Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Esimerkkiperheet Syksy 2019 Ennustejulkaisut Essi Lindberg, Heikki Taimio, Aila Mustonen, Hannu Karhunen, Sakari Lähdemäki, Ilkka Kiema, Elina Pylkkänen, Julia Niemeläinen, Henri Keränen
Vuosina 2014–2020 käytettävissä olevat nimellistulot kasvavat hyvätuloisella perheellä 620 euroa, toimihenkilöperheellä 412 euroa, työntekijäperheellä 388 euroa, yksinhuoltajaperheellä 274 ja eläkeläispariskunnalla 176 euroa. Työmarkkinatukea saavan työttömän tulot kasvoivat 114 euroa ja ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla elävän työttömän tulot kasvoivat 97 euroa.
Kulutuskorit
Työttömien kulutuskorin hinta nousee kaikkein eniten eli 10 % vuosien 2013–2020 välillä. Toiseksi eniten nousee yksinhuoltajaperheen kulutuskorin hinta (6 %) ja kolmanneksi eniten työntekijäperheen kulutuskorin hinta. Hyvätuloisten kulutuskorin hinta nousee 2 %, eläkeläispariskunnan prosentin ja toimihenkilöperheen kulutuskorin hinta pysyy lähes samana.
Asuminen
Asuminen on perinteisesti kotitalouksien suurin kulutusmenoerä. Työttömillä vuokran osuus kokonaiskulutuksesta on lähes 40 %. Omistusasumisen kustannukset alenivat keskimäärin 0,9 % vuosina 2014–2018. Vuonna 2018 omistusasumisen hintakehitys kääntyi positiiviseksi. Vuokralla asuvien (työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe ja työttömät) inflaatio on selvästi suurempi kuin omistusasujien (hyvätuloiset, toimihenkilöperhe ja eläkeläispariskunta). Näin ollen vuokra-asujien reaalitulot kasvavat heikommin kuin omistusasunnossa asuvien tulot.
Reaaliset tulot
Eläkeläispariskunnan reaaliset tulot lähtevät nopeaan 2,5 % kasvuun vuonna 2020. Taustalla on pieniin eläkkeisiin tehtävä korotus, sekä omistusasujien matala inflaatio. Hyvätuloisen perheen verotus kiristyi vuonna 2020, mikä hillitsee perheen reaalitulojen kasvua. Myös toimihenkilöperheen verot nousevat vuosina 2019–2020 hilliten reaalitulojen kasvua. Pienituloisen yksinhuoltajaperheen verotus on keventynyt vuodesta 2014 lähtien, mutta kiristyy vuonna 2020. Työmarkkinatuella elävällä Tomi Työttömällä keskimääräinen veroprosentti keveni vuosina 2014–2020. Työntekijäperheen verotus kiristyy hieman vuodesta 2019 vuoteen 2020. Ansiosidonnaisella elävän Teemu Työttömän verotus on pysynyt samana ja eläkeläispariskunnalla hieman keventynyt. Vuokra-asumisen kustannusten kasvu on laskenut vuokra-asujien reaalituloja.
Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2019 ja 2020
Käytettävissä olevien tulojen nimellinen kehitys 2013–2020
Käytettävissä olevien tulojen reaalinen kehitys 2013–2020
Oletukset talouspolitiikasta
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,88 % vuosina 2019–2020.
Ansiotuloverotukseen tehdään indeksitarkistukset ansiotasoindeksin mukaisesti.
Hallitus toteuttaa noin 200 miljoonan euron veronkevennykset korottaen työtulovähennystä, eläketulovähennystä sekä kunnallisverotuksen perusvähennystä. Veronkevennys kohdistuu pieni- ja keskituloisille.
Asuntolainan verovähennysoikeus laskee 25 prosentista 15 prosenttiin vuonna 2020.
Solidaarisuusveron voimassaolo jatkuu.
Indeksisidonnaiset tulonsiirrot kasvavat kansaneläkeindeksin mukaisesti.
Elatustukeen tulee 7 euron korotus.
Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 euroa.
Perusturvaa korotetaan 20 eurolla.
Pieniin eläkkeisiin kohdistuva eläkkeiden korotus tehdään korottamalla kansaneläkkeen täyttä määrää 31 eurolla ja takuueläkkeen täyttää määrää 50 eurolla.
Verojen kiristyminen rajoittaa hyvätuloisen perheen ostovoiman kasvua
Ansioiden aiempia vuosia parempi kehitys nostaa hyvätuloisen pariskunnan ostovoimaa, vaikka verotus kiristyy palkansaajille kohdistuvan työeläkemaksun nousun takia (kiky-sopimus).
Hyvätuloisen perheen käytettävissä olevat nimellistulot ovat kasvaneet vuodesta 2014 vuoteen 2020 620 euroa ja perheen kulutuskorin hinta on noussut vuodesta 2013 vain 2 %. Asumisen ollessa suurin kulutusmenoerä omistusasumisen kustannusten aleneminen on hillinnyt hyvätuloisen perheen inflaatiota.
Vuonna 2019 hyvätuloisen perheen verotus säilyy kireydeltään suunnilleen ennallaan. Vuonna 2020 verotuksen kiristyminen hillitsee reaalitulojen kasvua.
Talousympäristö
Ansiotasoindeksi nousee 2,7 % vuonna 2019 ja 2,1 % vuonna 2020.
Omistusasumisen kustannukset alenivat 0,9 % vuosina 2014–2018.
Politiikkatoimenpiteet
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,88 % vuosina 2019–2020.
Hyvätuloisen pariskunnan ostovoiman kehitys 2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Ansiotulojen aiempia vuosia parempi kehitys nostaa toimihenkilöperheen ostovoimaa, vaikka verotus kiristyy palkansaajille kohdistuvan työeläkemaksun nousun takia (kiky-sopimus).
Toimihenkilöperheen inflaatio poikkeaa hieman muista omistusasujista. Koska toimihenkilöperheellä on asuntovelkaa asumisen ollessa suurin kulutusmenoerä, matala korkotaso tukee ostovoimaa.
Toimihenkilöperheen kulutuskorin hinta on pysynyt samana vuosina 2013–2019. Perheen käytettävissä olevat nimellistulot kasvoivat vuosien 2014–2020 välillä 412 euroa. Toisaalta, verotuksen kiristyminen vuosina 2019–2020 hillitsee reaalitulojen kasvua.
Talousympäristö
Ansiotasoindeksi nousee 2,7 % vuonna 2019 ja 2,1 % vuonna 2020.
Asuntolainojen koko kannan keskikorko on laskenut vuoden 2014 1,5%:sta alle 1%:iin.
Omistusasumisen kustannukset alenivat 0,9 % vuosina 2014–2018.
Politiikkatoimenpiteet
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,88 % vuosina 2019–2020.
Asuntolainan verovähennys laskee 25 %:sta 15 %:iin vuonna 2020.
Toimihenkilöperheen ostovoiman kehitys 2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Ansioiden aiempia vuosia parempi kehitys nostaa työntekijäperheen ostovoimaa, vaikka verotus kiristyy palkansaajille kohdistuvan työeläkemaksun nousun takia (kiky-sopimus).
Vuokralla asuminen laskee työntekijäperheen ostovoimaa suhteessa omistusasujiin. Vuokra-asumisen kustannukset nousevat 2 % vuonna 2019 ja 2,4 % vuonna 2020. Tämä nostaa työntekijäperheen perhekohtaista inflaatiota.
Työntekijäperheen käytettävissä olevat nimellistulot kasvoivat vuosina 2014–2020 388 euroa, ja perheen kulutuskori on vuonna 2019 noin 5 % kalliimpi kuin se oli vuonna 2013. Työntekijäperheen verotus kiristyy hieman vuodesta 2019 vuoteen 2020.
Talousympäristö
Ansiotasoindeksi nousee 2,7 % vuonna 2019 ja 2,1 % vuonna 2020.
Vuokrat nousivat keskimäärin 2,5 % 2014–2018. Vuokrat nousevat 2 % vuonna 2019 ja 2,4 % 2020.
Vuokra-asunnot ovat keskittyneet omistusasuntoja enemmän kaupunkeihin, joissa myös asuntojen hinnat ovat nousseet nopeammin kuin koko maassa keskimäärin.
Politiikkatoimenpiteet
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,88 % vuosina 2019–2020.
Työntekijäperheen ostovoiman kehitys 2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Pienituloisen yksinhuoltajaperheen ansiot nousevat hieman
Muiden palkansaajien tavoin yksinhuoltaja Sari Siivoojan ansiotulot nousevat, mutta osa leikkaantuu pois tulonsiirtojen pienentyessä. Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen vuonna 2020 tuleva korotus parantaa yksinhuoltajaperheen ostovoimaa, mitä vuokralla asuminen puolestaan laskee suhteessa omistusasujiin vuokra-asumisen kustannusten noustessa 2 % vuonna 2019 ja 2,4 % vuonna 2020. Yksinhuoltajaperheen käytettävissä olevat nimellistulot kasvoivat vuosina 2014–2020 274 euroa ja kulutuskori on vuonna 2019 lähes 6 % kalliimpi kuin se oli vuonna 2013.
Talousympäristö
Ansiotasoindeksi nousee 2,7 % vuonna 2019 ja 2,1 % vuonna 2020.
Vuokrat nousivat keskimäärin 2,5 % 2014–2018. Vuokrien ennustetaan nousevan 2 % vuonna 2019 ja 2,4 % 2020.
Vuokra-asunnot ovat keskittyneet omistusasuntoja enemmän kaupunkeihin, joissa asuntojen hinnat ovat nousseet nopeammin kuin koko maassa keskimäärin.
Politiikkatoimenpiteet
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,88 % vuosina 2019–2020.
Perheen saama asumistuki kasvoi nopeasti ja nousi vuosien 2013–2018 välillä 110 eurosta 300 euroon.
Yksinhuoltajaperheen lapsilisään tulee 10 euron korotus ja elatustuki nousee 7 euroa vuonna 2020.
Verotus on keventynyt hieman.
Yksinhuoltajaperheen ostovoiman kehitys 2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Perusturvan korotus nostaa Tomin työmarkkinatukea, mutta samalla toimeentulotuen määrä vähenee. Työttömillä kotitalouskohtainen inflaatio on korkein. Vuokran osuus kokonaiskulutuksesta on noin 40%. Työttömien nimellistulot kasvoivat vuosien 2014–2020 välillä: ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavan 97 euroa ja työmarkkinatukea saavan 114 euroa. Työttömien kulutuskori on jopa 10 % kalliimpi 2020 kuin vuonna 2013.
Talousympäristö
Vuokrat nousivat keskimäärin 2,5 % 2014–2018. Vuokrien ennustetaan nousevan 2 % vuonna 2019 ja 2,4 % 2020.
Vuokra-asunnot ovat keskittyneet omistusasuntoja enemmän kaupunkeihin, joissa myös asuntojen hinnat ovat nousseet nopeammin kuin koko maassa keskimäärin.
Politiikkatoimenpiteet
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,88 % vuosina 2019–2020.
Perusturvaan tehdään 20 euron korotus vuonna 2020.
Työttömyysetuudessa lasku 4,65 %, jos ehdot eivät täyty.
Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha pohjautuu vuonna 2019 kuukausipalkkaan 3136 euroa, sitä maksetaan korkeintaan 400 työttömyyspäivältä, jonka jälkeen siirtyy työmarkkinatuelle.
Ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla / työmarkkinatuella olevan työttömän ostovoiman kehitys 2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Eläkeläispariskunnan reaaliset tulot lähtevät vuonna 2020 nopeaan 2,5 % kasvuun, mikä on selvästi enemmän muihin esimerkkiperheisiin verrattuna. Taustalla on pieniin eläkkeisiin tehtävä korotus, sekä omistusasujien matala inflaatio. Hallitusohjelman mukainen pienten eläkkeiden korotus nostaa kansan- ja takuueläkkeitä vuonna 2020, mikä näkyy kasvuna nimellisissä tuloissa.
Eläkeläispariskunnan käytettävissä olevat nimellistulot kasvoivat vuosien 2014–2020 välillä 176 euroa ja kulutuskori on vain noin prosentin kalliimpi vuonna 2019 kuin vuonna 2013.
Eläkeläisten verotuksessa ei ole ollut suuria muutoksia vuosien 2014–2020 välillä.
Talousympäristö
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,88 % vuosina 2019–2020.
Työeläkeindeksin oletetaan nousevan 1,4 % vuodeksi 2020.
Politiikkatoimenpiteet
Pieniin eläkkeisiin kohdistuva eläkkeiden korotus tehdään korottamalla kansaneläkkeen täyttä määrää 31 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla.
Indeksisidonnaiset tulonsiirrot kasvavat kansaneläkeindeksin mukaisesti (indeksin oletetaan nousevan 0,5 % vuodeksi 2020).
Eläkeläispariskunnan ostovoiman kehitys 2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan, kuinka ansiotulojen, tulonsiirtojen sekä verojen ja veronluonteisten maksujen kehitys vaikuttaa erilaisten esimerkkiperheiden ostovoimaan. Laskelmissa on huomioitu kaavaillut ja toteutuneet muutokset verotukseen, sosiaalivakuutusmaksuihin sekä sosiaaliturvaan. Lisäksi esimerkkiperhelaskelmissa huomioidaan asuntolainan hoitokulujen, vuokrien ja ay-jäsenmaksujen vaikutukset saatuihin tulonsiirtoihin sekä verovähennyksiin.
Kullekin esimerkkiperheelle on laskettu myös kotitalouskohtaiset kulutuskorit, mikä mahdollistaa esimerkkiperheiden kohtaamien erisuuruisten inflaatiovauhtien vaikutuksen huomioimisen laskettaessa perheiden ostovoiman kehitystä. Tässä ennusteessa olevat esimerkkiperhelaskelmat kattavat vuodet 2013–2020. Kaikki laskelmien kannalta oleelliset luvut on esitetty tämän tekstin liitetaulukoissa.
Esimerkkiperheiden valinnassa on pyritty kuvaamaan monipuolisesti suomalaisia kotitalouksia. Kotitalouksista neljä edustaa erilaisia palkansaajaperheitä, ja loput kolme kotitaloutta edustavat erilaisia etuudensaajia. Palkansaajakotitaloudet eroavat toisistaan tulo- ja koulutustason, perherakenteen ja asumismuodon osalta. Laskelmissa palkansaajat edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia.
Liitetaulukot
Esimerkkiperhelaskelmien oletukset
Hyvätuloisen pariskunnan tulojen kehitys
Toimihenkilöperheen (2 lasta) tulojen kehitys
Työntekijäperheen (2 lasta) tulojen kehitys
Pienipalkkaisen yksinhuoltajaperheen (1 lapsi) tulojen kehitys
Yksinasuvan työmarkkinatuella olevan työttömän tulojen kehitys
Yksinasuvan ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla olevan työttömän tulojen kehitys
