1. Julkaisuhaku
2. Talous & Yhteiskunta 2/2025 | Työmarkkinat

Talous & Yhteiskunta 2/2025 | Työmarkkinat

Suomalaiset työmarkkinat ovat olleet viime vuosina murroksessa, joka on johtunut osin hallituksen politiikasta, osin laajemmista ja pitkäkestoisemmista prosesseista. Miten työmarkkinat ovat muuttuneet, miten niitä on muutettu ja mitä kehityksestä seuraa?

Kesäkuun Talous & Yhteiskunta -lehdessä perehdytään työmarkkinoihin. Lehden kansijutussa toimittaja Terhi Hautamäki perehtyi työvoimapalvelujen siirtoon valtiolta kunnille. Alkuvuodesta toteuttu uudistus on valtava muutos, mutta samalla paluu historiaan. 1900-luvun alussa oltiin tultu samaan johtopäätökseen, että työnvälitys olisi tehokkainta hoitaa kunnissa, kunnes vuonna 1961 palvelut siirrettiin tehostumisen toivossa valtiolle. 

Alueellisia työllisyyskokeiluja tehtiin jo 2010-luvun lopulla, mutta vaikutukset jäivät vaatimattomiksi. Kokeiluissa ongelmana oli kuitenkin se, että kunnilta puuttui uskottava budjettirajoite. 

”Budjettirajoite jää heikoksi, jos paikallishallinto pystyy siirtämään rahoitusvastuuta valtiolle. Seurauksena on helposti liiallinen ja tehoton työvoimapalveluiden tarjonta”, johtava tutkija Kari Hämäläinen VATTista sanoo jutussa. 

Ehkä ei yllätä, että näin kävi myös kokeilussa. Kunnat alkoivat ohjata ihmisiä ahkerasti esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, koska saivat siirrettyä talousvastuun valtiolle. Työttömyysluvut kaunistuivat, mutta ihmiset eivät lopulta työllistyneet paremmin. Nyt kuntien muodostamilla työllisyysalueilla on aito kannustin löytää ihmisille työtä, ja uudistuksessa nähdään paljon mahdollisuuksia. Pelkät kannustimet eivät kuitenkaan riitä, jos töitä ei ole tarjolla. 

”Palveluihin voi panostaa, mutta osa tarvitsisi vain sen työn. Tässä suhdanteessa ja Pohjois-Karjalan muutenkin vaikeassa työttömyystilanteessa kuntia tulevat todennäköisesti kurittamaan uudenlaiset sakkomaksut”, Pohjois-Karjalan työllisyysalueen johtaja Riikka Vartiainen kertoo. 

Lehden artikkeleissa käsitellään työmarkkinoiden lisäksi mm. yritysten osinkojen jakoa: 

1) Pohjoismaat eroavat muusta teollistuneesta maailmasta vahvoihin työmarkkinajärjestöihin perustuvan työehtosopimusjärjestelmänsä takia. Malli on taannut nousevat palkat, pienet palkkaerot ja korkean työllisyysasteen, mutta siihenkin kohdistuu muutospaineita talouden rakennemuutoksten ja järjestäytymisasteen laskun vuoksi, kirjoittavat tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta ja professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta. 
Pohjoismainen työmarkkinamalli ennen, nyt ja tulevaisuudessa

2) Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka ovat keskeisessä asemassa, kun Suomi etsii uusia kasvun ja kilpailukyvyn lähteitä Petteri Orpon hallituskauden ohitettua puolivälinsä. Sosiaaliturvan ja talouskasvun välistä suhdetta pohditaan Suomessa ja EU:ssa hieman eri näkökulmista. Siinä missä Suomessa on keskitytty puhumaan hyvinvointivaltion menoista, EU:ssa on viime vuosina korostettu sosiaalisten oikeuksien kehittämistä. Ajankohtaisista haasteista huolimatta Suomella on useita vahvuuksia sosiaalisena markkinataloutena: julkisessa keskustelussa olisi mahdollista keskittyä enemmän positiivisiin linkkeihin hyvinvointivaltion ja talouskasvun välillä, yhteiskunta- ja taloustieteiden tohtori Henri Haapanala kirjoittaa. 
Onko meillä varaa hyvinvointiin?

3) Suomalaisten yritysten maksamat osingot lähtivät jyrkkään nousuun 1990-luvun puolivälissä, mutta yritysten voitot eivät ole kasvaneet läheskään samaa tahtia. Kehityksen taustalta löytyy poliittisia päätöksiä, jotka ovat suosineet rahoitusalaa ja osinkojen maksua, mutta hillinneet tuotannollisia investointeja, kirjoittavat erikoistutkija Marja Riihelä VATTista, yliopistonlehtori Hannu Tanninen Itä-Suomen yliopistosta ja emeritusprofessori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta. 
Minne yritysten voitot katoavat?

4) Päästäkseen Suomeen töihin ja tuodakseen perheensä muualta Suomeen maahanmuuttajan on osoitettava pystyvänsä elättämään itsensä ja perheensä. Hänen on siis täytettävä toimeentuloedellytys. Laki ei kuitenkaan määrittele, miten edellytyksen täyttyminen osoitetaan. Näin ollen arvioimista varten on luotu tulorajoihin perustuva mekanismi. Nykyiset tulorajat ovat niin korkeat, että niiden voidaan katsoa haittaavan paitsi maahanmuuttajien perheenyhdistämisiä myös Suomen huoltosuhteen ja talouden kohentamista, perustelevat johtavat tutkijat Merja Kauhanen ja Milla Nyyssölä Laboresta. 
Korkeat tulorajat haittaavat maahanmuuttajien perheenyhdistämisiä ja Suomen huoltosuhteen kohentamista

Päättäjä-palstalla haastateltavana on työministerin pestistä keväällä väistynyt Arto Satonen. Kolumnisteina lehdessä esiintyvät emeritusprofessori Lars Calmfors Tukholman yliopistosta, joka tarkastelee näkökulmassaan Pohjoismaiden vientivetoisten palkkamallien tulevaisuuden haasteita ja europarlamentaarikko Li Andersson, joka ihmettelee kolumnissaan Suomen poikkeavaa linjaa eurooppalaisessa työmarkkinapolitiikassa. 

Talous & Yhteiskunta 2/2025 ilmestyy 13.6.