Industrialisation in Developing Countries and Consequent Trade-Related Restructuring Constraints in Finland
Kehitysmaiden teollistuminen ja siitä aiheutuvat kauppaan liittyvät rakenneuudistuspaineet Suomessa
Tiivistelmä
Väitöskirja tutkii niitä vaikutuksia, joita kansainvälisen työnjaon muuttuva rakenne kolmannen maailman teollistumisen seurauksena on aiheuttanut Suomen teollisuus- ja kaupparakenteille. Kolme ensimmäistä lukua tarjoavat taustan muulle tutkimukselle esittelemällä a) olemassa olevat teoriat, jotka selittävät rakenteellisia muutoksia kansainvälisessä työnjaossa, b) eräitä kolmannen maailman teollistumisprosessin tekijöitä sekä c) suomalaisen talouden kansainvälisen erikoistumisen rakennetta. Seuraavat kolme lukua muodostavat tutkimuksen ytimen tarkastelemalla uuden teollisen kilpailun vaikutuksia kolmella mahdollisella markkina-alueella: a) tuontipenetraatio Suomen kotimarkkinoille, b) tuontisubstituutio kehitysmaiden omilla markkinoilla sekä c) vientikilailu kolmansilla markkinoilla. Erityisesti kahden suomalaisen nettovientisektorin — vaatetus- ja metsäteollisuuden — rakenneuudistuspaineet tutkitaan erikseen. Viimeisessä luvussa tarkastellaan tuotantopääoman ja teknologian siirtoja suomalaisen talouden kansainvälistymisen vaiheen ja rakenteen havainnollistamiseksi.
Tutkimuksessa havaittiin, että Suomen ulkomaankaupan ja teollisen erikoistumisen rakenteelliset ominaispiirteet muistuttavat jossakin määrin teollistuvien kehitysmaiden vastaavia. Siksi kolmannen maailman teollistumisprosessi on Suomelle potentiaalisesti kilpailullisempi kuin kehittyneimmille teollisuusmaille. Suomen taloudelliset suhteet kolmanteen maailmaan ovat olleet hyvin vähäiset, minkä vuoksi tuontipenetraation vaikutukset kotimarkkinoilla ja tuontisubstituution vaikutukset kehitysmaissa ovat jääneet varsin rajallisiksi. Sitä vastoin merkittävimmät rakenneuudistuspaineet saattavat johtua vientikiilailun kiristymisestä. Suomen vientimarkkinaosuudet supistuivat hieman 1970-luvulla osittain kolmannen maailman viennin kasvun vuoksi — erityisesti niillä sektoreilla, joihin sen suhteellinen teollinen kilpailukyky ja erikoistuminen ovat perinteisesti perustuneet. Toistaiseksi Suomi on kuitenkin onnistunut varsin hyvin sopeutumaan kasvavaan kolmannen maailman kilpailuun nettovientisektoreillaan. Jalkineiden ja vaatteiden teollisuudessa suhteellinen menestys on perustunut kahdenväliseen kauppaverkostoon Neuvostoliiton kanssa sekä erikoistumiseen muotivaatteisiin ja erikoistuotteisiin. Metsäteollisuudessa Suomen kilpailukyky perustuu nykyään korkean jalostusasteen paperituotteisiin, jotka nauttivat etuuskohtelutulleista tärkeimmillä Euroopan vientimarkkinoilla — minkä vuoksi kolmannen maailman kilpailu ei lyhyellä aikavälillä muodostu kovin voimakkaaksi. (AI-käännös)
- ISSN: 0358-5980
- ISBN: 951-9281-50-9
