Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää Pohjois-Karjalassa

9.9.2026 Mediatiedote

Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosentilla. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei juuri keskipitkällä aikavälillä havaittu.

Laboren julkaisemassa tutkimuksessa tarkastellaan työperäisen maahanmuuton sääntelyn keventämisen vaikutuksia Pohjois-Karjalassa. Maakunnassa luovuttiin hetkellisesti saatavuusharkinnasta kaikissa ammateissa. Pohjois-Karjalassa EU:n ulkopuolisten työntekijöiden palkkaamista helpotettiin vuodesta 2019 alkaen vapauttamalla kasvava joukko ammatteja saatavuusharkinnasta. Vuonna 2021 vapautusta laajennettiin koskemaan kaikkia ammatteja, toisin kuin missään muualla Suomessa.

Tutkimuksessa arvioidaan Pohjois-Karjalan laajan muutoksen kausaalivaikutuksia maakunta-, kunta-, toimipaikka- ja yksilötasolla. Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja sekä ELY-keskusten julkisia työlupalinjauksia.

Saatavuusharkinnan poisto lisäsi EU:n ulkopuolisen työvoiman palkkaamista

Saatavuusharkinnan poistolla tarkoitetaan menettelyä, jossa yritykset Pohjois-Karjalassa saattoivat palkata EU:n ulkopuolisia työntekijöitä kaikkiin ammatteihin ilman, että työpaikkoja tarvitsi ensin tarjota kotimaisille työnhakijoille.

Tutkimuksessa pyritään arvioimaan, miten maahanmuuton alueellinen helpottaminen vaikuttaa alueen talouteen, yritysten toimintaan ja paikallisten työntekijöiden työmarkkina-asemaan. Kun saatavuusharkinta poistettiin Pohjois-Karjalassa, ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä kasvoi 14 prosentilla. Muuttajat asettuivat lähes yksinomaan kaupunkeihin, erityisesti Joensuun seudulle, ja työllistyivät pääosin matalapalkkaisiin suorittaviin ammatteihin. Alueella jo työskentelevien työmarkkinatulemiin ei tutkimuksessa havaita olevan vaikutuksia.

“Emme havainneet kielteisiä vaikutuksia paikallisten työntekijöiden ansioihin  tarkastellulla aikavälillä. Tulos poikkeaa aiemmasta tutkimuksestamme, jossa ammattikohtaiset saatavuusharkinnan lievennykset muualla Suomessa heikensivät samoissa ammateissa työskentelevien ansioita jonkin verran keskipitkällä aikavälillä. Ero viittaa siihen, että saatavuusharkinnan vapauttamisen työmarkkinavaikutukset saattavat vaihdella alueellisesti”, toteaa Laboren erikoistutkija Jeremias Nieminen. 

Onko saatavuusharkinnan poistosta aluepolitiikan keinoksi?

Syrjäisemmillä alueilla työikäinen väestö vähenee, eikä perinteisillä aluepolitiikan keinoilla, kuten tuilla ja investoinneilla, ole juuri onnistuttu kääntämään kehitystä. Maahanmuuton alueellinen helpottaminen voi tarjota yhden vaihtoehdon työvoiman saatavuuden parantamiseen. Sen vaikutuksista on kuitenkin ollut vähän uskottavaa syy-seuraustietoa.

Tutkimuksessa löydetään kuitenkin vain vähän näyttöä siitä, että saatavuusharkinnan poistolla olisi ollut merkittäviä vaikutuksia muihin maakunta- tai kuntatason taloudellista elinvoimaa kuvaaviin tulemiin. Tulosten perusteella maahanmuuton rajoitusten keventäminen voi lisätä ulkomaalaistaustaista työvoimaa ja vähentää työnantajien hallinnollista taakkaa. Se ei kuitenkaan yksin välttämättä synnytä keskipitkällä aikavälillä laajempia alueellisia vaikutuksia.

Taustatiedot

Tutkimus:

Kanninen, Ohto; Karhunen, Hannu; Kiviholma, Sanni; Nieminen, Jeremias, “Relaxing Immigration Restrictions in a Peripheral Region: Evidence from Finnish North Karelia”. Laboren työpapereita 365.

Tekijät:

Ohto Kanninen, johtava tutkija, Työn ja talouden tutkimus LABORE
Hannu Karhunen, tutkimusohjaaja, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Aalto-yliopisto
Sanni Kiviholma, erikoistutkija, Työn ja talouden tutkimus LABORE
Jeremias Nieminen, erikoistutkija, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Turun yliopisto 