyy edelleen kysymysmerkkejä. Laitoksen tuottamien palveluiden määrä ei ole kasvanut läheskään samaan tahtiin kuin muu liikenne. Osin palveluiden heikohkosta kysynnästä aiheutuvista taloudellisista ongelmista ollaan vasta irtautumassa. Eräs keino kohdata tulevaisuuden haasteita on ollut VR: n toimintaperiaatteiden muuttaminen: siirtyminen budjettisidonnaisesta liikelaitoksesta uusimuotoiseksi, liiketaloudellista kannattavuutta ja vastuuta korostavaksi, liikelaitokseksi. Uusimuotoisena liikelaitoksena VR jakaantuu kahteen erilliseen lohkoon: radanpitoon ja itse liikenteen hoitoon. Jälkimmäisellä lohkolla edellytetään mahdollisimman hyvää liiketaloudellista tulosta.
Tämän tutkimuksen keskeisin tehtävä on selvittää VR:n tuottavuuden kehitystä ja tuohon kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus tuo lisää tietoa keskusteluun julkisen sektorin tuottavuudesta. Tavanomaista on leimata julkisen sektorin virastot ja laitokset tehottomiksi ja sellaisiksi, joille on ominaista hidas tuottavuuden kasvuvauhti. Tämä ajattelu ei kuitenkaan perustu mihinkään laajaan kartoitukseen, vaan korkeintaan hajanaisiin selvityksiin.
Tämä tutkimus tarkastelee ja analysoi yhden laitoksen, Valtionrautateiden, tuottavuuden kehittymistä verraten pitkällä, vuodesta 1945 vuoteen 1989 ulottuvalla, ajanjaksolla. Tunnetusti tehokkaalle ja dynaamiselle yksiköille on ominaista tuottavuuden nopea kasvu. Niinpä VR:n tuottavuuden kasvuluvuista voidaan vetää johtopäätöksiä myös ko. laitoksen tehokkuudesta. Painopiste ei ole eri rautatielaitosten vertailussa. Joskin tutkimus sisältää myös jakson, jossa tarkastellaan Euroopan eri rautateiden tuottavuutta.
VR:n osalta tutkimus selvittää myös tuottavuuden kasvuun vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimustulokset antavat lisäksi viitteellistä tietoa VR: n kustannusrakenteesta, tuotantoteknologiasta ja hinnoi tteluperiaatteista.
Tuottavuutta arvioidaan lähes samalla menetelmällä kuin Tullilaitosta koskevassa tutkimuksessa (Lehto 1989). Tullin analyysissä käytetty menetelmä sopii rautatiepalveluiden analyysiin erityisesti siinä suhteessa, että myös rautatiet tuottavat useita erilaisia palveluita.
Valtionrautateiden palvelut jakaantuvat kahteen peruskategoriaan: henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen palveluihin. Sekä henkilöettä tavaraliikennesuorite voidaan jakaa kahteen komponenttiin: tonnikilometrit tonneihin ja keskikuljetusmatkaan ja vastaavasti henkilökilometrit henkilömatkojen määrään ja niiden keskipituuteen. Käytetty tilastollinen menetelmä tuottaa suhteelliset painot, joilla nämä osasuoritteet voidaan laskea yhteen arvioitaessa kokonaissuoritetta ja tuottavuuden muutoksia. Suoritteita painotetaan niiden arvioiduilla kustannusjoustoilla. Nämä kustannusjoustot kuvaavat sitä prosenttista muutosta, jonka suoritteen yhden prosentin muutos aikaansaa kustannuksissa.
- ISSN: 0358-5980
- ISBN: 951-9282-46-7
