Kuntoutuspsykoterapiasta tutkittua hyötyä työmarkkinoilla
Tuoreen tutkimuksen mukaan kuntoutuspsykoterapiaan päässeiden asema työmarkkinoilla on parempi hylkäävän tukipäätöksen saaneisiin verrattuna. Psykoterapiaan päässeiden henkilöiden työllisyysaste on 6 prosenttiyksikköä verrokkihenkilöitä korkeampi viiden vuoden päästä kuntoutukseen hakemisesta, vuosiansiot ovat keskimäärin 2100 euroa suuremmat ja todennäköisyys joutua työkyvyttömyyseläkkeelle on kuusi prosenttiyksikköä matalampi.
Mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet useissa kehittyneissä maissa (ml. Suomi) viimeisten vuosikymmenten aikana. Psykoterapian vaikutuksia on tutkittu paljon koeasetelmilla, mutta laajempia seurantoja työllisyysvaikutusten osalta on kansainvälisestikin vähän. Suomessa voi saada Kelan tukemaa psykoterapiaa, mikäli mielenterveyden häiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä.
Vuonna 2011 Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia muuttui lakisääteiseksi. Sitä ennen määrärahat rajoittivat tuen saaneiden määrää. Suomalaisen tutkijaryhmän tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian yhteyttä henkilön menestymiseen työmarkkinoilla Suomessa. Tutkimuksessa havaitaan, että kuntoutuspsykoterapiaan päässeiden henkilöiden työllisyysaste on 6 prosenttiyksikköä korkeampi verrattuna verrokkihenkilöihin eli hylkäävän päätöksen saaneisiin viiden vuoden päästä terapiaan hakemisesta. Myös terapiaan päässeiden vuosiansiot ovat 2100 euroa suuremmat. Lisäksi terapiaan päässeiden todennäköisyys joutua työkyvyttömyyseläkkeelle on kuusi prosenttiyksikköä matalampi.
”Kelan kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea työelämässä pysymistä, sinne siirtymistä tai palaamista. Tulostemme mukaan psykoterapia auttaa saavuttamaan näitä tavoitteita.”, toteaa tutkimuksen vastaava kirjoittaja tutkijatohtori Laura Peutere Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimus perustuu tilastolliseen kaltaistamiseen, jossa ennen vuotta 2011 hylkäävän päätöksen saaneille henkilöille etsittiin havaittujen omaisuuksien mm. ikä, sukupuoli, koulutus ja asuinpaikka perusteella verrokkihenkilöt lakimuutoksen jälkeen myöntävän päätöksen saaneiden joukosta.
Tutkimusaineistoina on käytetty Kelan tietoja kuntoutuspsykoterapian hakemuksista ja päätöksistä sekä Tilastokeskuksen rekisteritietoja henkilöiden taustaominaisuuksista ja työmarkkinamenestyksestä. Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteritietoa on vuosilta 2007–2017, ja tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti vuosina 2009–2012 psykoterapiakuntoutukseen ensi kertaa hakeneita henkilöitä.
Tutkimus tehtiin Tampereen yliopistossa ja Laboressa, ja mukana olivat yhteystyökumppaneina Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Työterveyslaitos. Tutkimushanketta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Yrjö Jahnssonin säätiö.
Linkki tutkimusjulkaisuun!
Tutkijaryhmä:
- Laura Peutere, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
- Terhi Ravaska, erikoistutkija, VATT
- Petri Böckerman, professori (Jyväskylän yliopisto) & johtava tutkija (Labore)
- Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
- Pekka Virtanen, työterveyden dosentti, Tampereen yliopisto