Kotihoidon tuen ihmeelliset vaikutukset
THL:n tiedote antaa kyseenalaisia politiikkasuosituksia kotihoidontuen keston vaikutuksesta äitien työllistymiseen. Tutkimuksesta uutisoivat laajasti ainakin Helsingin Sanomat, MTV3:n uutiset ja Kauppalehti tiedotteen sanomaa toistaen. Tiedotteen mukaan kotihoidontuen lyhentämisellä tuskin olisi vaikutuksia äitien työllistymiseen. Mielestäni tehdyn tutkimuksen perusteella tällaista politiikkasuositusta ei voi antaa, ja tulos on myös ristiriidassa aiemman tutkimustulokseni kanssa.
THL:n tutkimus on sinällään seikkaperäinen selvitys perhevapaiden käytön ja perheiden aseman välisistä yhteyksistä. Tutkimus perustuu kyselyyn, ja sen ansio on tuoda uutta tietoa esiin perheiden tilanteesta ja ajatuksista työllistymisnäkymistään talouskriisin vallitessa. Tutkimus nostaa tärkeitä ajatuksia esiin muun muassa sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Tiedotteen politiikkasuosituksia tutkimuksesta ei kuitenkaan voi vetää.
Kyse on siitä, pystyykö tutkimus vastaamaan siihen, miten työllisyys muuttuisi tehtyjen politiikkamuutosten vuoksi. THL:n tutkimus ei tähän pysty vastaamaan, koska siinä tutkitaan kotihoidontuella olevien äitien ja työmarkkina-aseman yhteyksiä. Yleisesti ottaen yhteydet kuvaavat vallitsevaa nykytilaa, esimerkiksi mikä on työllisyystilanne eri ryhmissä nykyisen perhepolitiikan vallitessa.
Jotta pystyttäisiin antamaan politiikkasuosituksia nykyisten perhevapaiden muuttamiseksi, pitäisi lisäksi tietää miten ihmiset reagoisivat muutoksiin. Tällaista tulosta ei yhteyksistä saa. Sen sijaan perheiden reagoimisesta perhepolitiikan muutoksiin antaa vastauksia tutkimusasetelma, jossa perhepolitiikka on muuttunut. Nämä politiikan muutokset voi rinnastaa tutkimusaineistossa perheiden käyttäytymisen muutoksiin.
Yleensä vaaditaan myös joku vertailuryhmä eli ryhmä, jolla vastaavaa politiikkamuutosta ei ole tapahtunut ja johon tutkittavan ryhmän käyttäytymisen muutoksia voi verrata. Kun lisäksi huolehditaan, että tietyt kausaaliasetelman vaatimat oletukset ovat kunnossa, voidaan politiikkasuosituksia perhevapaiden muutoksesta antaa.
Oma tutkimukseni, joka hyödyntää kotihoidontuen kuntalisien muutoksia tutkittaessa kotihoidontuen vaikutuksia äitien työllisyyteen, täyttää nämä vaatimukset. Sen tulos on, että korkeampi kotihoidontuen määrä vähentää yllättävän paljonkin äitien työllistymistä.
Tutkimus on myös jatkunut Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Taidot Työhön-konsortiossa. Elokuisessa seminaarissa esittelin alustavia tuloksia aiheesta, ja niiden mukaan koko Suomen populaation käsittävässä aineistossa yllä mainittu kotihoidontuen kausaalinen negatiivinen vaikutus äitien työllisyyteen pysyy voimassa.
Tärkein pointti tässä episodissa ainakin minulle on se, että annettaessa tutkimukseen perustuen politiikkasuosituksia tulisi tutkimuksen olla sellainen, että siitä pystyy annettuja suosituksia antamaan. Jos suositukset liittyvät jollain tavalla nykyisen politiikan muutoksiin, on yleensä vaatimuksena, että tutkimuksen perusteella tiedettäisiin, miten politiikan muutos suositellulla tavalla sitten vaikuttaa politiikan muutoksen kohteisiin. Tutkimukset, joissa käsitellään yhteyksiä, eivät tähän jälkimmäiseen vaatimukseen yleensä taivu.