Laskelmia kilpailukykysopimuksen vaikutuksista
Kilpailukykysopimuksen (kiky) tavoite on alentaa tuotannon kustannustasoa suhteessa kilpailijamaihin. Optimistisimmat ovat arvioineet, että sopimus lisää työllisten määrää 35 000 henkilöstä aina 45 000 henkilöön vuoteen 2020 mennessä. Myös kikyn vaikutuksesta julkiseen talouteen on esitetty arvioita. VM:n laskelman mukaan se vahvistaa julkista taloutta 600 miljoonalla eurolla. Tässä laskelmassa ei ole juuri otettu huomioon sitä, että kikyn tapainen sisäinen devalvaatio siirtää tuloja korkeasti verotetusta palkkasummasta matalasti verotettuun yritysten toimintaylijäämään. Kikyn vaikutusta funktionaaliseen tulonjakoon on arvioinut mm. Olli Savela.
Esitän ohessa arvion kikyn vaikutuksesta työllisyyteen, työtunteihin ja julkiseen talouteen. Laskelma koskee vain vuotta 2017. Lopuksi kommentoin pidemmän aikavälin vaikutuksia. Oheisessa laskelmassa on oletettu, että ilmaisen työajan lisääminen alentaa työvoimakustannuksia tuntia kohti 1,1 prosenttia. Peruslaskelmassa työajan pidennyksen ei sallita heikentävän työn tuottavuutta. Vuoden 2017 nimellispalkkojen nollakorotusten oletetaan alentavan työvoimakustannuksia yhdellä prosentilla suhteessa ”normaaliin” prosentin korotuksiin. PT:n makromallin antaman tuloksen mukaan työvoimakustannusten alenemisen yhdellä prosentilla on oletettu lisäävän työllisiä 5 000:lla. PT:n makromallissa tämä vaikutus pienenisi aikaa myöten.
Kikyn keskeisimmät vaikutukset vuoden 2017 osalta ovat arvioni mukaan
- Työvoimakustannukset tuntia kohti alenevat 3,45 prosenttia.
- Julkisyhteisöjen alijäämää kasvaa 313 miljoonaa euroa.
- Työllisten määrä kasvaa 17 260 henkilöllä, jos ei oteta huomioon työajan pidentymisen vaikutusta työpaikkoihin.
- Jos työn tuottavuus ei heikkene väliaikaisesti, työajan pidennys vähentää 26 800 työpaikkaa, joten nettomääräisesti työpaikat voivat vähentyä jopa vajaalla 10 000 henkilöllä.
- Työpanos (työtunnit) kasvaa kuitenkin noin 0,7 prosentilla.
Miten laskelma muuttuu, jos työn tuottavuuden annetaan heiketä niin, että ensi vaiheessa ei irtisanota ketään pidentyneen työajan vuoksi? Tuolloin palkkasumma ei pienenisi niin paljon kuin peruslaskelmassa ja toiseksi yritysten toimintaylijäämän kasvu jäisi vähäiseksi. Nettomääräisesti julkisyhteisöjen verotulot vähenisivät enää 212 miljoonalla eurolla.
Laskelmassa, jossa otetaan huomioon kikyn vaikutukset myös vuosille 2018–2020, työpanos kasvaisi vielä lisää. Vuosina 2018–2020 kiky alentaa työvoimakustannuksia 0.88 prosenttiyksikköä tunnilta vuoden 2017 tasolta, mikä kasvattaisi työllisten määrää 4 420 henkilöllä. Näin kiky lisäisi työllisyyttä kaikkiaan 21 680 henkilöllä, jos ei oteta huomioon, että työajan pidennys uhkaa pienentää työllisten määrää lähes 27 00 henkilöllä. Työpanos (työtunteina) kasvaisi kaikkiaan 0,9 prosenttia.
Kikyn synnyttämä lisäaktiviteetti vuosina 2018–2020 kasvattaisi myös verotuloja suhteessa vuotta 2017 koskevaan avioon. Vuoteen 2020 ulottuvalla jaksolla työnantaja- ja palkansaajamaksujen muutokset vähentäisivät julkisen talouden tuloja kumulatiivisesti enää 260 miljoonaa euroa vuoden 2016 lähtötasolta. Kaikkiaan kiky supistaisi julkisen talouden tuloja jaksolla 2017–2020 190 miljoonaa euroa. Tämä arvio eroaa melkoisesti VM:n arviosta, jonka mukaan kiky lisää 600 miljoonalla julkisia tuloja. Julkisen talouden kannalta lohdullista tässä on se, että kikyn aikaansaamaan työvoimakustannusten alenemiseen mitä ilmeisimmin reagoidaan yritystasolla ja tulevissa työehtosopimuksissa. Mitä todennäköisimmin kiky kasvattaa palkkaliukumia, mikä taas pienentää arvioitua verotulojen menestystä.
Entä mitä voidaan sanoa kikyn pidemmän aikavälin vaikutuksista tuottavuuteen? Tutkimusten mukaan työajan pidennyt pyrkii alentamaan tuottavuutta. Tosin John Pencavel sai uskottavan tuloksen, jonka mukaan vaikutus on epälineaarinen. Vasta jos työaika on alun perin 48 tuntia viikossa, lisätyöaika alkaa heikentää tuottavuutta. Tämä vaikutus viittaa yksilötason tuottavuuteen, ei niihin tuottavuuden muutoksiin, jotka heijastelevat makrotason kysynnän muutoksia. Niinpä jos kikyyn sisältyvä työajan pidennys alentaisi ensin tuottavuutta, tämä vaikutus ilmeisesti häviäisi, kun kysyntä elpyy.
LIITE. Yksityiskohtaisia laskelmia kilpailukykysopimuksen (kiky) vaikutuksista työllisyyteen ja julkiseen talouteen vuonna 2017
Työnantaja- ja palkansaajamaksujen muutosten sekä julkisten lomarahojen leikkauksen on oletettu vaikuttavan samalla tavalla kuin mitä VM on arvioinut vuodelle 2017. Lomarahojen leikkaus kasvattaisi julkisia tuloja 150 miljoonaa euroa ja sairausvakuutusmaksun alennus vähentäisi niitä 460 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusmaksun ja työeläkemaksujen muutokset yhteensä lisäisivät julkisia tuloja 10 miljoonalla eurolla. Näiden toimien nettovaikutus olisi näin 300 miljoonaa euroa vähennystä.
Työvoimakustannuksia kiky alentaa laskelmassani seuraavan taulukon osoittamalla tavalla:
Kiky:n alentava vaikutus työvoimakustannuksiin 2017, %
| Tyel-maksun alennus | 0,17 |
| Työttömyysvakuutusmaksun alennus | 0,38 |
| Sosiaaliturvamaksun alennus | 0,8 |
| Työajan pidennys | 1,1 |
| Nollakorotukset | 1 |
| Yhteensä | 3,45 |
Tässä laskelmassa työn veroaste on 57,3 prosenttia (palkkatulojen veroaste plus palkan sivukulut). Yrityksen toimintaylijäämän efektiiviseksi veroasteeksi oletetaan 30 prosenttia. Työtuntien ja nollakorotusten aikaansaama työvoimakustannusten aleneminen vaikuttaa kahdessa ajatuksellisesti erillisessä vaiheessa. Nämä vaiheet eivät eroa toisistaan ajallisesti. 1. vaiheessa työaika lyhenee ja palkankorotukset jäävät nollaan, mikä alentaa työvoimakustannuksia 2,1 prosenttia ilman, että kokonaistuotanto ja työpanos (työtunnit) muuttuvat. Tämä edellyttää sitä, että työssä olevien työpäivän pidentymisen vastapainoksi jotkut joutuvat työttömiksi, kun työn tuottavuus pysyy ennallaan. Toisessa vaiheessa työvoimakustannusten aleneminen 3,45 prosentilla lisää työllisten määrää (ja vastaavasti työtunteja) ja sitä kautta verotuloja.
Ensimmäisessä vaiheessa työajan pidennyksen ja palkankorotusten puuttuminen, jotka laskennallisesti alentavat työvoimakustannuksia 2,1 prosenttia, pienentävät palkkasummaa 1,7 miljardia euroa. Palkkatulojen keskimääräinen tuloveroaste (pl. palkansaajien sova-maksut) on vuoden 2015 tilanteen perusteella 24,05 prosenttia. Kaikkien sivukulujen osuus palkasta oletetaan 2015 tilanteen perustella 33,3 prosentiksi. Näin työstä verotetaan 57,3 prosentin mukaan. Julkiset tulot palkkasummasta vähenevät näin 1. vaiheessa 0,573 kertaa 1,7 miljardia euroa eli 998 miljoonaa euroa. Yritysten toimintaylijäämä kasvaa vastaavasti.
Toisessa vaiheessa työvoimakustannusten 3,45 prosentin alennus lisää kokoaikaisten työllisten määrää (ja sitä vastaavasti työtunteja) 5 000 henkilöllä jokaista kustannusten alennusprosenttia kohti. Näin ollen työllisten määrä kasvaa 2. vaiheessa 17 260 henkilöllä. Tämä kasvattaa palkkasummaa 595 miljoonalla eurolla ja taas työn verotuloja 341 miljoonaa euroa. Työllisten määrän nousuun liittyy vastaava bkt:n kasvu 1,48 miljardilla eurolla. Tämä kasvattaa yritysten toimintaylijäämää 280 miljoonaa euroa ja siitä saatavia verotuloja (30 prosentin veroasteella) noin 84 miljoonalla eurolla. Tuotannosta ja tuonnista saatavia välillisiä veroja bkt:n kasvu kasvattaa taas noin 215 miljoonaa euroa.
Ensimmäisessä vaiheessa yritysten ylijäämä kasvaa säästetyillä palkoilla ja työnantajamaksuilla eli 1,266 kertaa 1,7 miljardia euroa, joka on yhteensä 2,2 miljardia euroa. Edellä työnantajamaksujen palkasta on oletettu 26,6 prosentiksi. 1. vaiheen toimintaylijäämää kuitenkin pienentää 17 260 henkilön palkkaaminen toisessa vaiheessa (yhteensä) 595 miljoonalla eurolla. Tämän kustannusvaikutus työnantajalle on 1,266 kertaa 595 miljoonaa eli 754 miljoonaa euroa. Bkt:n 1,48 miljardin lisäyksen aikaansaamiseksi työnantajat käyttävät investointeihin (kansantalouden tilinpidosta saatua tilastollista keskiarvoa vastaavasti) 301 miljoonaa euroa. Näin yritysten ylijäämä supistuu 1,149 miljardiin euroon, josta maksetaan 30 prosentin mukaan veroja 345 miljoonaa euroa. Yhteen koottuna eri vaiheiden verovaikutukset ovat tällöin alla olevan taulukon mukaiset.
Kiky:n vaikutus julkisiin tuloihin, miljoonaa euroa
| Maksujen ja lomarahojen muuttamisen yhteisvaikutus (sama kuin VM:n arvio) | -300 |
| 1. vaiheen vaikutus työn verotuloihin | -998 |
| 2. vaiheen vaikutus työn verotukseen | 341 |
| 1. vaiheen vaikutus yritys- ja omaisuusveroihin | 345 |
| 2. vaiheen vaikutus yritys- ja pääomaveroihin | 84 |
| 2. vaiheen vaikutus välillisiin veroihin | 215 |
| Yhteensä | -313 |