Jos saisit vain yhden koulutusalatoiveen… 

Labore-blogi Tuomo Suhonen

”Valitse viisaasti”, sanoi vanha opinto-ohjaaja abiturientille vapisevalla äänellään, ”sillä vaikka oikea koulutusalan valinta antaa sinulle elämän, väärä valinta ottaa sen sinulta pois… tai no, ainakin se johtaa turhaan välivuoteen tai uralle, jota et koskaan halunnut.” 

Abiturientti katsahti epätoivoisena läppärinsä näytöllä näkyvää monikymmensivuista Opintopolun listausta tarjolla olevista hakukohteista. ”Mistä voin tietää, mikä näistä on oikea?” 

Tämän kömpelön Indiana Jones -mukaelman tarkoituksena oli tuoda kärjistäen esille se tosiasia, että korkeakoulujen yhteishakuun liittyvä valintatilanne on edelleen hakijan näkökulmasta tarpeettoman kiperä. Käytännössä hakijoita kannustetaan voimakkaasti, ellei suorastaan pakoteta, keskittämään hakutoiveensa yhdelle koulutusalalle.  

Tämä johtuu siitä, että hakijoilla on käytössään vain kuusi hakutoivetta, joiden liiallinen hajauttaminen eri koulutusaloille tai -sektoreille ei useinkaan ole järkevää. Todistusvalinnasta huolimatta opiskelupaikkaa tosissaan tavoittelevan hakijan on edelleen valmistauduttava osallistumaan yliopistojen koulutusalakohtaisiin valintakokeisiin tai AMK-valintakokeeseen, eikä moneen valintakokeeseen osallistuminen yhden hakukierroksen aikana ole kovinkaan tarkoituksenmukaista. 

Valintaan liittyvät rajoitteet huomioiden ei ole ihme, että enemmistö korkeakoulujen kevään yhteishakuihin osallistuneista on viime vuosina keskittänyt kaikki hakutoiveensa yhdelle koulutusalalle. Tämä ilmenee alla olevasta kuviosta, joka on peräisin viime viikolla julkaistusta VATT:in ja Laboren opiskelijavalintojen uudistamisen seurantatutkimuksen loppuraportista. Kun hakukohteet jaetaan opetushallinnon hienojakoisimman koulutusalaluokituksen ja -sektorin mukaan noin sataan luokkaan, yhteen luokkaan hakutoiveensa keskittäneiden osuus on ollut likimain 50 prosenttia vuodesta riippumatta. Karkeimmalla koulutusalajaolla (21 koulutusala-sektoriyhdistelmää) keskittäjien osuus on jo noin 60 prosenttia. 

Koulutusalatoiveiden määrän jakauma vuosina 2015–2021 

Lähde: Karhunen, H., Pekkarinen, T., Suhonen, T., Virkola, T. 2022. Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportti. VATT Muistiot 67. 

On varmasti olemassa nuoria, jotka ovat niin varmoja valinnastaan, etteivät tarvitse enempää kuin yhden koulutusalatoiveen. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että mikäli järjestelmä olisi joustavampi, suurella osalla olisi halua ja valmiutta hakea useammalle kuin yhdelle tai kahdelle kymmenistä eri aloista. 

Mikäli hakija pystyisi yhdellä hakukerralla hakemaan vaikkapa kymmenelle eri koulutusalalle, hän tulisi toki todennäköisemmin valituksi alalle, joka ei ole hänen ensisijaiseksi asettamansa vaihtoehto. On kuitenkin huomioitava, että nykymallissa monet hakijat tuskin ilmaisevat todellisia mieltymyksiään. Kun hakija joutuu punnitsemaan, mille aloille jakaisi kallisarvoiset hakutoiveensa, moni suosikkiala jää takuulla listaamatta. Moni hakija voi myös taktikoida ja laittaa viimeisiksi hakutoiveiksi ”sisäänheittoaloja”, joiden opintoja heillä ei ole todellista aikomusta saattaa loppuun. 

Kuten olen aiemmassakin Labore-blogissani todennut, olisi nähdäkseni tärkeää kehittää järjestelmää siten, että se antaisi hakijoille mahdollisuuden ilmaista preferenssinsä mahdollisimman laajasti ja totuudenmukaisesti. Nykyisen kaltainen malli, jossa hakijoiden on ”laitettava kaikki peliin” yhden tai kahden koulutusalatoiveen puolesta, todennäköisesti jättää monia hyviäkin hakijoita ilman opiskelupaikkaa ja johtaa osan hakijoista taktikoimaan itsensä alalle, joka sopii huonosti yhteen heidän kykyjensä ja kiinnostuksensa kanssa. Kristian Koerselman on tutkimuksessaan esittänyt empiiristä näyttöä tällaisesta tehottomuudesta aiempien AMK-valintojen kontekstissa.  

Millä keinoilla useammalle koulutusalalle hakemista voitaisiin nykyisestä helpottaa? Yksinkertaisin keino on kuuden hakutoiveen rajoituksen poistaminen tai ainakin sen merkittävä lieventäminen. Koska todistusvalinta mahdollistaa pääsyn useimmille aloille ilman valintakoetta, jo tämä muutos todennäköisesti lisäisi hakutoiveiden hajauttamista. Toinen mahdollisuus liittyy valintakokeiden uudistamiseen siten, että yhdellä valintakokeella tai valintakokeen osalla voisi tavoitella opiskelupaikkaa useammalta koulutusalalta. Tähän suuntaan järjestelmää ollaankin jo onneksi kehittämässä yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa, joka tähtää valintakokeiden määrän vähentämiseen.  

Kolmas kannatettava uudistussuunta liittyy hakukohteiden määrän vähentämiseen viivästyttämällä tarkemman suuntautumisvaihtoehdon valintaa hakuvaiheesta opintojen kuluessa tehtäväksi. Tämä tekisi valinnoista yksinkertaisempia ja vähemmän opintojen sisällön ennakkotuntemusta vaativia. 

Näiden uudistusten myötä koulutusalojen paremmuusjärjestykseen laittaminen yhteishaussa olisi toki edelleen haastava tehtävä, mutta siihen sisältyisi vähemmän indianajonesmaista dramatiikkaa.  

Uusimmat Labore-blogit