Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2014
Suomen kansantalous on toipumassa viime vuoden lopun kokonaistuotannon jyrkähköstä notkahduksesta. Tuotannon piristymistä on vauhdittanut muun muassa teollisuuden saamien tilausten kasvu lähes yhtäjaksoisesti viime helmikuusta lähtien sekä euron arvon heikkeneminen suhteessa dollariin syksyn 2014 aikana. Tämän vastapainoksi Venäjän talousvaikeudet ja ruplan jyrkkä heikkeneminen ovat leikanneet vientiämme ja kokonaistuotantoamme.
Teollisuuden tuotanto supistuu tänä vuonna noin puoli prosenttia viime vuodesta. Suomen teollisuustuotannon kehityksen arviointia vaikeuttavat Tilastokeskuksen eri tilastojen antama ristiriitainen viesti. Teollisuutta tukevat palvelut – informaatiopalvelut sekä ammatillinen, tekninen ja tieteellinen toiminta – ovat taas selvässä kasvussa. Tuotannollisen painopisteen siirtyminen palveluihin jatkuu.
Suomen talouden ja sen teollisuuden kehityksen suurimmat riskit liittyvät kansainväliseen talouteen ja siinä Ukrainan kriisin ratkaisuun. Tilanteen uusi kärjistyminen ei vain leikkaisi lisää kutistuvaa itävientiämme vaan aikaansaisi sellaista epävarmuutta, joka heikentäisi investointeja koko Euroopassa. Vastaavasti Ukrainan kriisin liikahtaminen nykyisestä jäätyneestä tilanteesta kohti parempaa heijastuisi positiivisesti myös Suomen talouteen. Euroopan keskuspankin tulevat päätökset vaikuttavat myös Suomen talouskehitykseen jatkossa. Jos euroalueen inflaatio ei nopeudu selvästi nykyisestä 0,4 prosentista ja jos EKP ei tähän reagoi lisäämällä määrällistä elvytystä, on uhkana, että deflaatio-odotuksille ominainen pidättyväisyys heijastuu euroalueen investointi- ja kulutuspäätöksiin. Tämä hidastaisi alueen kasvua ja sillä olisi luonnollisesti haitallinen vaikutus myös Suomen vientiin.