The Finnish incomes policy as corporatist political exchange: development of social capital and the social wage

Työpapereita 256 Jaakko Kiander, Pekka Sauramo, Hannu Tanninen

Tiivistelmä

Kirjoituksessa tarkastellaan suomalaisen tulopolitiikan historiaa toisesta maailmansodasta nykypäivään. Suomalaisen tulopolitiikan peruspiirteen voi tiivistää luonnehtimalla tulopolitiikkaa työmarkkinajärjestöjen ja valtiovaltaa edustavan hallituksen väliseksi institutionalisoiduksi kolmikantaiseksi yhteistyöksi. Se on esimerkki poliittisesta vaihdannasta (political exchange). Siten yksi tapa luonnehtia suomalaisen tulopolitiikan historiaa on pitää sitä poliittisen vaihdannan ja tulopolitiikan osapuolten välisen sosiaalisen pääoman historiana.

Perusedellytys poliittisen vaihdannan syntymiselle on, että kaikilla osapuolilla on riittävästi yhteistyökykyä ja -halua, joka perustuu ainakin joihinkin yhteisiksi koettuihin normeihin, tavoitteisiin ja arvoihin. Näitä keskinäisen luottamuksen hallitsemia perusedellytyksiä voi tiivistetysti luonnehtia vaihdannan osapuolten väliseksi sosiaaliseksi pääomaksi. Sosiaalinen pääoma voidaan tulkita työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen väliseksi horisontaaliseksi luottamukseksi.

Kirjoituksessa korostetaan tulopolitiikan institutionaalisten rakenteiden merkitystä niin poliittisen vaihdannan kuin työmarkkinaosapuolten välisen sosiaalisen pääoman ylläpitämisessä. Kirjoituksessa korostetaan myös tulopoliittisten kokonaisratkaisujen merkitystä suomalaisen hyvinvointivaltion kehityksessä. Esimerkiksi ansiosidonnainen työeläkejärjestelmä on pääosin kehittynyt tulopoliittisten kokonaisratkaisujen luomassa institutionaalisessa kehikossa.

Kirjoituksessa ei tarkastella pelkästään suomalaisen tulopolitiikan historiaa, vaan myös tulopolitiikan tulevaisuutta. Kiinnittämällä huomiota keskitettyjen tulopoliittisten kokonaisratkaisujen ja sosiaaliturvauudistusten väliseen vuorovaikutukseen Elinkeinoelämän keskusliiton päätös olla enää osallistumatta tulopoliittisten kokonaisratkaisujen tekemiseen vaikuttaa luultavasti myös poliittisen vaihdannan perinteeseen työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välillä. Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aikakauden päättyminen saattaa lopettaa myös poliittisen vaihdannan ja siten heikentää työmarkkinajärjestöjen välisen sosiaalisen pääoman määrää.