Valtio-omisteiset sijoitusrahastot muokkaavat globaalia taloutta – uusi aineisto avaa rahastojen vaikutuksia

28.1.2026 Mediatiedote

Valtio-omisteiset sijoitusrahastot ovat nousseet keskeisiksi toimijoiksi globaalissa taloudessa ja kansainvälisessä politiikassa, mutta niiden vaikutuksia on ollut vaikea tutkia hajanaisen datan vuoksi. Uusi SWIFT-aineisto kokoaa ensimmäistä kertaa kattavat tiedot 145 rahastosta 79 maassa lähes sadan vuoden ajalta. Aineisto mahdollistaa aiempaa systemaattisemman tutkimuksen rahastojen roolista niin globaalissa talousjärjestelmässä kuin isäntämaidensa pitkän aikavälin kehityksessä. Tulokset auttavat arvioimaan, millaisissa oloissa sijoitusrahastot tukevat talouden vakautta ja milloin ne voivat lisätä riskejä.

Luonnonvaroista globaaleiksi sijoittajiksi

Valtio-omisteiset sijoitusrahastot (sovereign wealth funds) syntyivät alun perin keinoksi hallita luonnonvaroista, erityisesti öljystä ja kaasusta, saatavia äkillisiä tuloja. Sijoittamalla varoja ulkomaille pyrittiin estämään valuuttakurssin liiallista vahvistumista ja siitä seuraavaa muiden talouden sektorien heikkenemistä, ilmiötä, joka tunnetaan Hollannin tautina.

2000-luvulla rahastojen rooli on kuitenkin laajentunut. Yhä useampi valtio on perustanut sijoitusrahaston, ja monissa maissa rahastot sijoittavat myös kotimaisiin kehitys- ja infrastruktuurihankkeisiin. Samalla niistä on tullut merkittäviä toimijoita maailman osakemarkkinoilla ja siten myös osa kansainvälisen politiikan taloudellista valtaa.

Mikä selittää sijoitusrahastojen buumin ja vaikutukset?

Laboren Outi Jurvasen ja kansainvälisen tutkijaryhmän uusi tutkimus vastaa keskeisiin avoimiin kysymyksiin: miksi valtio-omisteisten sijoitusrahastojen määrä on kasvanut nopeasti, auttavatko ne luonnonvararikkaita maita välttämään niin sanotun luonnonvarakirouksen eli ilmiön, jossa runsaat luonnonvaratulot voivat heikentää pitkän aikavälin talouskehitystä esimerkiksi korruption, heikompien instituutioiden ja yksipuolistuvan talousrakenteen kautta, sekä millaisissa institutionaalisissa oloissa rahastot toimivat tehokkaasti ja läpinäkyvästi.

Uusi SWIFT-aineisto kokoaa hajallaan olleen tiedon

Tutkimuksen keskiössä on uusi SWIFT-aineisto (Sovereign Wealth Fund Information and Transparency), joka kokoaa yhteen tiedot 145 valtio-omisteisesta rahastosta vuosilta 1932–2023. Aineisto kattaa 79 maata ja on laajin julkisesti saatavilla oleva kokonaisuus laatuaan.

Aineisto on koottu useista lähteistä, kuten rahastojen tilinpäätöksistä ja olemassa olevista tietokannoista. Se on yhdistetty muuttujiin, jotka kuvaavat maiden poliittisia instituutioita, luonnonvaravarallisuutta sekä rahastojen hallintoa ja läpinäkyvyyttä.

Alustavat tulokset avaavat uusia tutkimusmahdollisuuksia

Tutkimusmuistiossa esitellään aineiston pohjalta tehtyjä alustavia tilastollisia korrelaatioita. Ne viittaavat siihen, että rahastojen vaikutukset kansainvälisiin suhteisiin, isäntämaiden talouteen ja hallinnon laatuun vaihtelevat merkittävästi maiden ja rahastojen ominaisuuksien mukaan.

Aineisto mahdollistaa jatkossa aiempaa vahvemmat kausaaliset tutkimusasetelmat, joissa voidaan arvioida, missä määrin rahastot itsessään vaikuttavat talouskehitykseen ja missä määrin ratkaisevaa on isäntämaan institutionaalinen ympäristö.

Esimerkiksi Norja on onnistunut välttämään niin sanotun “luonnonvarojen kirouksen”, sekä “Hollannin taudin.” Ei ole kuitenkaan selvää, onko tämä rahaston ansiota, vai olisiko vahvat instituutiot omaava Norja onnistunut hallinnoimaan öljyvarallisuuttaan ilmankin rahastoa. Aineistomme avulla tätä kysymystä voidaan nyt tutkia aiempaa tarkemmin, sanoo tutkija Outi Jurvanen.