Palkansaajatalouksien reaalitulot ovat kääntyneet kasvuun

11.9.2018 Ennustejulkaisut Esimerkkiperheet Syksy 2018 Miia Korhonen

Talouskehityksen ja politiikkamuutosten vaikutus esimerkkiperheiden ostovoimaan

Työssäkäyvien esimerkkiperheiden ostovoiman kasvu kiihtyy tänä ja ensi vuonna
Etuustuloja saavan yksinhuoltajaperheen ostovoiman kasvu kuitenkin hidastuu
Muiden etuustuloja ja/tai tulonsiirtoja saavien perheiden ostovoiman kehitys heikkenee
Omistusasujien ostovoimaa on suojannut omistusasumisen kustannusten nousu merkittävästi vuokria hitaammin

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan, kuinka ansiotulojen, tulonsiirtojen sekä verojen ja veronluonteisten maksujen kehitys vaikuttaa erilaisten esimerkkiperheiden ostovoimaan. Laskelmissa on huomioitu kaavaillut ja toteutuneet muutokset verotukseen, sosiaalivakuutusmaksuihin sekä sosiaaliturvaan. Lisäksi esimerkkiperhelaskelmissa huomioidaan asuntolainan hoitokulujen, vuokrien ja ay-jäsenmaksujen vaikutukset saatuihin tulonsiirtoihin sekä verovähennyksiin.

Kullekin esimerkkiperheelle on laskettu myös kotitalouskohtaiset kulutuskorit, mikä mahdollistaa esimerkkiperheiden kohtaamien erisuuruisten inflaatiovauhtien vaikutuksen huomioimisen laskettaessa perheiden ostovoiman kehitystä. Tässä ennusteessa olevat esimerkkiperhelaskelmat kattavat vuodet 2012–2019. Kaikki laskelmien kannalta oleelliset luvut on esitetty tämän tekstin liitetaulukoissa.

Esimerkkiperheiden valinnassa on pyritty kuvaamaan monipuolisesti suomalaisia kotitalouksia. Kotitalouksista neljä edustaa erilaisia palkansaajaperheitä, ja loput kolme kotitaloutta edustavat erilaisia etuudensaajia. Palkansaajakotitaloudet eroavat toisistaan tulo- ja koulutustason, perherakenteen ja asumismuodon osalta. Laskelmissa palkansaajat edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia.

Etuudensaajien talouksissa yksittäisen perheen tulokehitys poikkeaa keskimääräisestä tulokehityksestä

Etuudensaajien kotitaloudet koostuvat eläkeläispariskunnan kotitaloudesta, ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän kotitaloudesta sekä työmarkkinatukea saavan työttömän kotitaloudesta. Ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän päivärahan perusteena oleva vakuutuspalkka perustuu vuosina 2013–2017 tilastoituun ammattikohtaiseen mediaanituloon sekä vuosina 2018–2019 palkansaajakotitalouksien tavoin PT:n ennustamaan ansiotasoindeksin muutokseen.

Tehtäessä laskelmia ansiosidonnaista päivärahaa saavalle työttömälle on huomioitava, että ansiosidonnaista päivärahaa voidaan maksaa korkeintaan 400 työttömyyspäivältä, mikä vastaa noin puolentoista vuoden mittaista työttömyysjaksoa. Ansiopäivärahan enimmäismäärän täytyttyä työttömälle voidaan maksaa työmarkkinatukea, jolle ei ole määritelty enimmäiskestoa. Lisäksi on huomioitava, että ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva vakuutuspalkka eli viimeinen palkka pysyy yksittäisen työttömän kohdalla vakiona vuosien välillä silloin, kun työttömyysjakso ulottuu eri vuosille. Vuosittain vaihtuvaan mediaanituloon perustuvan vakuutuspalkan kehitys ja siitä lasketut tunnusluvut kuvaavat tällöin tarkasteluvuotena keskimääräistä ansiosidonnaiselle päivärahalle jäänyttä työtöntä. Esimerkkiperhekuvausta vastaavan keskimääräisen ansiosidonnaisen työttömän tarkasteluun on tehty laskelmia vuosille 2013–2019. Ne eivät sovellu yksittäisen kotitalouden tulovirran pitkän aikavälin seuraamiseen, koska edustava jäsen vaihtuu vuosittaisen mediaanin mukaisesti.

Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavan yksittäisen työttömän kehityksen tarkastelu vaatii vakuutuspalkan kiinnittämistä koko ansiosidonnaisen työttömyyden ajaksi sen vuoden tasolle, jona hän on jäänyt työttömäksi. Yksilötason tarkasteluun on tehty laskelmia siten, että ansiosidonnaisen työttömän vakuutuspalkka on kiinnitetty vuoden 2017 tasolle, ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on vuoden 2017 palkan perusteella laskettu vuosille 2018 ja 2019.

Vastaavasti eläkeläispariskunnan työeläkettä saavan henkilön tulokehityksen seuranta vaatii poikkeamista väestötason keskimääräisen työeläkkeen seuraamisesta. Eläkeläispariskunnan työeläkettä saavan puolison työeläkkeen määrä perustuu Kelan tilastojen viimeisimmän vuoden eli vuoden 2017 keskimääräiseen työeläkkeeseen. Muiden vuosien osalta työeläkettä on korjattu työeläkeindeksin toteutuneen (2013–2016) sekä ennustetun (2018–2019) muutoksen mukaisesti. Mikäli laskelmissa käytettäisiin kunkin vuoden toteutunutta keskimääräistä työeläkettä, se antaisi liian myönteisen kuvan työeläkkeiden kehityksestä. Keskimääräiset työeläkkeet kasvavat tyypillisesti nopeammin kuin jo maksussa olevat työeläkkeet, sillä uudet eläkkeensaajat saavat keskimäärin vanhoja eläkkeensaajia korkeampaa työeläkettä.

Laskelmat eläkeläispariskunnan tulokehityksestä on tehty vain työeläkeindeksillä korjattua työeläkettä käyttäen. Toisin kuin ansiosidonnaisen työttömän laskelmissa, eläkeläispariskunnan laskelmat sallivat pitkän aikavälin tarkastelun yhdelle yksittäiselle esimerkkipariskunnalle. Vastaavasti muiden perhetyyppien kohdalla ei ole merkitystä sillä, mielletäänkö esimerkkiperheiden edustavan yhtä yksittäistä perhettä, jonka kehitystä seurataan vuosittain, vai jotakin keskimääräistä kyseisen esimerkkiperheen kuvauksen tarkasteluvuonna täyttävää perhettä.

Asuminen ja kulutuskorit

Seitsemästä esimerkkiperheestä kolme asuu omistusasunnossa ja neljä vuokralla. Yhdellä omistusasujaperheellä on asuntolainaa ja kahdella muulla omistusasujaperheellä velaton asunto. Asuntolainan korko perustuu tätä vuotta edeltävien vuosien osalta Suomen Pankin koko asuntolainakannan keskikorkojen tilastoihin. Vuosien 2018–2019 asuntolainan korko perustuu PT:n omiin ennusteisiin. Omistusasuntojen yhtiövastikkeiden oletetaan kasvavan 1,2 prosenttia kumpanakin ennustevuonna. Neljästä vuokralla asuvasta kotitaloudesta kaksi saa asumistukea, johon vaikuttaa osittain myös kotitalouden vuokran suuruus. Vuokrien kasvuksi oletetaan 1,9 prosenttia kumpanakin ennustevuonna.

Perheiden on vertailtavuuden vuoksi oletettu asuvan samalla paikkakunnalla, joksi on valittu Helsinki. Asuinkunta on pyritty ottamaan aiempaa paremmin huomioon määritettäessä perheiden asumiskustannuksia. Omistusasujilla yhtiövastikkeiden suuruuksia on arvioitu pääkaupunkiseudun yhtiövastiketilastojen perusteella, kun taas vuokra-asujien vuokrat vastaavat Helsingin neliövuokria. Yhtiövastike- ja vuokratiedot on koottu Tilastokeskuksen taulukoista. Vastaavasti osa edunsaajien etuuksista määräytyy kuntaryhmän (Helsinki) perusteella.

Kullekin kotitaloudelle on laskettu kotitalouskohtainen hyödykekorin hintakehitys. Nämä inflaatiolaskelmat perustuvat kotitalouksien erilaisiin kulutuskorien rakenteisiin sekä korit muodostavien hyödykeryhmien toisistaan poikkeaviin inflaatioihin. Kotitalouskohtaiset kulutuskorit on muodostettu Tilastokeskuksen vuosien 2012 ja 2016 kulutustutkimusten perusteella. Tutkimuksista jälkimmäinen on tuorein. Esimerkkiperhekohtaiset kulutuskorit vuosille 2012–2019 on laskettu kahdesta kulutustutkimuksesta saatujen kulutuskorien painotettuna keskiarvona. Kulutuskorien hyödykeryhmäkohtaiset inflaatiot on aiempien vuosien osalta saatu Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi -tilastoista, kun taas vuosien 2018 ja 2019 tiedot perustuvat PT:n hyödykeryhmäkohtaisiin inflaatioennusteisiin.

Kaikkien esimerkkiperheiden kohdalla on lisäksi oletettu, että he ovat maksaneet TV-maksua ennen Yle-veron voimaanastumista vuonna 2013. TV-maksu on sisällytetty perheiden veroihin ja veronluonteisiin maksuihin vuonna 2012. Näin Yle-veroa edeltävä vuosi 2012 on vertailukelpoinen myöhempiin vuosiin nähden, jolloin TV-maksu korvattiin Yle-verolla.

Ansiotulojen, verojen ja tulonsiirtojen muutokset

Vuosien 2013–2017 palkat on saatu Tilastokeskuksen kuukausipalkkatilastoista, ja niitä on korjattu ylöspäin lomarahojen ja tulospalkkioiden huomioon ottamiseksi. Bruttopalkkojen oletetaan nousevan PT:n ennustaman ansiotasoindeksin mukaisesti vuosina 2018 ja 2019. Ennuste vuoden 2018 ansiotasoindeksin nousuksi on 1,9 prosenttia. Vuoden 2019 ansiotasoindeksille ennustetaan 2,5 prosentin kasvua.

Vuodelle 2018 tehtiin veroihin ja tulonsiirtoihin lukuisia esimerkkiperheitä koskevia muutoksia. Muun muassa eläkevakuutusmaksu nousi 6,15 prosentista 6,35 prosenttiin. Yli 53-vuotiaiden korotettua työntekijän eläkevakuutusmaksua nostettiin 7,65 prosentista 7,85 prosenttiin. Myös työntekijän työttömyysvakuutusmaksuun tuli vuonna 2018 korotus. Tuista muun muassa täyden kansaneläkkeen, vammaistuen, lapsen hoitotuen ja leskeneläkkeen indeksit jäädytettiin vuoden 2017 tasolle, eikä niiden odoteta nousevan ensi vuonnakaan. Väliaikaiseksi säädetty tuloverotuksen lapsivähennys poistettiin vuoden 2018 alusta, mikä kiristi lapsiperheiden verotusta muihin verrattuna.

Maksujen korotuksia kompensoitiin muun muassa keventämällä sairaspäivärahamaksua vuoden 2017 1,58 prosentista vuoden 2018 1,53 prosenttiin. Keskimääräinen kunnallisvero laski puolestaan 19,86 prosenttiin, jolla tasolla sen oletetaan säilyvän myös ensi vuonna. Yksinhuoltajan lapsilisää puolestaan korotettiin noin viidellä eurolla. Valtion tuloveroasteikossa kaikkia marginaaliveroasteita laskettiin 0,25 prosenttiyksikköä, mikä kevensi jokseenkin tasaisesti eri tuloluokkien verotusta. Yle-veron 14 000 euron vuositulorajan astuminen voimaan puolestaan vapautti pienituloisimpien verotaakkaa, mitä rahoitettiin nostamalla Yle-veron suuruutta 0,68 prosentista 2,5 prosenttiin ja nostamalla veron ylärajaa 143 eurosta 163 euroon.

Merkittävä muutos oli vuoden 2018 alusta voimaan tullut aktiivimalli, joka koskee työttömiä, jotka saavat joko työmarkkinatukea tai ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Aktiivimallin mukaisesti työttömyysetuuden täysimääräinen taso edellyttää aktiivisuusehdon täyttymistä kullakin 65 maksupäivän (noin kolmen kuukauden) tarkastelujaksolla. Aktiivisuusehdon täyttymiseksi työttömän on tehtävä vähintään 18 tuntia TES:n mukaista palkkatyötä, ansaittava yritystoiminnasta vähintään 241 euroa tai osallistuttava vähintään viideksi päiväksi (pääsääntöisesti) TE-toimiston työllistämistä edistäviin palveluihin. Jos työtön ei onnistu täyttämään aktiivisuusehtoa, työttömyysetuutta lasketaan 4,65 prosenttia ja pidetään madalletulla tasolla siihen asti, kunnes aktiivisuusehto täyttyy.

Esimerkkiperhelaskelmia tehdessä on oletettu, että työttömät täyttävät aktiivisuusehdon osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin. Tällä tavoin heidän tulokehityksensä vuosien välillä heijastaa vain heille maksettujen etuuksien kehittymistä. Toisin sanoen ansiotasoindeksin muutokset eivät vaikuta esimerkkiperhelaskelmissa työttömien kotitalouksien tuloihin tai veroihin.

Vuoden 2019 verojen ja tulonsiirtojen kehitystä voidaan arvioida elokuun budjettiriihen päätösten mukaisesti. Hallituksen ensi vuoden budjetissa työntekijän työttömyysvakuutusmaksu lasketaan 1,51 prosenttiin. Työntekijän eläkevakuutusmaksua kiristetään 6,75 prosenttiin ja korotettua työntekijän eläkevakuutusmaksua 8,25 prosenttiin. Sairaspäivärahamaksu laskee 1,5 prosenttiin. Etuuksien oletetaan pysyvän jäädytettyinä, mutta takuueläkettä on nostettu kehysriihen päätöksen mukaisesti noin 9 eurolla.

Budjettiriihipäätöksen mukaan eläketulo-, työtulo- ja perusvähennykseen sekä valtion tuloveroasteikkoon tehdään kevennyksiä, joiden tarkoituksena on estää verotuksen kiristyminen vuonna 2019. Verovähennyksiin tehtävät korotukset keventävät ansiotuloverotusta 30–40 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkkiperhelaskelmissa on tehty vastaavat kevennykset ansiotulojen verotukseen. Lisäksi ansiotuloveroasteikon tulorajoihin on tehty indeksitarkistukset.

Perheiden käytettävissä olevien tulojen nimellinen kehitys

Käytettävissä olevilla tuloilla tarkoitetaan tuotannontekijätulojen ja saatujen tulonsiirtojen summaa, joista vähennetään maksettavat välittömät verot ja veronluonteiset maksut. Seuraavassa tarkastellaan käytettävissä olevia nimellistuloja kahden vuosimuutoksia selventävän kuvion avulla.

Kuviossa 1 on esitetty käytettävissä olevien nimellistulojen prosentuaalinen kehitys eri perhetyypeillä keskimäärin. Keskeisenä viime vuosien trendinä voidaan havaita, että ainoastaan palkkatyöstä (ja lapsilisistä) tulonsa saavien ansioiden kehitys on ollut niukkaa. Lisäksi toimihenkilöperheellä julkisella sektorilla työskentelevälle äidille kohdentui julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, mikä hidasti toimihenkilöperheen tulojen kehitystä tarkastelujaksolla.

Kuvio 1. Käytettävissä olevien tulojen nimellinen muutos (%) 2013–2017, 2018 ja 2019

Vuodesta 2017 alkaen voimakkaasti kohentunut taloustilanne on vauhdittanut viime vuosien jähmeää ansiotasokehitystä. Lapsilisiä lukuun ottamatta pelkästään palkkatuloja saavien kotitalouksien käytettävissä olevien tulot kasvavatkin vuosina 2018 ja 2019 voimakkaammin kuin vuosina 2013–2017. Pelkästään palkkatuloja ja lapsilisää saavien kotitalouksien tulojen kasvu vuosina 2018 ja 2019 on myös voimakkaampaa kuin edunsaajakotitalouksien tulojen kasvu.

Budjettiriihen päätökset selittävät pitkälti erot perheiden nimellistulojen kehityksessä vuosina 2018 ja 2019. Määräaikaisena voimassa olleen lapsivähennyksen poistuminen merkitsi, että lapsiperheiden verotus kiristyi vuonna 2018 lievästi ja vaikutti siten hillitsevästi nimellistulojen kasvuun. Lisäksi vuonna 2019 voimaan astuva verovähennysten kasvattaminen joko alentaa perheiden verojen osuutta bruttotuloista tai ainakin hillitsee verojen osuuden kasvua. Tämä selittää esimerkkiperheiden nimellistulojen suhteellisen kasvun kiihtymisen vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2018. Poikkeuksena tähän ovat työmarkkinatukea saavan työttömän työttömyysetuudet, jotka kasvavat vuonna 2019 vaatimattomasti. Ansiosidonnaista päivärahaa saavan esimerkkiperheen keskimääräiset nimellistulot kasvavat vuonna 2019 samaa vauhtia yksinhuoltajaperheen tulokehityksen kanssa.

Edellä esiteltiin, että yksittäisen ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän etuuksien kehityksen seuranta vaatii vakuutuspalkan kiinnittämistä tasolle, joka vastaa työttömäksi jäämisen hetkeä. Kun oletetaan, että henkilö on jäänyt työttömäksi saatuaan palkkaa alansa vuoden 2017 mediaanipalkan (3005 €/kk) verran, niin ansiosidonnaisen päivärahan kehitys on hyvin pientä vuosina 2018 ja 2019. Vuonna 2018 käytettävissä olevat kuukausitulot kasvavat vain 0,1 prosenttia (2 euroa). Vuonna 2019 nimellistulojen kasvua selittää kunnallisverotuksen perusvähennyksen seitsemänkertaistuminen neljästäkymmenestä eurosta noin 280 euroon. Perusvähennyksen määrään tosin vaikuttaa vuositulon (tässä tapauksessa työttömyyskorvauksen) taso, minkä vuoksi vähennyksen määrä riippuu ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tasosta.

Kuvioon 2 on koottu perheiden nimellistulojen euromääräinen kehitys. Siinä erot perheiden välillä näyttäytyvät entistä selvemmin. Vuonna 2018 etuudensaajakotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat kullakin alle 25 euroa edellisvuoteen nähden, ja vuonna 2019 kasvu jatkuu vaatimattomana. Samalla esimerkiksi hyvätuloisen pariskunnan nimellistulot nousevat vuonna 2018 yli 100 euroa ja vuonna 2019 yli 200 euroa kuussa. Euromääräistä kehitystä tarkastellessa on kuitenkin huomioitava perheiden erilainen kokoonpano. Esimerkiksi toimihenkilö- ja työntekijäperheissä kasvaneen tulon jakaa neljä perheenjäsentä, kun taas työttömien perheissä tulot jäävät yhden henkilön käytettäväksi.

Kuvio 2. Käytettävissä olevien tulojen nimellinen muutos (€/kk) 2013–2017, 2018 ja 2019

Kotitalouskohtaiset inflaatiot

Kotitalouskohtaiset inflaatiot on laskettu hyödyntämällä vuosien 2012 ja 2016 kulutustutkimuksia, joista on laskettu eri hyödykeryhmien kulutuspainot kullekin esimerkkiperheelle. Kulutustottumukset poikkeavat eri esimerkkiperheiden välillä. Tästä syystä on luonnollista, että kun eri hyödykeryhmien hintakehitys on erilaista, niiden hintojen muutokset vaikuttavat eri perheisiin eri tavoin. Kotitalouskohtaisia inflaatioita laskettaessa on oletettu, että perheiden kulutustottumukset eivät ole muuttuneet vuoden 2016 jälkeen.

Kaikilla esimerkkiperheillä asumisen kustannukset ovat ylivoimaisesti suurin kulutusmenoerä. Tästä syystä hinnan muutokset asumiskustannusten eri erissä ovat keskeisin tekijä esimerkkiperheiden toisistaan poikkeavan inflaation selittäjänä. Tarkastelujaksolla asuntojen vuokrien nousu on ollut omistusasumisen kallistumista merkittävästi suurempaa. Vuosien 2012–2017 välillä asuntojen vuokrat nousivat keskimäärin 2,7 prosenttia vuosittain, kun taas omistusasumisen kustannukset – korkokustannukset pois lukien – alenivat vuosittain keskimäärin 0,63 prosenttia. Tämä käy ilmi kuviosta 3, jossa kolmen omistusasunnossa asuvan esimerkkiperheen kotitalouskohtaiset inflaatiot ovat pysyneet maltillisempina kuin vuokra-asujien inflaatiot.

Kuvio 3. Kotitalouskohtaiset inflaatiot 2013–2017, 2018 ja 2019

Vuokra- ja omistusasumisen inflaatioita verratessa on kuitenkin nostettava esiin se, että vuokra-asunnot ovat omistusasuntoihin verrattuna keskittyneet enemmän kaupunkeihin, joissa myös asuntojen hinnat ovat nousseet nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Esimerkkiperhelaskelmissa tätä ei ole huomioitu, vaan vuokra-asumisen ja omistusasumisen hintaindeksit on otettu annettuina.

Omistusasumisen kustannuksissa on huomioitu asuntovelan korkokustannukset omana eränään. Omistusasunnossa asuvan toimihenkilöperheen asumiskustannukset poikkeavat hyvätuloisen pariskunnan ja eläkeläispariskunnan asumiskustannuksista, koska toimihenkilöperhe on ainoa asuntovelallinen esimerkkiperhe. Koska tarkastelujaksolla korkomenoilla on ollut suuri vaikutus omistusasumisen hintaindeksiin, olisi harhaista antaa sen vaikuttaa sellaisten kotitalouksien inflaatioon, joilla ei ole ollenkaan asuntovelkaa. Tarkastelujaksolla asuntolainojen koko kannan keskikorot ovat laskeneet vuoden 2012 reilusta kahdesta prosentista vuoden 2017 1,04 prosenttiin. Näin suuri muutos heilauttaa koko omistusasumisen hintaindeksiä, mutta olisi väärin olettaa, että esimerkkimme mukainen hyvätuloinen pariskunta tai eläkeläispariskunta hyötyisi tästä alemman inflaation muodossa, sillä heillä ei oleteta olevan ollenkaan asuntovelkaa.

Vuosina 2018 ja 2019 asuntolainojen koron oletetaan olevan yhden prosentin tasolla. Tämän vuoksi toimihenkilöperheen inflaatio pysyy varsin matalana.

Vuonna 2018 omistusasujien inflaatiot ovat vuokra-asujien inflaatioita merkittävästi matalammat, mutta erot tasoittuvat hieman vuonna 2019. Suurimmat kotitalouskohtaiset inflaatiot ovat työttömien kotitalouksilla, joissa vuokran osuus kokonaiskulutuksesta on lähes 40 prosenttia.

Perheiden reaalitulojen muutokset

Perheiden reaalitulojen muutokset saadaan vähentämällä käytettävissä olevien nimellistulojen prosentuaalisesta muutoksesta edellä esitelty kotitalouskohtainen inflaatio. Nimellistuloja tarkastellessa keskeinen vuosien 2013–2017 havainto on, että etuustulojen tai tulonsiirtojen (muidenkin kuin lapsilisien) varassa elävien käytettävissä olevat tulot kasvoivat suhteellisesti muita perheitä nopeammin. Sen sijaan palkansaajatalouksien tulokehitys oli vaatimatonta.

Eroja perheiden välillä saadaan tasattua hieman, kun nimellistulojen muutokseen yhdistetään perhekohtaiset inflaatiot. Tästä huolimatta etuuksia saavien yksinhuoltajaperheen, työmarkkinatukea saavan työttömän ja eläkeläispariskunnan reaalitulojen kasvu oli vuosina 2013–2017 voimakkaampaa kuin muilla perheillä. Heikoin reaalitulojen kehitys oli työntekijäperheellä, joka verrattuna hyvätuloiseen pariskuntaan ja toimihenkilöperheeseen kärsi nousseista vuokrista. Toimihenkilöperheen niukkaa reaalisten tulojen kehitystä sen sijaan kompensoi matala inflaatio.

Kuviosta 4 selviää, että tulokehitys muuttuu selkeästi vuosina 2018 ja 2019. Edunsaajaperheiden reaalitulot alenevat, ja yksinhuoltajaperhe on edunsaajakotitalouksista ainoa, jolla reaalitulojen muutos on positiivinen vuonna 2019. Erityisesti yksittäisen ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän – jolla vakuutuspalkka säilyy vakiona – käytettävissä olevat reaalitulot laskevat tänä ja ensi vuonna. Tämän selittävät niin asumistukien ja muiden etuusmenojen vaatimaton kehitys kuin edellä esitelty vuokrien hintaindeksin merkittävä kasvu.

Kuvio 4. Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2013–2017, 2018 ja 2019

Sen sijaan hyvätuloisella pariskunnalla sekä toimihenkilö- työntekijäperheillä käteen jäävä reaalitulo kasvaa kiihtyvää vauhtia vuosina 2018 ja 2019. Hyvätuloisen pariskunnan reaalitulot kasvavat molempina vuosina yli prosentin.

Perheiden ostovoiman kehitys 2012–2019

Kuviot 5–7 auttavat hahmottamaan perheiden ostovoiman pitkän aikavälin muutoksia. Näissä kuvioissa aiemmin tarkastelun alla olleiden lukujen kehitys on indeksoitu käyttäen vuotta 2012 perusvuotena. Vuoden 2016 alkuun on merkitty pystysuora viiva, jolla havainnollistetaan eri hallituskausien budjettien vaikutusta perheiden ostovoiman kehitykseen. Nykyhallitus aloitti toimintansa vuonna 2015, ja ensimmäinen sen laatima budjetti astui voimaan 2016.

Hyvätuloisilla ja toimihenkilöperheellä käytettävissä oleva tulo kasvoi edellisenä hallituskautena yhden prosentin vuodesta 2012 vuoteen 2016 mennessä (kuvio 5). Samassa ajassa yksinhuoltajaperheellä ja työmarkkinatukea saavan työttömän käytettävissä olevien tulojen kasvu oli noin 13 prosenttia. Yksinhuoltajaperheen ja työmarkkinatukea saavan perheen nimellistulojen kasvu selittyy muun muassa asumistuen nopealla kasvulla.

Kuvio 5. Käytettävissä olevien tulojen nimellinen kehitys 2012–2019

Nykyisen hallituksen kaudella pelkästään palkkatuloja ja lapsilisää ansaitsevien kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen nimellisen kehityksen käyrät ovat lähteneet nousuun, kun taas edunsaajista yksinhuoltajan ja ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän nimellistulojen kehitys on hiipunut. Yksinhuoltajalla muutos selittyy ensisijaisesti asumistuen määrän muutoksilla. Vuodesta 2012 vuoteen 2016 yksinhuoltajaperheen saama asumistuki nousi noin sadasta eurosta lähes kolmeensataan euroon, kun taas vuoteen 2019 mennessä tuki laskenee noin 280 euroon.

Ansiosidonnaista päivärahaa saavalla työttömälle keskeisin selitys nimellistulojen vaatimattomaan kehitykseen ovat alakohtaiset syyt: konepajateollisuudessa, josta ansiosidonnaista työmarkkinatukea saava esimerkkikotitalous on jäänyt työttömäksi, palkkakehitys on ollut vuodesta 2016 eteenpäin varsin vaatimatonta. Käytettävissä olevien tulojen nimellinen kehitys ei siis ansiosidonnaisen tapauksessa välttämättä kuvaa realistisesti ansiosidonnaista päivärahaa ansaitsevien kotitalouksien tulokehitystä.

Kuvion 6 perhekohtaisista keskimääräisistä inflaatioista nähdään vuokra- ja omistusasujien välinen ero. Kaikilla vuokra-asujilla inflaatio on ollut tarkastelujaksolla omistusasujia voimakkaampaa. Aiemmin kuvatun omistusasumisen inflaation huomioimiseen tehdyn muutoksen jälkeen toimihenkilöperheen inflaation kehitysprofiili poikkeaa hiukan muista omistusasujista. Toimihenkilöperheen ostovoima on hyötynyt matalista koroista, mikä näkyy muita matalampana inflaationa. Pidemmällä aikavälillä pienetkin toistuvat erot inflaatiovauhdeissa voivat muodostaa merkittävän eron ostovoimassa. Siinä missä työttömien kulutuskori on keskimäärin kallistunut vuodesta 2012 vuoteen 2019 noin 10 prosenttia, toimihenkilöperheen kulutuskori maksaa vuonna 2019 yhtä paljon kuin vuonna 2012.

Kuvio 6. Kotitalouskohtaisten inflaatioiden kehitys 2012–2019

Erot asumismenojen hintakehityksessä eivät luonnollisestikaan selitä perhekohtaisten inflaatioiden eroja tyhjentävästi. Vuosien 2013–2017 aikana voimakkaasti hintojaan nostaneita kulueriä olivat muun muassa alkoholijuomat ja tupakka, terveys sekä ravintolat ja hotellit. Vuosina 2018 ja 2019 kotitalouskohtaiset inflaatiot puolestaan nousevat erityisesti niillä perheillä, joiden kulutuksesta menee suhteellisesti suuri osa elintarvikkeisiin ja/tai alkoholijuomiin ja tupakkaan. PT:n inflaatioennusteet kyseisille kuluerille ovat 2,0 ja 5,9 prosenttia vuosille 2018 ja 2019.

Kuvio 7. Käytettävissä olevien tulojen reaalinen kehitys 2012–2019

Reaalisten käytettävissä olevien tulojen tarkastelusta huomataan (kuvio 7), että korkeat inflaatiovauhdit tasoittavat jonkin verran suuria eroja nimellisten tulojen kehityksessä. Yksinhuoltajaperheen ja työmarkkinatukea saavan työttömän käteen jäävä reaalitulo on tarkastelujaksolla kasvanut prosentuaalisesti enemmän kuin kotitalouksilla, joiden tulot muodostuvat (lapsilisiä lukuun ottamatta) palkkatuloista. Omistusasumisen matala inflaatio nostaa reaalituloja asuntovelattomalla hyvätuloisella pariskunnalla ja eläkeläispariskunnalla viisi prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2019 mennessä. Toimihenkilöperheellä kasvu on hieman suurempi asuntolainojen korkojen merkittävästä alenemisesta johtuen.

Perheiden verotus

Laskelmien avulla voidaan tarkastella myös esimerkkiperheiden verotusta. Kuvioon 8 on koottu perheiden välittömien verojen ja veronluonteisten maksujen osuus bruttotuloista vuosina 2012–2019. Tarkemmat luvut perheiden verotuksesta esitetään liitteinä olevissa kotitalouskohtaisissa taulukoissa. Eniten ansaitsevien palkansaajatalouksien eli hyvätuloisen pariskunnan ja toimihenkilöperheen verotus kiristyi aina vuoteen 2016 asti eli siihen asti, kun nykyinen hallitus astui valtaan. Esimerkiksi hyvätuloisen pariskunnan verotus kiristyi tänä aikana 37,70 prosentista 38,72 prosenttiin bruttotuloista. Sen sijaan yksinhuoltajaperheen ja työmarkkinatukea saavan työttömän kotitalouden verojen osuus bruttotuloista keveni edellisellä hallituskaudella. Työmarkkinatukea saavalla työttömällä verojen osuus aleni vuodesta 2012 vuoteen 2016 jopa 3 prosenttiyksikköä.

Kuvio 8. Verojen ja veronluonteisten maksujen osuus bruttotuloista 2012–2019

Nykyisen hallituksen kaudella verojen osuus perheiden bruttotuloista on laskenut lievästi. Käytännössä kaikkien perheiden verotus on vuonna 2019 keveämpää kuin vuonna 2012. Tästä poikkeuksena on eläkeläispariskunta, jolla veroprosentti on säilynyt vakaana koko tarkasteluajanjakson.

Verojen osuus bruttotuloista nousee esimerkkitapauksissa työmarkkinatukea saavaa työtöntä lukuun ottamatta 0,1–0,45 prosenttiyksikköä vuonna 2018. Verotaakan lisäys on suurin pienipalkkaiselle yksinhuoltajaperheelle, jolla verojen osuus bruttotuloista nousee 19,30 prosentista 19,75 prosenttiin.

Vuonna 2019 veroprosenteissa on budjettiriihen tavoitteiden mukaisesti vain hyvin vähän muutoksia. Keskimääräinen muutos veroissa on 0,18 prosenttiyksikköä. Eniten verojen osuus pienenee työmarkkinatukea saavalla työttömällä, jolla se putoaa peräti 0,58 prosenttiyksikköä. Ero selittyy lähes yksinomaan kunnallisverotuksen perusvähennyksen kasvattamisesta. Pienimmän osuuden bruttotuloistaan veroina maksavat työmarkkinatukea saava työtön ja eläkeläispariskunta. Työntekijäperheellä verojen osuus on merkittävästä vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta vuonna 2019 lähes samalla tasolla kuin millä se oli vuonna 2012. Yksinhuoltajaperhee maksaa vuonna 2019 veroja 8 euroa enemmän kuin vuonna 2012.

Liite. Esimerkkiperheiden kuvaukset

Hyvätuloinen pariskunta

Hyvätuloisten perhe koostuu lapsettomasta pariskunnasta, jossa miehellä on ekonomin ja naisella oikeustieteilijän koulutus. Molemmat perheenjäsenet työskentelevät yksityisellä sektorilla. Vuonna 2018 mies saa palkkaa 7130 euroa ja nainen 5887 euroa kuussa. Pariskunnalla on velaton omistusasunto.

Toimihenkilöperhe, 2 lasta

Toimihenkilöperheeseen kuuluvat insinööri, sairaanhoitaja ja kaksi alaikäistä lasta. Insinööri-isä työskentelee yksityisellä sektorilla ja saa palkkaa 3938 euroa kuussa vuonna 2018. Kuntasektorilla työskentelevän sairaanhoitajaäidin kuukausitulot vuonna 2018 ovat 3150 euroa kuussa. Perheellä on omistusasunto ja 150 000 euroa asuntovelkaa.

Työntekijäperhe, 2 lasta

Työntekijäperheeseen kuuluvat kahden alaikäisen lapsen lisäksi yksityisellä sektorilla työskentelevät varastotyöntekijäisä ja kaupan myyjänä toimiva äiti. Heidän kuukausipalkkansa vuonna 2018 ovat 2509 euroa ja 2387 euroa kuussa. Perhe asuu vuokralla 80 neliön asunnossa.

Pienituloinen yksinhuoltajaperhe, 1 lapsi

Yksinhuoltajaperheeseen kuuluu yksityisellä sektorilla työskentelevä siivoojaäiti ja yksi alaikäinen lapsi. Vuonna 2018 äidin kuukausipalkka on 2105 euroa kuussa. Perhe asuu 60 neliön vuokra-asunnossa. Äidin ansiotulojen lisäksi perheelle maksetaan asumistukea ja elatustukea.

Yksinasuva työtön, työmarkkinatuki

Kotitaloudessa on yksi työmarkkina-, asumis- ja toimeentulotukea saava työtön. Hän asuu vuokralla 40 neliön kaksiossa.

Yksinasuva työtön, ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Kotitalouteen kuuluu konepajateollisuusalalta työttömäksi jäänyt mies. Hän saa entisen kuukausipalkkansa (3005 € vuonna 2017) perusteella maksettavaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Hän asuu vuokralla 40 neliön kaksiossa.

Eläkeläispariskunta

Kotitalous koostuu kahdesta eläkeläisestä, joista toinen saa vuonna 2017 keskimääräistä työeläkettä (2060 €/kk) ja toinen saa kansaneläkettä sekä takuueläkettä. He asuvat velattomassa omistusasunnossa.

Liitetaulukot

Esimerkkiperhelaskelmien oletukset