On the Motives and Geographical Structure of Finnish Mergers and Acquisitions

Työpapereita 197 Eero Lehto

Tiivistelmä

Tämä tutkimus on jatkoa edelliselle työpaperille (No 195), joka vertasi eri yrityskauppatyyppejä toisiinsa. Nyt estimoidaan todennäköisyyksiä sille, että yritys tulee olemaan osallisena – joko ostajana tai kohteena – tietyn tyyppisessä yrityskaupassa sen sijaan, että yritys ei tarkasteluvuonna tule olemaan osallisena missään yrityskaupassa. Tarkastelun laajentaminen koskemaan myös yrityskauppojen ulkopuolelle jääneitä yrityksiä kasvatti havaintojen lukumäärää huomattavasti. Vaikka aineisto rajattiin koskemaan vain yrityksiä, jotka sisältyvät Tilastokeskuksen tilinpäätösaineistoon, havaintojen lukumäärän nousi jopa yli 200 000:teen vuosina 1989–2000.

Tässä tutkimuksessa arvioidaan, miten yritysten ominaisuudet vaikuttavat todennäköisyyteen, että yritys tulee olemaan osallisena tietyntyyppisessä yrityskaupassa. Tutkimus tuo siten esiin tekijöitä, jotka vaikuttavat ensinnäkin siihen, että yrityskauppa ylipäätänsä syntyy. Toiseksi tutkimus tuo esiin tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että yrityskauppa toteutuu tietyntyyppisenä. Koska yrityskaupat ryhmitellään seutukuntien sisäisiin, seutukuntien välisiin ja kansainvälisiin, on yrityskauppojen alueulottuvaisuus edelleen huomion kohteena. Analysoitaessa todennäköisyyttä, että yritys tulee yrityskaupan kohteeksi on yhtenä yrityskaupparyhmänä lisäksi lähinnä yrityksen sisäisiksi luonnehdittavat omistusjärjestelyt.

Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että ostavan yrityksen korkeasti koulutetun henkilökunnan osuuden nousu lisää todennäköisyyttä, että yritys ostaa toisen yrityksen. Eniten ostavan yrityksen henkilökunnan koulutustason nousu lisää kuitenkin halukkuutta ostaa yritys ulkomailta. Tutkimustulokset viittaavat myös siihen suuntaan, että ostavan yrityksen korkeasti koulutetun (muu kuin tekninen koulutus) henkilökunnan osuuden kasvu lisäisi enemmän seutukuntien välisten kuin sisäisten kauppojen todennäköisyyttä. Näiden tulosten voidaan tulkita kuvastavan sitä, että koulutustason nousu lisää ostavan yrityksen kykyä tehdä havaintoja kaukanakin sijaitsevan kohteen todellisesta arvosta. Toiseksi tulos osoittanee, että korkeasti koulutettu työvoima tekee mahdolliseksi madaltaa niitä yrityskulttuurista ja paikallisuudesta määräytyviä esteitä sisäistää sellaisen yrityskaupan synergiaetuja, joissa kohde sijaitsee erimerkiksi ulkomailla.

Ostajayrityksen T&K-investoinneista kertyvä T&K-pääoma lisää vain kansainvälisten yrityskauppojen todennäköisyyttä. Tämä tulos kuvannee sitä, että T&K:lla karttuva tietopääoma lisää ostajayrityksen kykyä ottaa vastaan uutta tietoa ja arvioida kohdeyritystä, vaikka kohde sijaitsisi kaukanakin.

Analyysi yrityskaupan kohteeksi joutumisesta osoitti, että T&K:lla kartutetun tietopääoman hallussapito lisää kohteeksi joutumista kaikissa yrityskaupparyhmissä. T&K vaikuttaa kuitenkin eniten todennäköisyyteen tulla ulkomaisen yrityksen ostamaksi. Myös seutukuntien välistenkin kauppojen todennäköisyyttä tämä muuttuja lisää enemmän kuin seutukunnan sisäisten kauppojen todennäköisyyttä. Tämä tuloksen voidaan ajatella kuvastavan sitä, että tietopääomaa voidaan arvioida myös kaukaa ja että sen yhteinen hyväksikäyttö uudessa ja laajemmassa omistuksessa ei kohtaa helposti aluerajoja.

Tämä tutkimus myös paljasti, että jos yrityksen henkilökunta on muuten kuin teknisesti korkeasti koulutettua, se joutuu pikemminkin paikallisen yrityksen kuin seutukunnan ulkopuolella tai ulkomailla sijaitsevan yrityksen ostamaksi. Tämän tulos kuvannee sitä, että kaukana sijaitsevan kohteen arvioiminen vaikeutuu, kun inhimillisen pääoman merkitys korostuu.