1. Julkaisuhaku
2. Talousennuste vuosille 2021-2023: Kasvu vahvinta ensi vuonna - Suomen talouden dynamiikka mainettaan parempi

Talousennuste vuosille 2021-2023: Kasvu vahvinta ensi vuonna – Suomen talouden dynamiikka mainettaan parempi

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa kuluvalle vuodelle 3,0 prosentin, ensi vuodelle 3,5 prosentin ja vuodelle 2023 1,8 prosentin talouskasvua. Kuluvana vuonna kasvua voimistaa vahvimmin yksityisen kulutuksen ja ensi vuonna myös viennin kasvu. Hallituksen työllisyystavoite tullaan saavuttamaan ensisijaisesti muista syistä kuin hallituksen työllisyystoimien johdosta. Suomen työmarkkinoiden dynamiikka on mainettaan parempi, ja työmarkkinoiden uudistamisessa on syytä edetä vähitellen ja Suomessa toteutettavia huolellisesti suunniteltuja kokeiluja hyödyntäen.

Vaikka koronavirusepidemia näyttääkin nyt olevan Suomessa väistymässä, Laboren talousennuste on edelleen sidoksissa sen kehitystä koskeviin oletuksiin. Ennusteessa oletamme, että Suomen osalta koronavirusepidemia hiipuu kuluvan vuoden loppuun mennessä ja että myös myönteinen kansainvälinen suhdannekehitys jatkuu.

Ennustamme kuluvalle vuodelle 3,0 prosentin, ensi vuodelle 3,5 prosentin ja vuodelle 2023 1,8 prosentin talouskasvua. Viime kevään ennusteeseen verrattuna talouskasvuarvioita on päivitetty 0,5, 0,4 ja 0,4 prosenttiyksikköä ylöspäin. 

Kuluvan vuoden osalta aiempaa optimistisempi kasvuarvio perustuu ensisijaisesti yksityiseen kulutukseen. Aiemman arvomme mukaisesti pandemian väistyminen ei tuonut Suomeen yhtäkkistä kulutusjuhlaa. Yksityinen kulutus kasvoi kuluvan vuoden alkupuolella vähitellen, ja ennusteskenaariossamme yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu loppuvuodesta ja ensi vuonna.

Viennin ja tuonnin kehitys on ollut alkuvuodesta huomattavan vaisua. Toisaalta esimerkiksi Teknologiateollisuuden tiedot yritysten tilauskannasta ja Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannetiedustelut viittaavat viennin vahvaan kasvuun. 

Matkailupalvelujen ja kuljetuspalvelujen ulkomaankauppa supistui koronakriisin aikana ulkomaankaupan eristä eniten. Ennusteskenaariossamme palautuminen tapahtuu ensisijaisesti ensi vuonna, ja sekä vienti että tuonti kasvavat ennusteessamme ensi vuonna voimakkaasti osin palveluviennin kasvun johdosta.

Koronakriisi näyttää pikemminkin vahvistaneen kuin heikentäneen Suomen kustannuskilpailukykyä. Maltilliset palkkaratkaisut ovat silti perusteltuja suhdannetilanteen arvaamattomuuden vuoksi ja myös siksi, että tavanomaiset kilpailukykyindikaattorit vaihtelevat nyt voimakkaasti myös tilapäisten toimialarakenteen muutosten johdosta. 

Koronakriisin seurauksena EDP-velkasuhde kasvoi voimakkaasti, ja kuluvana vuonna se kohonnee lähes 75 prosenttiin. Marinin hallitus on asettanut yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen julkisen talouden kestävyyden turvaamisen mm. työllisyysastetta nostamalla. Sittemmin valtiovarainministeriö on laatinut yksityiskohtaisia laskelmia, jotka kuvaavat erilaisten politiikkatoimien työllisten lukumäärään tuottamia lisäyksiä. Etenkin vaikeasti työllistettävien henkilöiden kohdalla ehdotettujen politiikkatoimien vaikutuksia on kuitenkin erittäin vaikea arvioida. 

Ennusteemme mukaan hallituksen asettama 75 prosentin työllisyystavoite saavutettaisiin vuonna 2023. Tämä tapahtuisi kuitenkin ensisijaisesti muista syistä kuin ehdotettujen työllisyystoimien ansiosta. 

Työtuntien määrällä mitattu työllisyys on talouskasvun näkökulmasta työllisten lukumäärää tärkeämpi työllisyysmittari. Se ei ole Suomessa poikkeuksellisen alhaisella tasolla vertailukelpoisiin maihin tai koko Euroopan Unioniin verrattuna. 

Työn tuottavuuden tulevaan kehitykseen vaikuttaa mm. työmarkkinoiden dynaamisuus. Suomen työmarkkinat pärjäävät kansainvälisessä vertailussa vähintään kohtalaisen hyvin tavanomaisilla dynaamisuuden mittareilla, kuten ns. työpaikkojen ylimääräisellä vaihtuvuudella sekä työttömyydestä työllisyyteen siirtyvien henkilöiden lukumäärällä arvioituina.

Sekä tehtyjen työtuntien määrä että työn tuottavuuden kasvun edellytykset ovat siis Suomessa jo nyt kohtalaisessa kunnossa. Työllisyystilanne näyttäisi myös tosiasiassa olevan lähivuosina paranemassa. Työmarkkinoitakin on silti syytä uudistaa, mutta uudistuksissa olisi perusteltua edetä vähitellen ja Suomessa toteutettavien huolellisesti suunniteltujen kokeilujen pohjalta eikä liiaksi teoreettisiin tai muissa maissa saavutettuihin kokemuksiin perustuviin laskelmiin vedoten.