Talous & Yhteiskunta 1/2025 | Yritystuet ja teollisuuspolitiikka

7.3.2025 Mediatiedote

Yritystuet ovat harvoja leikkauskohteita, jotka sekä taloustutkijat että kansa hyväksyisivät. Siitä huolimatta tukia tulee koko ajan vain lisää. Eivätkö yritykset pärjää, ellei niitä tueta verovaroin? Mitä tuilla oikeastaan saadaan aikaan?

Maaliskuun Talous & Yhteiskunta -lehdessä perehdytään yritystukiin ja teollisuuspolitiikkaan. Lehden kansijutussa toimittaja Outi Salovaara kysyy, miksi meillä on niin paljon yritystukia, vaikka lähes kaikki taloustieteilijät pitävät niitä haitallisina.

”Ehkä tukien karsimisen vaikeus kertoo siitä, että vaikka joitakin yritystukia voi arvostella, niillä kuitenkin on joku funktio ja tehtävä, miksi niitä on vaikea jättää pois”, sanoo EK:n johtava asiantuntija Paavali Kukkonen jutussa.

Yleensä ensimmäisenä esiin nouseva syy on se, että tukia jakavat kilpailijamaatkin. Tämä selitys ei kuitenkaan ole tyhjentävä, sillä se ei päde kaikissa tilanteissa, eikä tukien vaikuttavuudesta ole kunnollista näyttöä.

”Tukien positiivisesta kilpailukykyvaikutuksesta puhutaan aina, mutta tutkimuksista sitä ei kuitenkaan näytä löytyvän. Se herättää kysymyksen, että miksi tukia sitten on”, Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski sanoo.

Lehden tiedeartikkeleissa käsitellään yritystukien lisäksi teollisuuspolitiikkaa, isyysvapaita ja osakeyhtiölainsäädäntöä:

1) Yritystuille löytyy hyviä perusteita, etenkin kun niistä hyötyvät muutkin kuin tukea saavat yritykset. Tällaiset tuet kohdistuvat yleensä tutkimus- ja kehittämistoimintaan tai esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Säilyttävät tuet sen sijaan ovat yleensä haitallisia, koska ne sitovat resursseja tehottomaan toimintaan ja hidastavat talouskasvua, kirjoittaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Kiihdyttävätkö yritystuet talouden uudistumista ja kasvua?

2) Teollisuuspolitiikkaa ja sen päämääriä on yritetty määritellä maailmalla yli 200 vuotta ja Suomessakin vähintään Kekkosen ajoista asti, mutta vieläkään asiasta ei löydy yksimielisyyttä. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen raportin pitäisi toimia lähtökohtana hallituksen valmistelemalle teollisuuspoliittiselle strategialle, mutta raportista kuitenkin puuttuu kokoava ja eteenpäin katsova näkemys siitä, mitä teollisuuspolitiikalla Suomessa ylipäänsä tavoitellaan, taloustieteen professori Ari Hyytinen Hankenista kirjoittaa.
Mitä Suomen teollisuuspolitiikan pitäisi tavoitella?

3) Vuoden 2013 isyysvapaauudistuksen tarkoituksena oli saada isät ja äidit jakamaan vanhempainvapaat tasapuolisemmin ja tasoittaa miesten ja naisten välistä epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Ainakaan palkoissa mitattuna näin ei näytä käyneen. Uudistuksen jälkeen entistä suurempi joukko isiä on kuitenkin käyttänyt vapaata ja jäänyt lapsensa kanssa kotiin äidin palattua töihin. Tällä saattaa olla vaikutuksia, jotka näkyvät vasta myöhemmin, kirjoittaa erikoistutkija Lauro Carnicelli Laboresta.Eikö isien vapaiden uudistaminen lisännytkään tasa-arvoa?

4) Nykyistä osakeyhtiölakia on muutettu jo 26 kertaa, lähes aina EU:n sääntelyn takia. EU:n yhtiöoikeus on kuitenkin keskittynyt lähes pelkästään julkisiin yhtiöihin ja pörssiyhtiöihin. Tämän seurauksena yksityisten osakeyhtiöiden johdon ja omistajien on entistä vaikeampi ymmärtää, miten osakeyhtiölaki liittyy heidän toimintaansa. Olisiko Suomessa jo aika säätää pienyhtiölaki, kysyvät osuuskuntaoikeuden professori Jukka Mähönen ja kauppaoikeuden professori Seppo Villa Helsingin yliopistosta.
Olisiko Suomessa jo aika säätää pienyhtiölaki?

Talous & Yhteiskunta 1/2025 ilmestyy 7.3.