Talous & Yhteiskunta 3/2024 | Terveystaloustiede
Kuinka paljon lisäelinvuosi saa maksaa, kun uudet lääkkeet ovat yhä kalliimpia? Missä ja miten käytettynä rahalla tuotetaan ihmisille eniten terveyttä? Niin kauan kuin priorisointi ei ole läpinäkyvää ja perustu tietoon, hoito uhkaa toteutua sattumanvaraisesti.
Lokakuun Talous & Yhteiskunta -lehdessä perehdytään terveystaloustieteeseen. Lehden kansijutussa toimittaja Anna Tommola käsittelee sitä, miten ja millä perusteilla rajalliset resurssit Suomen terveydenhoitojärjestelmässä jaetaan. Siihen, mitkä asiat hoidetaan hyvin, vaikuttaa tutkimustiedon lisäksi esimerkiksi vanhat tottumukset, vahvat potilasyhdistykset ja osin markkinavoimatkin. Lääkkeiden hintoja meillä on jo opittu tarkastelemaan kriittisesti, mutta ammattilaisten työaikaa myydään edelleen liian halvalla, sanoo jutussa vaikuttavuusylilääkäri Aapo Tahkola.
Päättäjä-haastattelussa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen puolustaa sivistystä ja lapsiasiavaltuutetun toimiston hajasijoittamista Jyväskylään sekä kertoo, miksi on perheasioissa usein arvokonservatiivi. Heikki Pursiainen vastaa kolumnissaan Li Anderssonille, joka kritisoi edellisessä T&Y:ssä numeeristen työllisyysvaikutusarvioiden ylivaltaa poliittisessa keskustelussa. Taloustieteen klassikoita -palstalla Laboren johtaja Mika Maliranta käy läpi Eino Leinon Hymni tulelle-runoa ja analysoi, mitä se kertoo yritysten välisestä kilpailusta ja innovaatioista.
Lehden tiedeartikkeleissa käsitellään terveystaloustieteen lisäksi suomalaista taloushistoriaa, talouskasvua ja pääomatulojen verotusta:
1) Entistä parempien lääkkeiden ja muiden hoitokeinojen kehittämisen ja käyttöönoton luulisi olevan kaikkien etu. Terveydenhuoltojärjestelmän innovaatioihin liittyy kuitenkin monenlaisia kannustinongelmia, jotka saattavat ohjata lääkkeiden ja hoitokeinojen kehittäjiä ja terveydenhuollon toimijoita hakemaan pieniä ja nopeita hyötyjä sen sijaan, että tavoiteltaisiin suuria hyötyjä pitkän ajan päästä, kirjoittaa apulaisprofessori Liisa T. Laine Missourin yliopistosta.
Liisa T. Laine: Osaammeko kannustaa kehittäjiä mullistaviin terveydenhuollon innovaatioihin?
2) Eurooppa vanhenee tulevina vuosikymmeninä nopeasti. Työikäisten osuus laskee ja eläkeikäisten kasvaa. Tämä aiheuttaa kasvupainetta valtioiden sosiaali- ja terveysmenoihin, mutta näiden menojen ennustaminen on vaikeaa. Ikääntyminen ei ole ainoa menoihin vaikuttava tekijä. Huomioon on otettava myös se, miten paljon elinvuosia ihmisillä on jäljellä ja miten paljon he sairastavat, kirjoittavat sosiaali- ja terveystaloustieteen professori Ismo Linnosmaa ja väitöskirjatutkija Terhi Auvinen Itä-Suomen yliopistosta.
Ismo Linnosmaa ja Terhi Auvinen: Miten väestön ikääntyminen vaikuttaa sote-menoihin?
3) Mauno Koiviston talouspoliittinen ajattelu oli joustavuudessaan ristiriitaista. Hän oli tahtopoliitikko, mutta hänen tavoitteensa taipuivat toisiksi vaihtuvien asemien, poliittisten mahdollisuuksien ja oman ajattelun kehityksen mukaan. Professori Tapio Bergholm käy läpi Koiviston talouspoliittisia tavoitteita, kun hänen asemansa vaihtui ensin pakinoitsijasta valtiovarainministeriksi ja sitten Suomen Pankin pääjohtajasta pääministeriksi.
Tapio Bergholm: Mauno Koiviston tie itsehallintososialismista rakennemuutoksen vauhdittamiseen
4) Olemme tottuneet ajattelemaan, että talouskasvu jatkuu aina vain – onhan se jatkunut ennenkin. Tämä pitää kuitenkin paikkansa oikeastaan vain, jos katsomme 1900-luvun jälkimmäistä puoliskoa. Pidemmälle historiaan mentäessä talouskasvu on usein ollut olematonta. Tulevaisuudelle saadaan hyvin erilaisia kasvuennusteita riippuen siitä, oletetaanko tuottavuuden kasvun olevan vakiosuuruista vai oletetaanko kasvunopeuden olevan vakio, kirjoittaa emeritusprofessori Matti Viren.
Matti Viren: Talouskasvu loppuu aikanaan, vai loppuuko?
5) Pääomatulot jakautuvat suomalaisessa yhteiskunnassa paljon ansiotuloja epätasaisemmin. Verotuksessa ansiotuloja tasataan silti voimakkaasti, kun taas pääomatuloihin kohdistuu liki olematon progressio. Vaikka olemme ehkä ehtineet tottua tähän, perusasetelma on siinä määrin omituinen, että sen perusteita on syytä aika ajoin miettiä, pohtii kirjoituksessaan OTT, Senior Fellow Timo Viherkenttä Aalto-yliopistosta.
Timo Viherkenttä: Onko pääomatulojen verotus Suomessa ajan tasalla?
Talous & Yhteiskunta 3/2024 ilmestyy viikolla 42.