Mielenterveys muokkaa työuria

Geneettinen alttius vakaville mielenterveyden häiriöille yhteydessä merkittävästi heikompaan menestymiseen työmarkkinoilla.
Mielenterveys on yhä keskeisempi osa kokonaisterveyttä kaikissa kehittyneissä maissa.
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin geneettistä alttiutta vakaville mielenterveyden häiriöille ja sen yhteyttä pitkän aikavälin työmarkkinamenestykseen Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä vaikutuksia koulutukseen että työllisyyteen ja ansiotasoon aikuisuudessa. Lisäksi tarkasteltiin yhteyksiä sosiaalisiin tulonsiirtoihin.
Tutkimus osoitti, että geneettinen alttius vakaville mielenterveyden häiriöille on yhteydessä merkittävästi heikompaan työllisyyteen ja matalampiin ansioihin.
”Mielenterveys muokkaa osaltaan ihmisten työuria. Huomattavat menetykset työtuloissa ja työllisyydessä ovat mielenterveyden oireiden epäsuoria kustannuksia.”, toteaa Laboren johtava tutkija Petri Böckerman.
Tutkimus perustuu suomalaiseen terveysaineistoon (Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimus), johon on yhdistetty tietoja henkilöiden pitkän aikavälin työmarkkinamenestyksestä Tilastokeskuksen kattavista rekistereistä.
Tutkimusryhmä:
- Jutta Viinikainen, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
- Petri Böckerman, johtava tutkija, Labore & professori, Jyväskylän yliopisto
- Christian Hakulinen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
- Jaana T. Kari, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
- Terho Lehtimäki, professori, Tampereen yliopisto
- Olli T. Raitakari, professori, Turun yliopisto
- Jaakko Pehkonen, professori, Jyväskylän yliopisto

- Petri Böckerman
- johtava tutkija
- Puh. +358-40 091 3189
- petri.bockerman@labore.fi
- Tutkijaprofiili