Maahanmuutto ja hyvinvointi

Labore-blogi Mari Kangasniemi

Voitaneen kohtuudella ajatella, että mikäli maahanmuuttajien läsnäolo vähentää alkuperäisväestön hyvinvointia, on mielekästä rajoittaa maahanmuuttoa, ja vastaavasti mikäli maahanmuutosta on enemmänkin kokonaisuudessaan hyötyä, sitä tulisi edistää. Näin siis mikäli oletetaan, että alkuperäisväestöllä on jonkunlainen etuoikeus hyvinvointinsa maksimointiin.

Käytännössä kysymys kärsimyksestä ja hyödystä on tietysti varsin monitahoinen. Tyypillisesti asiaa katsotaan sellaisten asioiden kuin palkkojen, työllisyyden tai rikollisuuden kautta. Tutkimus ei aina tue tavanomaisia oletuksia maahanmuuton vaikutuksista. Toisaalta mikään näistä asioista ei sellaisenaan mittaa kokonaisvaltaisesti maahanmuuton vaikutusta, vaikka meillä olisikin tarkka määrällinen arvio siitä, mikä on maahanmuuttajien vaikutus esimerkiksi alkuperäisväestön työllisyysasteeseen.

Yksi tapa tutkia ihmisten hyvinvointia on kysyä heiltä itseltään, miten hyvinvoivaksi he tuntevat itsensä. Koko populaation keskimääräiset vastaukset eivät välttämättä kerro paljonkaan siitä, miten jokin ilmiö vaikuttaa hyvinvointiin, vaan kuvaavampia ovat niiden mielipiteet, jotka elävät kyseisen ilmiön vaikutuspiirissä. Vielä informatiivisempaa on tämä yhdistettynä ilmiön vaihteluun ajan myötä. Lisäksi on otettava huomioon muut seikat, jotka saattavat vaikuttaa tyytyväisyyteen.

Esimerkiksi maahanmuutto on tyypillisesti alueellisesti hyvin epätasaista. Siten yksi tapa tutkia asiaa on verrata asukkaiden hyvinvointia eri alueilla eri aikoina ottaen huomioon maahanmuuttajien osuus ja lisäksi muut hyvinvointiin vaikuttavat seikat kuten työttömyys, kansantuote jne. Varsin tuore tutkimus Saksasta, joka ilmeisesti on ensimmäinen laatuaan, tarkastelee maahanmuuttajien määrän yhteyttä alkuperäisväestön yleiseen itse raportoituun tyytyväisyyteen. Tulokset ovat kiinnostavia: korkeampi maahanmuuttajatiheys alueella on itse asiassa yhteydessä alkuperäisasukkaiden korkeampaan tyytyväisyyteen. Tyytyväisyysvaikutusta nostaa maahanmuuttajien kotoutuneisuus tiettyyn rajaan asti. Toisaalta kun maahanmuuttajat ovat lähes täysin kotoutuneita eli samanlaisia kuin alkuperäisasukkaat, tyytyväisyysvaikutusta ei enää havaita.

Tulosta ei välttämättä voi automaattisesti yleistää muihin maihin. Se on kuitenkin loogisesti tulkittavissa esimerkiksi niin, että maahanmuuttajista on kantaväestön kannalta hyötyä, mutta kuitenkin lähinnä silloin, kun he eivät ole täysin kotoutuneita. Kotoutumisen saavuttaessa korkean tason maahanmuuttajat aiheuttavat entistä kovempaa kilpailua työmarkkinoilla ja saattavat jopa aiheuttaa positiivisten vaikutusten lisäksi niitä kumoavia negatiivisia tuntemuksia. Kokonaisuudessaan vaikutus on silloin koko lailla nolla.