1. Julkaisuhaku
2. Kuluttajat haluttomia ympäristöystävällisiin valintoihin, mutta yrityksillä kyvykkyyttä ympäristöinnovaatioihin

Kuluttajat haluttomia ympäristöystävällisiin valintoihin, mutta yrityksillä kyvykkyyttä ympäristöinnovaatioihin

Kuinka talouden ja yhteiskunnan tuleva kehitys saadaan käännettyä ympäristön ja luonnon kannalta kestävämmälle uralle – kohti vihreää kasvua? Tuore tietokirja ”Vihreä kasvu” tarjoaa vastauksia tähän kysymykseen ja summaa Business Finlandin, Laboren ja VTT:n yhteisen ForGrowth-tutkimushankkeen tulokset.

Luonto- ja ympäristökysymyksiin yleisesti liittyvän synkistelyn varjossa monet myönteiset kehityskaaret ovat jääneet vähälle huomiolle. Esimerkiksi sähkön tuotannossa Suomi on jo käytännössä tehnyt vihreän siirtymänsä ja hiilidioksipäästömme ovat puolittuneet vuoden 2003 huipusta. Muilla sektoreilla kuitenkin tarvitaan edelleen ripeitä ja mittavia toimia. 

Tulevan talouskasvun kääntäminen vihreämpään suuntaan on aikamme merkittävin globaali haaste. Hanketta Laboressa johtanut Mika Maliranta toteaa:

“Taloustieteessä ollaan perimiltään kiinnostuneita nykyisien ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat ihmiskunnan hyvinvoinnin suurimpia uhkia. Itselleni ehkä hätkähdyttävin löydös tässä tutkimushankkeessa oli se, kuinka vähän kuluttajilla on tosiasiallista valmiutta tehdä ympäristölle ystävällisempiä valintoja — saatikka vähentää kulutustaan. Demokraattisessa yhteiskunnassa tätä näkökohtaa ei voida sivuuttaa.”

Nykytilanteessa toiveet kohdistuvat yrityksiin. Yritysten pitää kehittää ympäristölle ystävällisempiä tuotteita sekä tuotantomenetelmiä – tarvitaan ympäristöinnovaatioita. Niiden ansiosta on mahdollista kohottaa elintasoa niin, että samaan aikaan ympäristörasitus kevenee. Näin hyvinvointi paranee aidosti.

“Rohkaiseva löydös on se, että suomalaiset yritykset tekevät suhteessa ruotsalaisiin ja tanskalaisiin yrityksiin verrattain paljon ympäristöinnovaatioita. Verrattuna muihin tuote- ja prosessi-innovaatioihin ympäristöinnovaatioita tuottavat suhteellisesti enemmän suuret ja Helsingin seudulla toimivat yritykset”, huomauttaa Maliranta.

Hankkeesta VTT:n osalta vastannut Antti-Jussi Tahvanainen jatkaa:

“Analyysimme kertovat, että suomalaisyrityksillä tosiaan on positiivinen tulokulma vihreään siirtymään: se nähdään kilpailukyvyn lähteenä, eikä niinkään kustannuskysymyksenä. Niin asiakkaat, rahoittajat kuin tulevaisuuden osaajatkin vaativat yrityksiltä yhä voimakkaammin kestävää toimintaa. Ne, jotka pelkän käyttöönoton sijasta panostavat nyt rohkeasti myös kestävän teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen, voivat kääntää vihreän siirtymän suureksi kasvumahdollisuudeksi. Vihreä siirtymä ei ole enää vain sääntelyn työntämää, se on muuttunut markkinavetoiseksi.”

Viimeaikainen geopolitiikan korostuminen hankaloittaa vihreää siirtymää. Teollisuuspolitiikan paluu kuitenkin nopeuttaa erityisesti Yhdysvaltojen vihreää siirtymää. Jos EU tai Suomi jatkossa laajentaa teollisuuspoliittisia toimia, niissä tulee olla syvän vihreä sävy.

Luonnon ja ympäristön kannalta keskeistä on ihmisten välinen sosiaalinen kanssakäyminen, jota ohjaavat poliittiset ja taloudelliset prosessit. Myönteisestä kehityksestä huolimatta olemme Suomessakin vasta aloittaneet siirtymän ja matkan kohti vihreää kasvua. Tarvittavat energia- ja kuljetusjärjestelmien, toimiala- ja yhdyskuntarakenteiden sekä maankäytön muutokset ovat massiivisia. Tekemisen kustannukset ovat kuitenkin pienemmät kuin tekemättä jättämisen. Varhaisemmat toimet ovat kokonaisuutena halvempia ja tehokkaampia kuin myöhäisemmät. Nyt tehtävien valintojen pitäisi olla helppoja, mutta selvästi tilanne on ymmärretty ja viestitty väärin niin äänestäjien kuin päättäjienkin keskuudessa.

Politiikkatoimien tulee olla laaja-alaisia ja toisiaan tukevia. Niiden tulee ohjata ihmisten ja organisaatioiden vuosikymmenien päähän ulottuvia odotuksia siten, että ymmärretään haittojen aiheuttamisen tulevan yhä kalliimmaksi. Näin ollen vihreään siirtymään myötävaikuttaminen varhain käy aina vain kannattavammaksi.

”Vihreä kasvu” -kirja on luettavissa verkossa 29.5.2024 alkaen osoitteessa: forgrowth.fi. Kirjan PDF-version ja sen kaikki kuviot voi ladata tämän tiedotteen liitteistä.

*** 

Kirja julkaistaan Kiasmassa 29.5. järjestettävässä julkistustilaisuudessa, jota voi seurata etänä osoitteessa: https://dclive.fi/forgrowth/vihreakasvu

Etälähetyksen ohjelma ja aikataulu:

• klo 10.00–10.05 Tervetuloa, yritysennakointi- ja strategiatiimin vetäjä Antti-Jussi Tahvanainen, Teknologian tutkimuskeskus VTT
• klo 10.05–10.25 Vihreä kasvu -kirjan yleisesittely & politiikkasuositukset, tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja johtaja & professori Mika Maliranta, Työn ja talouden tutkimus LABORE & Jyväskylän yliopisto
• klo 10.25–10.35 Kuluttajan valinnat ja näkemykset vihreässä siirtymässä, professori Janne Tukiainen, Turun yliopisto
• klo 10.35–10.45 Hiilen hinnoittelun talous ja politiikka, professori Niko Jaakkola, Bolognan yliopisto
• klo 10.45–11.40 Paneelikeskustelu
  • yritysennakointi- ja strategiatiimin vetäjä Antti-Jussi Tahvanainen, Teknologian tutkimuskeskus VTT (moderaattori)
  • Perustaja ja operatiivinen johtaja Antti Fredrikson, Aisti Corporation Oy
  • Ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia, Ympäristöministeriö
  • Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Anni Huhtala, Talouspolitiikan arviointineuvosto
  • Toimitusjohtaja Paula Laine, Safegrid Oy
• klo 11.40–11.50 Q&A, yritysennakointi- ja strategiatiimin vetäjä Antti-Jussi Tahvanainen, Teknologian tutkimuskeskus VTT

 

Tutkimusryhmä:

Mika Maliranta, johtaja, Työn ja talouden tutkimus LABORE & professori, Jyväskylän yliopisto 
Antti-Jussi Tahvanainen, yritysennakointi- ja strategiatiimin vetäjä, Teknologian tutkimuskeskus VTT
Petri Rouvinen, tutkimusneuvonantaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Matthias Deschryvere, senioritutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT
Eljas Aalto, taloustieteen väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Ari Hyytinen, professori, Hanken & Helsinki GSE
Niko Jaakkola, professori, Bolognan yliopisto
Ilkka Kiema, tutkimusohjaaja, Työn ja talouden tutkimus LABORE
Pauli Komonen, erikoistutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT
Veera Nippala, tutkija, Työn ja talouden tutkimus LABORE
Risto Rönkkö, ekonomisti, Suomen Pankki
Janne Tukiainen, professori, Turun yliopisto

Lisätiedot: