Ostovoima kasvuun synkän kauden jälkeen – sosiaalietuuksien leikkaukset jakavat kotitalouksia

Ostovoima kasvuun synkän kauden jälkeen – sosiaalietuuksien leikkaukset jakavat kotitalouksia

Syksyn talousennusteeseen liittyvissä esimerkkiperhelaskelmissa Työn ja talouden tutkimus LABORE (Labore) seuraa kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluonteisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Tänä vuonna raporttiin on lisätty täysin uusi esimerkkiperhe: yksinasuva korkeakoulutettu.

Bruttotulot

Ansiotulojen voimakas kasvu jatkuu vahvana viime vuoden tapaan. Oletamme, että laskelmien viiden palkansaajakotitalouden palkkatulot kasvavat keskimäärin 4,0 prosenttia vuonna 2024, 3,9 prosenttia vuonna 2025 ja 4,0 prosenttia vuonna 2026. Ansiotasoindeksin kasvun oletukset perustuvat Laboren tekemään syksyn 2024 talousennusteeseen.

Kansaneläkeindeksiin ja työeläkeindeksiin tehdään ansiotason kasvua suuremmat indeksikorotukset vuonna 2024. Tällä on positiivinen vaikutus etenkin eläkkeisiin, mutta myös joihinkin kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin, kuten toimeentulotukeen. Suurista indeksikorotuksista huolimatta monet kansaeläkeindeksiin sidotut etuudet on jäädytetty vuoden 2023 tasolle. Näitä ovat muun muassa työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja yleinen asumistuki. Lisäksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehdään porrastus 2.9.2024 alkaen. Vuosina 2025–2026 sekä työeläkeindeksin että kansaneläkeindeksin kehitys jää noin puoleen ennustetusta ansiotason kehityksestä.

Yleiseen asumistukeen ja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehdään useita muutoksia vuonna 2024. Näillä muutoksilla on lähtökohtaisesti negatiivinen vaikutus kyseisiä etuuksia saavien kotitalouksien tuloihin. Muutokset vaikuttavat etenkin yksinhuoltajaperheeseen ja ansiosidonnaista saavaan työttömään. Molemmilla perheillä tulojen kehitys on negatiivinen vuonna 2024. Kaikilla muilla perheillä tulojen kehitys on positiivinen ja jatkuu sellaisena koko tarkasteluajanjakson ajan.

Lapsilisiin tehdään useita korotuksia vuonna 2024. Yksi näistä on korotus yksinhuoltajakorotukseen. Tällä on vaikutus ainoastaan yksinhuoltajaperheeseen. Toinen lapsiin liittyvä korotus on työtulovähennykseen tehtävä lapsikorotus vuonna 2025. Lapsikorotus on 50 euron korotus vähennyksen enimmäismäärään jokaista lasta kohden. Korotuksen määrä on kaksinkertainen yksinhuoltajille. Työtulovähennyksen lapsikorotus vaikuttaa kaikkiin raporttimme lapsiperheisiin.

Käytettävissä olevat tulot

Kaikkien palkansaajakotitalouksien verotus kevenee tänä vuonna. Kyseiset veronkevennykset ovat 0,5–0,7 prosenttiyksikköä riippuen esimerkkiperheestä. Ensi vuonna perheiden välillä on kuitenkin enemmän hajontaa: osalla palkansaajista verotus kiristyy ja osalla kevenee. Verotus kiristyy vuonna 2025 hyvätuloisella perheellä, toimihenkilöperheellä ja yksinasuvalla. Veroaste puolestaan laskee työntekijä- ja yksinhuoltajaperheellä. Erot johtuvat verotukseen tehtävistä muutoksista; esimerkiksi ansiotulovähennyksen korvaaminen työtulovähennyksellä suosii pieni- ja keskituloisia. Lisäksi työtulovähennykseen tehdään noin 100 miljoonan euron korotus suosien juuri pieni- ja keskituloisia. Muutoksia tehdään myös eläkkeiden verotukseen eläketulovähennyksen leikkauksen myötä, mikä nostaa noin 2 500–4 000 euroa eläkettä saavien eläkeverotusta. Tällä on vain pieni vaikutus esimerkkimme eläkeläispariskuntaan.

Vuosina 2024–2026 käytettävissä olevat nimelliset tulot kasvavat prosentuaalisesti eniten työntekijäperheellä. Lähes yhtä vahvasti käytettävissä olevat tulot kehittyvät myös muilla palkansaajaperheillä, yksinhuoltajaperhettä lukuun ottamatta. Heikoin tilanne on ansio­sidonnaista saavalla työttömällä, jonka nimelliset tulot laskevat jopa kymmenen prosenttia vuonna 2025. Tämä on seurausta ansiopäivärahan porrastuksesta, joka astui voimaan 2.9.2024. Tilanne on hankala myös yksinhuoltajaperheelle, sillä yleisen asumistuen leikkaus pudottaa perheen tuloja 3,7 prosenttia vuonna 2024.

Pidemmän aikavälin 2015–2026 tarkastelussa toimihenkilö- sekä työntekijäperheen käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet prosentuaalisesti eniten. Heikoin kehitys on ollut ansiosidonnaista saavalla työttömällä; ansiopäivärahan porrastus tiputtaa kyseisen esimerkin muiden esimerkkiperheiden kehityksestä.

Perhekohtaiset kulutuskorit ja inflaatio

Perheille on laskettu kulutustutkimuksen perusteella niille ominaiset kulutuskorit, joiden hintakehitys kuvaa perheiden kohtaamaa inflaatiovauhtia. Vielä viime vuonna perheet voitiin jakaa käytännössä kahteen eri ryhmään niiden koetun inflaation perusteella: asunnon omistajiin ja asunnon vuokraajiin. Tällöin omistusasumisen kustannusten ja korkojen nousu oli merkittävästi vuokrien nousua suurempaa. Vuonna 2024 näiden perheiden välinen ero on tasaantunut lähes kokonaan. Kun omistusasujien inflaatioprosentit vaihtelevat 2,3–3,4 prosentin välillä, asunnon vuokraajien kokemat inflaatiot ovat 1,9–2,0 prosentin välillä. Seuraavina vuosina tilanne kääntyy päinvastoin: omistusasujien kokema inflaatio alittaa vuokralla asuvien inflaation vuosina 2025–2026.

Kun tarkastellaan inflaation kehitystä pidemmällä aikavälillä eli vuosina 2015–2026, suurimman inflaation kokee yksinasuva korkeakoulutettu. Inflaatio tämän esimerkin kulutuskorille tuona ajanjaksona on yli 34 prosenttia. Toisena on toimihenkilöperhe, jonka kulutuskorin hinnat ovat nousseet 32,7 prosenttia. Molempia perheitä yhdistää omistusasuminen ja asuntovelka. Vuosina 2022–2023 moninkertaisesti kasvaneilla koroilla onkin merkittävä vaikutus näiden perheiden pitkän aikavälin inflaatioon.

Hitain pitkän aikavälin inflaatiovauhti on yksinhuoltajaperheellä. Vuokra-asumisen maltillinen kallistuminen viime vuosien aikana on säästänyt vuokralla asujat suuremmalta asumiskustannusten nousulta. Käänne voi olla kuitenkin edessä, sillä jo ensi vuonna vuokrien kasvun pitäisi olla omistusasumisen kustannusten kehitystä nopeampaa.

Ostovoima

Käytettävissä olevat tulot ja perhekohtaisten kulutuskorien hintakehitykset määräävät yhdessä perheiden ostovoiman eli reaaliset käytettävissä olevat tulot. Kahden negatiivisen vuoden jälkeen ostovoima kääntyy kasvu-uralle suurimmalla osalla perheistä vuonna 2024. Poikkeukset ovat yksinhuoltajaperhe ja ansiosidonnaista saava työtön. Näihin perheisiin kohdistuvat leikkaukset ovat sen verran suuria, että ostovoiman kehitys säilyy negatiivisena tänä ja ensi vuonna.

Ostovoima kehittyy vuoteen 2026 mennessä parhaiten työntekijäperheellä. Lähes yhtä vahvaa kehitys on toimihenkilöperheellä, hyvätuloisella perheellä ja yksinasuvalla. Kaikki edellä mainitut perheet ovat palkansaajaperheitä ilman suurempia tulonsiirtoja. Heikoiten ostovoima kehittyy ansiosidonnaista saavalla työttömällä, sillä ansiopäivärahan porrastus heikentää merkittävästi reaalisia käytettävissä olevia tuloja edellisiin vuosiin verrattuna.

Myös pidemmällä aikavälillä katsottuna työntekijäperheen ostovoiman kehitys on ollut esimerkkiperheistämme paras. Seuraavaksi eniten suotuisasta kehityksestä ovat hyötyneet työmarkkinatukea saava työtön ja eläkeläispariskunta. Näillä kaikilla kolmella perheellä ostovoima on vuonna 2026 korkeammalla kuin vuonna 2015. Lopuilla viidellä perheellä ostovoima on kokonaisuudessaan 12 vuoden aikana heikentynyt. Tämä kertoo varsin karua kieltä suomalaisten ostovoiman kehityksestä viimeisen reilun kymmenen vuoden osalta. Negatiivinen ostovoiman kehitys koskettaakin varsin laajaa ja kirjavaa joukkoa: mukana on sekä omistusasujia hyvätuloisistakin palkkatöistä että etuuden saajia, kuten ansio­sidonnaista saava työtön ja yleistä asumistukea saava yksinhuoltaja. Heikko ostovoiman kehitys johtuu kuitenkin näillä ääripäillä eri syistä: palkansaajien ostovoimaa on heikentänyt etenkin nopea inflaatio, kun taas etuuden saajilla tilannetta ovat pahentaneet etuuksiin tehdyt leikkaukset.

Ostovoiman muutos 2015–2023 (keskimäärin), 2024, 2025 ja 2026

Käytettävissä olevien tulojen nimellinen kehitys 2015–2026

Ostovoiman kehitys 2015–2026

Oletukset talouspolitiikasta

• Tuloveroasteikkoon tehdään oletettua palkkakehitystä vastaavat indeksitarkastukset lukuun ottamatta tuloveroasteikon kahta ylintä porrasta.
• Vuonna 2025 työtulovähennystä korotetaan työn verotuksen keventämiseksi 100 miljoonalla eurolla. Työtulovähennykseen tehdään myös palkkakehitystä vastaavat indeksitarkistukset. Lisäksi ansiotulovähennys poistetaan ja se korvataan täysimääräisesti työtulovähennyksellä.
• Työtulovähennykseen lisätään myös lapsikorotus. Korotuksen suuruus on 50 euroa jokaisesta lapsesta; yksinhuoltajalle korotus toteutetaan kaksinkertaisena.
• Kahden ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosentit muuttuvat 0,25 prosenttiyksiköllä vuonna 2025: toiseksi ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosentti on jatkossa 41,75 ja ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosentti on 44,25.
• Keskimääräinen kunnallisveroprosentti pysyy 7,46 prosentissa vuosina 2025 ja 2026.
• Työttömyysvakuutusmaksu työntekijälle laskee 0,2 prosenttiyksikköä 0,59 prosenttiin vuonna 2025. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu laskee 0,18 prosenttiyksikköä (0,83 %-yks. vuonna 2025), kun taas sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu nousee 0,56 prosenttiyksikköä (1,07 %-yks. vuonna 2025).
• Työeläkeindeksi nousee 2,3 prosenttia sekä vuonna 2025 että vuonna 2026.
• Kansaneläkeindeksi nousee 1,9 prosenttia sekä vuonna 2025 että vuonna 2026. Kansaneläkeindeksiin sidotut eläkkeet ja toimeentulotuki tarkastetaan indeksin mukaisesti vuosina 2025 ja 2026. Yleisen asumistuen, työmarkkinatuen ja peruspäivärahan indeksijäädytykset jatkuvat vuosina 2025–2026.
• Ansiopäivärahan porrastus kohdentuu vasta vuoden 2025 alussa työttömäksi jääneeseen.
• Vuonna 2025 eläketulovähennykseen tehdään leikkaus 150 miljoonalla eurolla.
• Kotitalousvähennys supistuu 100 miljoonalla eurolla vuonna 2025. Enimmäismäärä laskee 2 250 eurosta 1 600 euroon. Myös vähennysprosentit laskevat sekä työkorvauksen (-15 %-yks.) että palkkojen (-2 %-yks.) osalta. Samalla omavastuu nousee 100 eurosta 150 euroon.

Hyvätuloisen perheen ostovoima
palautuu nousu-uralle kahden heikon vuoden jälkeen

Kuva: Dmitriy Frantsev, Unsplash.

EETU EKONOMI JA OUTI OIKEUSTIETEILIJÄ

Eetu Ekonomi ja Outi Oikeustieteilijä työskentelevät molemmat yksityisellä sektorilla: Eetu analyytikkona vakuutusalan yrityksessä ja Outi lakimiehenä suomalaisessa teollisuusyrityksessä. Vuonna 2024 Eetu Ekonomin kuukausitulot ovat 7 920 euroa ja Outi Oikeustieteilijän kuukausitulot ovat 6 738 euroa. Pariskunnalla ei ole lapsia ja he asuvat velattomassa 80 m² omistusasunnossa.

Palkansaajaperheiden ansiotulojen ennustetaan kasvavan 4,0 prosenttia vuonna 2024, 3,9 prosenttia vuonna 2025 ja 4,0 prosenttia vuonna 2026. Tämä oletus kasvattaa hyvätuloisen perheen käytettävissä olevia nimellistuloja vuosina 2024–2026. Veroaste puolestaan kiristyy hyvätuloisella perheellä noin 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2025. Tähän vaikuttavat voimaan tulevat verotuksen muutokset, jotka suosivat etenkin pieni- ja keskituloisia.

Hyvätuloisen perheen ostovoiman kehitys kääntyy positiiviseksi kahden negatiivisen vuoden jälkeen. Ostovoiman kasvu on vuonna 2024 2,4 prosenttia ja säilyy noin kahden prosentin paikkeilla vuosina 2025–2026. Hyvätuloisten tilannetta helpottaa etenkin omistusasumisen, elintarvikkeiden ja palveluiden inflaation tuntuva hidastuminen. Perheen kokema inflaatio on 2,5 prosenttia vuonna 2024 ja laskee 1,5–1,6 prosenttiin vuosina 2025–2026.

Hyvätuloisen perheen tulokehitys 2015–2023 (keskimäärin), 2024, 2025 ja 2026

Ostovoiman muutos 2015–2023 (keskimäärin), 2024, 2025 ja 2026

Talousympäristö

• Perheen palkkatulot kasvavat 4,0 prosenttia vuonna 2024, 3,9 prosenttia vuonna 2025 ja 4,0 prosenttia vuonna 2026.
• Inflaatio hidastuu tuntuvasti vuosien 2022–2023 luvuista. Tämä on seurausta muun muassa omistusasumisen, elintarvikkeiden ja palveluiden inflaation hidastumisesta.

Politiikkatoimenpiteet

• Tuloveroasteikkoon tehdään oletettua palkkakehitystä vastaavat inflaatiotarkastukset.
• Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,46 prosenttia vuonna 2024.
• Solidaarisuusveron (kahden prosenttiyksikön korotus veroasteikossa) raja siirretään 150 000 euroon vuonna 2024.
• Etenkin pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään 100 miljoonalla eurolla työtulovähennystä korottamalla vuonna 2025.
• Toiseksi ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennetaan 0,25 prosenttiyksiköllä ja ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia korotetaan 0,25 prosenttiyksiköllä vuonna 2025.

Korkojen nousun taittuminen tuo
helpotusta toimihenkilöperheelle

Kuva: Getty Images, Unsplash..

IIRO INSINÖÖRI JA SALLA SAIRAANHOITAJA

Iiro Insinöörin ja Salla Sairaanhoitajan perheeseen kuuluu pariskunnan lisäksi kaksi kouluikäistä lasta. Iiro työskentelee yksityisellä sektorilla teknologia-alan yrityksessä. Salla työskentelee sairaanhoitajana kuntasektorilla. Vuonna 2024 Iiron kuukausitulot ovat 4 982 euroa ja Sallan kuukausitulot ovat 3 715 euroa kuukaudessa. Perhe asuu 80 m² omistusasunnossa, josta heillä on 150 000 euroa asuntovelkaa.

Ansiotulojen rivakka positiivinen kehitys kasvattaa toimihenkilöperheen käytettävissä olevia tuloja. Vaikka perheen verotus kevenee vuonna 2024, se kiristyy aavistuksen vuonna 2025. Helpotusta vuodelle 2025 tuo kuitenkin työtulovähennykseen tehtävä lapsikorotus: vähennyksen enimmäismäärään tulee 50 euron lisäys jokaista lasta kohden. Perheen ainoat saatavat tulonsiirrot ovat kahden lapsen lapsilisät.

Kahden vuoden todella nopean inflaatiojakson jälkeen toimihenkilöperheen kokema inflaatio hidastuu tuntuvasti vuonna 2024. Tähän syynä on tuotteiden ja palveluiden inflaation hidastuminen ja etenkin korkojen hidastunut kasvu. Kun inflaatiovauhti toimihenkilöperheellä oli 13,0 prosenttia vuonna 2023, se on enää 2,7 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2025 toimihenkilöperheen kokema inflaatio on jo kaikista perheistä hitain. Inflaation hidastumisen myötä toimihenkilöperheen ostovoiman kehitys kääntyy positiiviseksi vuosina 2024–2026. Tämä on toki hieman laiha lohtu, sillä ostovoima ei palaa vuoden 2021 tasolle edes vuonna 2026. Vuosina 2022–2023 romahtanut ostovoima jätti näin ollen pysyvän arven toimihenkilöperheen ostovoiman kehitykseen.

Toimihenkilöperheen tulokehitys 2015–2023 (keskimäärin), 2024, 2025 ja 2026

Ostovoiman muutos 2015–2023 (keskimäärin), 2024, 2025 ja 2026

Talousympäristö

• Perheen palkkatulot kasvavat 4,0 prosenttia vuonna 2024, 3,9 prosenttia vuonna 2025 ja 4,0 prosenttia vuonna 2026.
• Inflaatio hidastuu merkittävästi vuosien 2022–2023 luvuista. Tämä on seurausta muun muassa omistusasumisen, elintarvikkeiden ja palveluiden inflaation hidastumisesta.
• Asuntolainojen keskikorko kääntyy laskuun vuonna 2025.

Politiikkatoimenpiteet

• Tuloveroasteikkoon tehdään oletettua palkkakehitystä vastaavat inflaatiotarkastukset.
• Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,46 prosenttia vuonna 2024.
• Etenkin pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään 100 miljoonalla eurolla työtulovähennystä korottamalla vuonna 2025.
• Työtulovähennykseen lisätään 50 euron lapsikorotus jokaista lasta kohden vuonna 2025.

Työntekijäperheen ostovoima kehittyy esimerkkiperheistä parhaiten

Kuva: Yan Krukau, Pexels.

VILLE VARASTOTYÖNTEKIJÄ JA MAIJA MYYJÄ

Ville Varastotyöntekijän ja Maija Myyjän perheeseen kuuluu kaksi alle kouluikäistä lasta. Perheen molemmat vanhemmat työskentelevät yksityisellä sektorilla: Ville maahantuontiyrityksen varastossa ja Maija eläinkaupan myyjänä. Vuonna 2024 Villen kuukausitulot ovat 3 003 euroa ja Maijan kuukausitulot ovat 2 781 euroa. Perhe asuu 80 m² vuokra-asunnossa.

Myös työntekijäperhe hyötyy ansiotulojen nopeasta kasvusta vuosina 2024–2026. Kasvavien tulojen lisäksi perheen veroaste pienenee vuonna 2024 ja 2025. Nämä ovat seurausta veronkevennyksistä, joiden pääpaino on etenkin pieni- ja keskituloisissa. Perheen ainoat saamat tulonsiirrot ovat kahden lapsen lapsilisät.

Työntekijäperheen ostovoiman kehitys kääntyy kasvuun useimpien perheiden tapaan vuonna 2024. Perhekohtainen inflaatiovauhti on kaikista perheistä hitainta juuri työntekijäperheellä vuonna 2024. Tähän yhtenä selityksenä on etenkin vuokrien omistusasumista hitaampi inflaatiovauhti vuonna 2024. Ensi vuodesta alkaen vuokrien inflaatio kuitenkin ohittaa omistusasumisen inflaa­tion. Kun tarkastellaan ostovoiman kehitystä pidemmällä aikavälillä (2015–2026), selviytyy työntekijäperhe kaikista esimerkkiperheistämme parhaiten viime vuosien ostovoiman romahduksesta.

Työntekijäperheen tulokehitys 2015–2023 (keskimäärin), 2024, 2025 ja 2026

Ostovoiman muutos 2015–2023 (keskimäärin), 2024, 2025 ja 2026

Talousympäristö

• Perheen palkkatulot kasvavat 4,0 prosenttia vuonna 2024, 3,9 prosenttia vuonna 2025 ja 4,0 prosenttia vuonna 2026.
• Inflaatio hidastuu merkittävästi vuosien 2022–2023 luvuista. Tämä on seurausta muun muassa elintarvikkeiden ja palveluiden inflaation hidastumisesta.
• Vuokrat nousevat 2,8 prosenttia vuonna 2024, 2,5 prosenttia vuonna 2025 ja 1,3 prosenttia vuonna 2026.

Politiikkatoimenpiteet

• Tuloveroasteikkoon tehdään oletettua palkkakehitystä vastaavat inflaatiotarkastukset.
• Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,46 prosenttia vuonna 2024.
• Etenkin pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään 100 miljoonalla eurolla työtulovähennystä korottamalla vuonna 2025.
• Työtulovähennykseen lisätään 50 euron lapsikorotus jokaista lasta kohden vuonna 2025.

Yleisen asumistuen leikkaus kurittaa yksinhuoltajaperhettä

Kuva: Josh Willink, Pexels.

SARI SIIVOOJA

Sari Siivooja on yhden lapsen yksinhuoltaja. Sari työskentelee siivousalan yrityksessä yksityisellä sektorilla. Vuonna 2024 Sarin kuukausitulot ovat 2 497 euroa. Ansiotulojen lisäksi Sarille maksetaan lapsilisää, asumistukea ja elatustukea. Sari ja hänen kouluikäinen lapsensa asuvat 60 m² vuokra-asunnossa.

Yksinhuoltajaperheen ansiotulot kasvavat ennustetun mukaisesti. Myös perheen verotus kevenee vuosina 2024–2025. Ansiotulojen lisäksi yksinhuoltajaperhe saa kolmea eri etuutta: lapsilisää, elatustukea ja yleistä asumistukea. Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tehdään viiden euron korotus vuonna 2024. Myös elatustukeen tehdään tavalliset indeksikorotukset. Nämä tulonlisäykset ovat kuitenkin pieniä verrattuna yleiseen asumistukeen tehtäviin leikkauksiin. Verrattuna vuoteen 2023 nämä leikkaukset pudottavat yksinhuoltajaperheen saaman asumistuen määrän noin kolmasosaan vuonna 2024. Tästä syystä nimelliset käytettävissä olevat tulot pienenevät vuonna 2024 ja pysyvät käytännössä samoina vuonna 2025.

Yksinhuoltajaperheen kokema inflaatio on vuonna 2024 varsin maltillinen. Yleisen asumistuen leikkausten takia yksinhuoltajaperheen ostovoima kuitenkin heikkenee merkittävästi (-5,8 prosenttia) vuonna 2024. Lisäksi, kun käytettävissä olevat tulot pysyvät lähes samana vuonna 2025, ostovoima jatkaa heikentymistään myös seuraavana vuonna.

Yksinhuoltajaperheen tulokehitys 2015–2023 (keskimäärin), 2024, 2025 ja 2026

Ostovoiman muutos 2015–2023 (keskimäärin), 2024, 2025 ja 2026

Talousympäristö

• Perheen palkkatulot kasvavat 4,0 prosenttia vuonna 2024, 3,9 prosenttia vuonna 2025 ja 4,0 prosenttia vuonna 2026.
• Inflaatio hidastuu merkittävästi vuosien 2022–2023 luvuista. Tämä on seurausta muun muassa elintarvikkeiden ja palveluiden inflaation hidastumisesta.
• Vuokrat nousevat 2,8 prosenttia vuonna 2024, 2,5 prosenttia vuonna 2025 ja 1,3 prosenttia vuonna 2026.

Politiikkatoimenpiteet

• Tuloveroasteikkoon tehdään oletettua palkkakehitystä vastaavat inflaatiotarkastukset.
• Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,46 prosenttia vuonna 2024.
• Yleiseen asumistukeen tehdään useita muutoksia vuonna 2024.
• Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tehdään viiden euron korotus vuonna 2024.
• Etenkin pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään 100 miljoonalla eurolla työtulovähennystä korottamalla vuonna 2025.
• Työtulovähennykseen lisätään 50 euron lapsikorotus (yksinhuoltajille tuplana) jokaista lasta kohden vuonna 2025.

Korkojen kasvu näkyy etenkin yksinasuvan palkansaajan kokemassa inflaatiossa

Kuva: Brock Wegner, Unsplash.

OLGA OPETTAJA

Olga Opettaja on yksinasuva korkeakoulutettu. Olga työskentelee peruskoulun opettajana julkisella puolella. Vuonna 2024 Olgan kuukausitulot ovat 4 225 euroa. Olga asuu 40 m² omistusasunnossa, josta hänellä on 100 000 euroa asuntovelkaa.

Tänä vuonna esittelemme raportissamme täysin uuden esimerkkiperheen: korkeakoulutetun ja asuntovelallisen yksinasujan. Tämä perhe täydentää seitsemää jo olemassa olevaa esimerkkiperhettämme merkittävästi, sillä 1,3 miljoonaa suomalaista asuu yksin. Huomattava osa suomalaisista asuntokunnista koostuu juuri yksinasuvista.

Yksinasuvan nimelliset käytettävissä olevat tulot kasvavat muiden palkansaajaperheiden tapaan varsin rivakasti vuosina 2024–2026. Yksinasuvan verotus kevenee vuonna 2024, mutta kiristyy hieman vuonna 2025. Hän ei saa lainkaan tulonsiirtoja.

Kaikista esimerkkiperheistämme yksinasuvan kokema inflaatio on nopeinta vuonna 2024. Tähän vaikuttavat etenkin omistusasumisen kustannusten sekä korkojen nousu vuonna 2024. Koska yksinasuvalla on lainaa suhteessa enemmän kuin toimihenkilöperheellä, eikä hänellä ole toista henkilöä jakamassa kuluja, esimerkiksi korkotasolla on suurempi vaikutus yksinasuvan kokemaan inflaatioon kuin toimihenkilöperheellä. Inflaatiosta huolimatta yksin­asuvan ostovoiman kehitys kääntyy positiiviseksi vuosina 2024–2026 kahden heikon vuoden jälkeen.

Yksinasujan tulokehitys 2015–2023 (keskimäärin), 2024, 2025 ja 2026

Ostovoiman muutos 2015–2023 (keskimäärin), 2024, 2025 ja 2026

Talousympäristö

• Perheen palkkatulot kasvavat 4,0 prosenttia vuonna 2024, 3,9 prosenttia vuonna 2025 ja 4,0 prosenttia vuonna 2026.
• Inflaatio hidastuu merkittävästi vuosien 2022–2023 luvuista. Tämä on seurausta muun muassa omistusasumisen, elintarvikkeiden ja palveluiden inflaation hidastumisesta.
• Asuntolainojen keskikorko kääntyy laskuun vuonna 2025.

Politiikkatoimenpiteet

• Tuloveroasteikkoon tehdään oletettua palkkakehitystä vastaavat inflaatiotarkastukset.
• Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,46 prosenttia vuonna 2024.
• Etenkin pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään 100 miljoonalla eurolla työtulovähennystä korottamalla vuonna 2025.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus vaikuttaa ostovoimaan negatiivisesti

Kuva: Sasha Matveeva, Unsplash.

TOMI TYÖTÖN / TEEMU TYÖTÖN

Teemu Työtön on ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava, konepajateollisuusalalta työttömäksi jäänyt mies. Teemulle maksetaan ansiopäivärahaa entisen kuukausipalkan (3 585 euroa vuonna 2024) perusteella.

Tomi Työtön puolestaan on työmarkkina-, asumis- ja toimeentulotukea saava työtön. Tomin saamat nettotulonsiirrot ovat 1 338 €/kk vuonna 2024.

Sekä Teemu että Tomi asuvat yksin 40m² vuokra-asunnossa.

Työmarkkina-, asumis- ja toimeentulotukea saavan Tomin nimellisansioiden kehitys jatkuu tasaisen positiivisena vuosina 2024–2026. Työmarkkinatuen kehitys jäädytetään ja yleiseen asumistukeen tehdään monia heikennyksiä vuonna 2024. Tomi saa kuitenkin näiden etuuksien lisäksi toimeentulotukea, mikä kompensoi kahden edellä mainitun tuen pienentymisen täysimääräisenä. Moniin etuuksiin tehdyt indeksijäädytykset eivät myöskään koske toimeentulotukea: näin ollen nimelliset käytettävissä olevat tulot kasvavat tasaisesti.

Ansiosidonnaista saavaa työtöntä koskevan laskelman tulkinta poikkeaa muiden laskelmiemme tulkinnasta. Muissa tapauksissa laskelmamme kuvaavat yhden, samana säilyvän perheen tulojen ja ostovoiman kehitystä. Tällainen tulkinta ei ole järkevä ansiosidonnaista päivärahaa saavan Teemu Työttömän kohdalla, koska ansiosidonnaisen päivärahan kesto on rajoitettu neljäänsataan työpäivään. Siksi Teemu Työtöntä koskeva laskelma kuvaa ansiosidonnaista saavan työttömän keskimääräistä ostovoimakehitystä. Ansiosidonnaisen rajallisen keston ohella todellisten työttö­mien ansiokehitys jää Teemun ansiokehitystä heikommaksi siksikin, että myöhemmin työttömiksi jääneiden keskimääräiset työttömyyttä edeltävät ansiot ovat suuremmat kuin aiemmin työttömäksi jääneiden.

Teemun nimellistulot laskevat vuonna 2024 yleisen asumistuen leikkausten myötä ja romahtavat vuonna 2025 ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehtävän porrastuksen takia. Toinen merkittävä tekijä Teemun tulojen kehityksen taustalla on ansiosidonnaiseen päivärahaan vaikuttava aikaisempien työtulojen kasvu ansiotasoindeksin mukaan.

Työttömien kokema inflaatiovauhti vastaa muiden vuokralla asuvien perheiden inflaatiota. Työmarkkinatukea saavan ostovoima kasvaa kuluvana vuonna ja painuu nollan tuntumaan vuosina 2025–2026. Ansiosidonnaista saavan työttömän ostovoiman kehitys on surkea: vuonna 2024 ostovoima heikkenee (-3,1 prosenttia) ja romahtaa (-12,0 prosenttia) vuonna 2025 edellisten vuosien poikkileikkauksiin nähden.

Työmarkkinatuella olevan työttömän tulokehitys 2015–2023 (keskimäärin), 2024, 2025 ja 2026

Ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla olevan työttömän tulokehitys 2015–2023 (keskimäärin), 2024, 2025 ja 2026

Ostovoiman muutos 2015–2023 (keskimäärin), 2024, 2025 ja 2026

Talousympäristö

• Inflaatio hidastuu merkittävästi vuosien 2022–2023 luvuista. Tämä on seurausta muun muassa elintarvikkeiden ja palveluiden inflaation hidastumisesta.
• Vuokrat nousevat 2,8 prosenttia vuonna 2024, 2,5 prosenttia vuonna 2025 ja 1,3 prosenttia vuonna 2026.

Politiikkatoimenpiteet

• Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,46 prosenttia vuonna 2024.
• Yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tehdään useita muutoksia vuonna 2024.
• Ansiopäivärahan porrastus tulee voimaan vuonna 2025 työttömäksi jääneestä alkaen.
• Useat kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet on jäädytetty vuodesta 2024 alkaen.

Eläkeläispariskunnan ostovoima kasvaa kuluvana vuonna parhaiten

Kuva: Hyukman Kwon, Pexels.

EINO JA EILA ELÄKELÄINEN

Eino ja Eila Eläkeläinen ovat eläkkeellä oleva pariskunta, jonka neljä aikuista lasta ovat muuttaneet pois kotoa ja perustaneet omat perheet. Eino saa vuonna 2024 keskimääräistä työeläkettä (2 464 €/kk), ja Eila saa kansaneläkettä (693 €/kk) sekä takuueläkettä (284 €/kk). Pariskunta asuu velattomassa 60m² omistusasunnossa.

Vuonna 2024 työ- ja kansaneläkeindeksiin tehdään ansiotason kasvua suuremmat indeksitarkistukset. Näin ollen kyseisiin indekseihin sidotut eläkkeet nousevat tänä vuonna vielä palkkojakin enemmän. Eläkeläispariskunnan nimelliset tulot kasvavatkin vuonna 2024 kaikista esimerkkiperheistä parhaiten. Seuraavina kahtena vuonna nimelliset käytettävissä olevat tulot eivät enää kasva ansiotulojen tapaan, vaan eläkeindeksien kasvu vakiintuu kahden prosentin molemmille puolille. Lisäksi eläketulovähennykseen tehtävä leik­kaus vaikuttaa hieman työeläkettä saavien verotukseen vuonna 2025.

Eläkeläispariskunnan ostovoima vahvistuu kulu­vana vuonna esimerkkiperheistä eniten, vaikka omistusasumisen kustannusten kasvu vauhdittaa pariskunnan kokemaa inflaatiota. Vuosina 2025–2026 ostovoiman kehitys jää palkansaajaperheistä jälkeen hitaamman indeksikehityksen takia, ja ostovoima kasvaa seuraavina vuosina alle yhden prosentin vuosivauhtia.

Eläkeläispariskunnan tulokehitys 2015–2023 (keskimäärin), 2024, 2025 ja 2026

Ostovoiman muutos 2015–2023 (keskimäärin), 2024, 2025 ja 2026

Talousympäristö

• Työeläkeindeksi nousee 5,8 prosenttia vuonna 2024, 2,3 prosenttia sekä vuonna 2025 että vuonna 2026.
• Inflaatio hidastuu merkittävästi vuosien 2022–2023 luvuista. Tämä on seurausta muun muassa omistusasumisen, elintarvikkeiden ja palveluiden inflaation hidastumisesta.

Politiikkatoimenpiteet

• Indeksisidonnaiset tulonsiirrot kasvavat kansaneläkeindeksin mukaisesti 5,7 prosenttia vuonna 2024, ja 1,9 prosenttia sekä vuonna 2025 että vuonna 2026.
• Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,46 prosenttia vuonna 2024.
• Eläketulovähennykseen tehdään 150 miljoonan euron leikkaus vuonna 2025.

Kuva: Natalya Letunova, Unsplash.

Esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan ansiotulojen, tulonsiirtojen, verojen ja veronluonteisten maksujen kehitystä sekä niiden vaikutusta erilaisten esimerkkiperheiden ostovoimaan. Laskelmissa on huomioitu kaavaillut ja toteutuneet muutokset verotukseen, sosiaalivakuutusmaksuihin sekä sosiaaliturvaan. Lisäksi esimerkkiperhelaskelmissa otetaan huomioon asuntolainan hoitokulujen, vuokrien ja ay-jäsenmaksujen vaikutukset saatuihin tulonsiirtoihin sekä verovähennyksiin. Nämä laskelmat on tehty 2.10.2024 käytettävissä olleilla tiedoilla ja oletuksilla.

Kullekin esimerkkiperheelle on laskettu myös kotitalouskohtaiset kulutuskorit, mikä mahdollistaa esimerkkiperheiden kohtaamien erisuuruisten inflaatiovauhtien vaikutuksen huomioimisen laskettaessa perheiden ostovoiman kehitystä. Tämän vuoden esimerkkiperhelaskelmat kattavat vuodet 2015–2026.

Esimerkkiperheiden valinnassa on pyritty kuvaamaan monipuolisesti suomalaisia kotitalouksia. Kotitalouksista viisi edustaa erilaisia palkansaajaperheitä, ja loput kolme kotitaloutta edustavat erilaisia etuudensaajia. Palkansaajakotitaloudet eroavat toisistaan tulo- ja koulutustason, perherakenteen ja asumismuodon osalta. Laskelmissa palkansaajat edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia.

Liitetaulukko 1. Esimerkkiperhelaskelmien oletukset

Liitetaulukko 2. Hyvätuloisen pariskunnan tulojen kehitys

Liitetaulukko 3. Toimihenkilöperheen (2 lasta) tulojen kehitys

Liitetaulukko 4. Työntekijäperheen (2 lasta) tulojen kehitys

Liitetaulukko 5. Pienipalkkaisen yksinhuoltajaperheen (1 lapsi) tulojen kehitys

Liitetaulukko 6. Yksinasuvan korkeakoulutetun tulojen kehitys

Liitetaulukko 7. Yksinasuvan työmarkkinatuella olevan työttömän tulojen kehitys

Liitetaulukko 8. Yksinasuvan ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla olevan työttömän tulojen kehitys

Liitetaulukko 9. Eläkeläispariskunnan tulojen kehitys