Yleiskatsaus talouteen

15.8.2024 Toimialajulkaisut Toimialaennusteet Juho Koistinen

Suhdannenäkymät 2024–2025

Työn ja talouden tutkimus LABOREN toimialaennusteessa tarkastellaan yksityisen sektorin päätoimialojen suhdannenäkymiä vuosina 2024 ja 2025. Talouskasvu on ollut odotuksia hitaampaa alkuvuonna 2024, mutta varovaisia viitteitä lupaavammasta kehityksestä on nähtävillä. Vientimarkkinoilla on edelleen epävarmuutta, mikä voi pidentää matalasuhdannetta Suomessa. Positiivinen kehitys kotitalouksien reaalituloissa sen sijaan luo optimismia suotuisammista ajoista jatkossa, mikä parantaa etenkin palvelualojen näkymiä. Rahapolitiikan kiristymisen jakso on takana, ja korkojen odotetaan jatkavan laskuaan vuosina 2024–2025.

Talouskasvu on vaimeaa Suomessa ja Euroopassa

Työn ja talouden tutkimus LABOREN (Labore) viimekeväisessä suhdanne-ennusteessa arvioimme tämän vuoden talouskasvun olevan 0,4 prosenttia ja ensi vuoden talouskasvun olevan 2,1 prosenttia. Alkuvuoden tiedot taloudesta viittaavat kuitenkin matalasuhdanteen pitkittymiseen, minkä vuoksi ennustettamme kuluvan vuoden talouskasvusta voi pitää epätodennäköisempänä kuin keväällä. Ensi vuoden ennustetta voidaan pitää vielä uskottavana, jos talous virkoaa loppuvuodesta ripeästi.

Tilastokeskuksen uusimpien lukujen mukaan bruttokansantuotteen (BKT) kasvu edelliseen neljännekseen verrattuna oli (kausitasoitetuin, työpäiväkorjatuin luvuin) kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia. Toisen vuosineljänneksen tiedot julkaistaan vasta 30. elokuuta, mutta tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajaan perustuvan pikaestimaatin mukaan tuotanto kasvoi 0,3 prosenttia vuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Jos oletetaan, että kasvu pysyy toisen neljänneksen arvioidussa vauhdissa vuoden 2024 jälkimmäisillä neljänneksillä, koko vuoden BKT-kasvuluku on -0,4 prosenttia. On huomattava, että talouden on kasvettava loppuvuonna keskimäärin noin 0,8 prosenttia neljännesvuosittain, jotta vuosikasvu olisi nollan tuntumassa.

Suomen talous painui taantumaan vuoden 2023 lopulla, mihin vaikuttivat yhtäältä heikko suhdannekehitys keskeisissä vientimaissa ja toisaalta korkea korkotaso, mikä heijastui muun muassa rakennusalan vaikeuksiin. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä taloutta ylläpiti pitkälti yksityinen ja julkinen kulutus, jotka kasvoivat sekä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan että edellisneljännekseen nähden. Myös hiipuva inflaatio tukee ostovoiman parantumista, joka ennakoi yksityisen kulutuksen kasvua lähiaikoina. Toisaalta syyskuussa voimaanastuva yleisen arvonlisäverokannan korotus 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin hillitsee yksityisen kulutuksen kasvuodotuksia.

Viitteitä lupaavammasta talouskehityksestä on odoteltu Suomessa jo pitkään. Viimeisimpien suhdannetiedustelujen perusteella nämä odotukset ovat hiljalleen toteutumassa. Elinkeinoelämän keskusliiton heinäkuussa julkaiseman suhdannebarometrin perusteella yritysten suhdannenäkymät nousivat korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2021 lopun. Nykyhetkeä kyselyssä kuvaava suhdannetilanne pysyi kuitenkin vielä heikolla tasolla, eikä ole kehittynyt viime vuoden vastaavaa ajankohtaa paremmaksi. Tilastokeskuksen mittaamassa kuluttajien luottamuksessa omaa ja Suomen taloutta kohtaan on ollut hienoista positiivista trendiä kevään ja kesän aikana.

Viimeisimmät tiedot euroalueen taloudesta antavat ristiriitaisen näkymän tulevasta talouskehityksestä. Eurostatin ennakkotietojen mukaan euroalueen talous kasvoi 0,3 prosenttia toisella neljänneksellä edellisneljännekseen nähden, mikä ylitti ennakkoarviot hienoisesti. Euroalueen taloutta ylläpitävät etenkin palvelut ja vienti, kun taas teollisuustuotannossa on viitteitä hitaammasta elpymisestä. Euroopan komission viimeisimpien tietojen perusteella euroalueen kuluttajien luottamus talouteen on vahvistunut kuluvan vuoden aikana. Toisaalta talouden tulevia näkymiä luotaava euroalueen ostopäälliköiden indeksi laski heinäkuussa heikoimmilleen viiteen kuukauteen kevään ja alkukesän tasaisen nousun jälkeen. Suomelle tärkeän vientimarkkinan Saksan talous on laajalti vaikeuksissa, mistä kertoo Ifo-tutkimuslaitoksen heinäkuussa julkaisema suhdanneindeksi, joka laski kolmatta kuukautta peräkkäin.

Euroopan keskuspankki laski keskeisiä ohjauskorkojaan kesäkuussa 0,25 prosenttiyksikköä, ja tarkimmin seurattu talletuskorko on tällä hetkellä 3,75 prosenttia. Viitteitä rahapolitiikan keventämisestä jatkossa on ennakoitu markkinoilla, ja syyskuulle odotetaan kuluvan vuoden toista 0,25 prosenttiyksikön koronleikkausta ilman merkittäviä yllätyksiä uusissa inflaatioluvuissa. Tätä tulkintaa tukee euroalueen vaimea talouskasvu, joka hillitsee kysyntävetoisia hintapaineita. Koronleikkausaikeet ovat vielä epäselviä vuoden viimeisen neljänneksen osalta, mutta markkinoilla ollaan varovaisen odottavaisia koronlaskusta joulukuussa.

Inflaation hiipuminen parantaa ostovoimaa, mutta työllisyystilanne heikkenee

Tilastokeskuksen heinäkuuta koskevien ennakkotietojen perusteella yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitattu hintatason nousu eli inflaatio oli Suomessa 0,6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vuosi sitten samassa ajankohdassa vastaava lukema oli 4,2 prosenttia. Inflaatio on hidastunut läpi vuoden ja näyttää vakiintuneen toistaiseksi alhaiselle lukemalle alle yhteen prosenttiin. KHI:llä mitattu inflaatio, joka sisältää muun muassa asuntolainojen korkomenot, oli kesäkuussa 1,3 prosenttia. Molemmat inflaatiomittarit viittaavat hitaaseen inflaatioon kuluvana vuonna, mihin keskeisinä tekijöinä vaikuttavat ruuan maltillinen kallistuminen ja energian halpeneminen vuodentakaiseen verrattuna.

Vuosien 2022–2023 nopean inflaation jakso on voimistanut palkkavaatimuksia kotitalouksien ostovoiman heikennyttyä. Tilastokeskuksen tietojen perusteella ansiotasoindeksi kasvaa tänä vuonna 3,1 prosenttia ja sopimuspalkkaindeksi 2,6 prosenttia. Ansioiden kehitystä kokonaisuudessaan kuvaavan ansiotasoindeksin kasvu hidastuu verrattuna vuoteen 2023, mikä selittyy osaltaan pienemmillä kertakorvauksilla kuluvana vuonna. Hitaan inflaation oloissa reaaliansiot kuitenkin kehittyvät positiivisesti kuluvana vuonna.
Vaikeasta suhdannekehityksestä huolimatta työllisyys oli pitkään kohtalaisen hyvällä tasolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen uusimmat tiedot viittaavat kuitenkin negatiivisempaan tilanteeseen, sillä 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku nousi kesäkuussa 8,2 prosenttiin, joka on 1,0 prosenttiyksikköä suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Vastaavasti 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli kesäkuussa 76,8 prosenttia, joka on 1,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Työllisyysluvut pysyvät todennäköisesti heikkoina kuluvan vuoden, sillä työllisyys reagoi muuta taloutta hitaammin suhdannekäänteisiin. Ensi vuonna työllisyystilanteen odotetaan paranevan suhdannekäänteen vauhdittamana.

Toimialaennusteen rakenne

Toimialaennuste kattaa seuraavat päätoimialat: Teollisuus C, Rakentaminen F, Kauppa G, Kuljetus ja varastointi H, Informaatio ja viestintä J, Ravitsemus- ja matkailuala I, Rahoitus- ja vakuutustoiminta K, Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta M ja Hallinto- ja tukipalvelutoiminta N. Lisäksi esitetään ennusteet myös hienommalla jaolla teollisuudelle ja kaupan alalle sekä tietyille muille toimialoille.

Raportissa esitetään ennusteet vuosille 2024–2025. Joistakin aiempien vuosien toimialaennusteista poiketen Tilastokeskuksen toimialakohtainen vuositilinpito ehdittiin julkaista ennen toimialaennusteen laatimista, joten vuoden 2023 luvut perustuvat toteutuneisiin tilastoihin. Poikkeuksena toimialat 80 ja 81, joiden tilastot julkaistaan muita toimialoja myöhemmin. Näiden toimialojen osalta vuoden 2023 luvut ovat ennusteita.

Toimialoittaiset kasvuennusteet esitetään tuotoksen volyymille, tehdyille tunneille sekä arvonlisäyksen volyymille (tuotos-välituotekäyttö) ja työllisille. Ennusteessa tuotosta koskevat luvut esitetään ensisijaisina, koska muut ennusteet riippuvat näistä luvuista. Tekstissä raportoidaan tehtyjen tuntien ennusteet työllisten sijaan. Toimialoittaiset ennusteet arvonlisäyksen ja työllisten määrän kasvusta on raportoitu liitetaulukoissa.

Tuotoksen volyymi karkeasti ottaen kuvaa yritysten liikevaihdon kehitystä, josta on poistettu inflaation vaikutus. Arvonlisäys lasketaan vähentämällä välituotekäyttö tuotoksesta. Välituotteet ovat materiaaleja ja palveluita, joita käytetään tuotannossa. Arvonlisäys kuvaa yritysten voittojen, maksettujen palkkojen ja palkkioiden (ml. henkilösivukulut) sekä poistojen ja arvonalentumisten summaa.

Taulukoissa raportoidaan kunkin muuttujan osalta puhtaat malliennusteet sekä varsinainen ennuste, johon on päädytty korjaamalla malliennuste huomioimalla tiettyjä toimialakohtaisia erityistekijöitä, joita malli ei huomioi. Kuvioissa esitetään päätoimialojen tuotoksen ennustettu kehitys ja ennusteen luottamusvälit, jotka tietyin oletuksin kuvaavat 75 prosentin todennäköisyyttä sille, että toimialan tuotos on näiden välimaastossa, mikäli koko talous kehittyy Laboren ennusteen mukaisesti.

Toimialoittaiset ennusteet lasketaan autoregressiivisilla ekonometrisilla ennustemalleilla (ARDL, ARIMAX ja VARX). Jokaista toimialaa ennustetaan tietynlaisella autoregressiivisella mallilla, joka on osoittautunut historiallisesti hyväksi ennustajaksi kyseiselle toimialalle. Mallinnus toteutetaan porrastetusti siten, että ensin ennustetaan kirjaintason päätoimialat käyttäen muuttujia, jotka kuvaavat koko talouden kehitystä. Näihin niin kutsuttuihin ”eksogeenisiin muuttujiin” lukeutuvat muun muassa Suomen ja OECD-maiden bruttokansantuotteet sekä öljyn hinta. Näiden muuttujien oletetaan kehittyvän Laboren kevään ennusteen mukaisesti. Kirjaintason päätoimialojen ennusteita käytetään kaksinumerotason toimialojen ennustamiseen. Ensin ennustetaan tuotos, jota useimmissa tapauksissa hyödynnetään tuntiennusteissa. Näiden ennusteiden pohjalta lasketaan ennusteet työllisyydelle ja arvonlisäykselle.

Jokaisessa tapauksessa esitetään myös arvio keskimääräisestä ennustevirheestä kunkin ennustettavan luvun osalta. Tämä virhe kuvaa tilannetta, jossa eksogeenisten muuttujien kehitys tunnetaan varmuudella. Yksinkertaisesti sanottuna, jos tiedämme, miten BKT kehittyy, voimme arvioida ennustemallin virhettä esimerkiksi teollisuuden tuotoksen osalta. On kuitenkin luonnollista, että jos näissä arvioissa otettaisiin huomioon myös eksogeenisten muuttujien epävarmuus, ennusteiden virheet olisivat keskimäärin suurempia kuin raportoidut keskivirheet. Keskivirheiden lisäksi on laskettu todennäköisyys sille, kuinka usein malli ennustaa kasvun suunnan oikein, kun taustamuuttujien kehitys tunnetaan varmuudella.

Aiempaan tapaan toimialaennuste sisältää myös kaksi erillistekstiä joissa pureudutaan tarkemmin ajankohtaisiin ja kiinnostaviin talouskysymyksiin. Tällä kertaa ensimmäisessä erillistekstissä tarkastellaan kuluttajien luottamusindikaattorin käyttöä talouden tilan arvioinnissa ja toisessa erillistekstissä käsitellään lakkoja tilastojen näkökulmasta.