1. Julkaisuhaku
2. Koulutusreformien suunnittelussa ja arvioinnissa huomioitava lasten näkökulma

Koulutusreformien suunnittelussa ja arvioinnissa huomioitava lasten näkökulma

Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa eduskunnalle kertomuksen lasten asemasta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa vuosina 2018–2021. Osana eduskuntakertomusta on tarkasteltu koulutusreformeja, joiden arvioinnissa myös Labore on ollut mukana. Tutkijoiden mukaan opiskelijakohtaiset koulutusmenot laskivat vuosina 2012–2018 Suomen lisäksi ainoastaan Venäjällä, Kreikassa ja Sloveniassa. Useimmissa maissa koulutuspanostuksia lisättiin merkittävästi samalla aikavälillä. Lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa esitetään, että Suomen koulutuksen tietopohja ja resurssit tulee jatkossa turvata yli hallituskausien sitoutumalla muiden Pohjoismaiden rahoitusta vastaavaan ja selkeästi määriteltyyn rahoitustasoon.

Lapsiasiavaltuutetun eduskuntakertomuksessa todetaan, että neljän vuoden tarkastelujaksolla lapsen oikeuksia ovat haastaneet koronapandemian, ilmastonmuutoksen ja syntyvyyden laskun kaltaiset ilmiöt. Yhteiskunnassa on myös toteutettu ja toteutumassa laajoja uudistuksia, joiden yhteydessä lapsen oikeudet on huomioitu vaihtelevasti. 

Lapsiasiavaltuutetun eduskuntakertomuksessa Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen ja Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen analysoivat koulutuksen reformeja, joilla on uudistettu koulutuksen rakenteita lähes jokaisella koulutussektorilla. Samaan aikaan koulutuksen resursseja on leikattu tuntuvasti.

Opiskelijakohtaiset koulutusmenot laskivat vuosina 2012–2018 Suomen lisäksi ainoastaan Venäjällä, Kreikassa ja Sloveniassa. Useimmissa maissa koulutuspanostuksia lisättiin merkittävästi samalla aikavälillä, Virtanen ja Karhunen kirjoittavat.

Tehdyt korjaukset eivät ole riittäneet paikkaamaan syntynyttä vajetta. Suomi on saanut koulutuksen ongelmista toistuvasti huomautuksia niin YK:n lapsen oikeuksien komitealta kuin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealta.

Koulutusreformien vaikutukset voivat olla yllättäviä, ja ne voivat vaikuttaa joihinkin ryhmiin positiivisesti ja toisiin negatiivisesti. Tästä syystä eri reformien suunnitteluun ja arviointiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota nimenomaan lasten näkökulma huomioiden, Karhunen muistuttaa.

Lapsiasiavaltuutettu esittää, että Suomen koulutuksen tietopohja ja resurssit tulee jatkossa turvata yli hallituskausien sitoutumalla muiden Pohjoismaiden rahoitusta vastaavaan ja selkeästi määriteltyyn rahoitustasoon.

Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa 8.2. klo 10 eduskunnalle kertomuksen lasten asemasta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa vuosina 2018–2021. Lapsiasiavaltuutettu tekee kolme ehdotusta lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi: muutoksia esitetään perustuslakiin, lastensuojeluun ja koulutusresursseihin. Lapsiasiavaltuutetun eduskuntakertomuksen julkaisutilaisuus järjestetään etäyhteydellä 8.2. klo 12. Linkki lapsiasiavaltuutetun tiedotteeseen.

Lisätietoja